Siitä lähtien kun ihminen on antanut paikoille nimiä, myös niiden välisiä reittejä ja polkuja on kutsuttu omilla nimillään. Aluksi reittien nimet olivat käytännöllisiä kuten stadionille vievä tie ja Akharnain tie. Antiikin Roomassa
tiet nimettiin aluksi niiden päätepisteen mukaan, kuten Gabinaan vievä tie Via Gabina tai tien käyttötarkoituksen mukaan, kuten suolatie, Via Salaria.
Niinpä ummikko voisi ihmetellä, että miksi sitten sanottiin, että kaikki tiet vievät Roomaan, jos kerran kaikki tiet veivät Roomasta pois. Vaan ehkä sanonta syntyi juuri muistuttamaan tästä kaikkien teiden lähtökohdasta.
Rooman tasavallan aikaan alettiin nimetä kadut niiden rakennuttajan mukaan. Niinpä jo koulussa opittu, kolmisensataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua rakennettu Via Appia sai nimensä sensori Appius Claudius Caecuksen mukaan. Sinuessasta merenrantaa pitkin Neapolikseen johtanut Via Domitiana ei ole saanut nimeään keisari Domitianusta ylistääkseen vaan siksi, että kyseinen keisari rakennutti mainitun väylän.
Myös Rooman valtakunnan laajalla alueella nimettiin teitä latinaksi. Jerusalemilainen Via Dolorosa on näistä varmaan kuuluisin. Suomeksi kadun nimi on kärsimysten tie ja se kulkee Jeesuksen pitkänäperjantaina kulkemaa reittiä maaherran hallintopalatsilta Golgatalle Abessinialaisen luostarin, Koptilaisen patriarkaatin sekä Hadrianuksen pystyttämän riemukaaren ohi. Via Dolorosa on yksi harvoja teitä, jotka ovat saaneet elämän myös maantieteellisen reittinsä ulkopuolella yleisempänä lentävänä lausahduksena.
Nykyäänkään teitä ja katuja ei nimetä istuvien hallitsijoiden mukaan. Tämä säästää katukylttien tekijöitä laatimasta uusia katukilpiä aina jokaisen vaalin tai vallankumouksen jälkeen ja suojelee väylien mainetta. Vaikka elävällä ihmisellä olisi takanaan miten paljon saavutuksia sillä hetkellä kun raitti hänen mukaansa nimetään, hän voi myöhemmällä iällään sortua vaikka mihin hävyttömyyksiin ja tuhota kertalaakista hyvämaineisen osoitteen kiinteistöjen arvon. Malliksi varmaan kummastakin aspektista käynee naapurimaamme Stalingradin kaupunki, joka nyttemmin on nimeltään objektiivisemmin Volgograd.
Vaikka elämme jo vuotta 2008, läheskään kaikilla kaduilla ei vielä ole nimeä. Niinpä joka kaupungissa on oma elimensä, joka pohtii ja ehdottaa kaduille nimiä. Pääkaupunkiseudulla nimistön kehittely on päätoimista hommaa, mutta esimerkiksi Tampereella nimistä päättää parin vuoden välein vaihtuva seitsenhenkinen kadunnimitoimikunta, jonka sivutoiminen sihteeri tekee valtaosan tutkimustyöstä.
Tampereella on liki 3000 kadunnimeä ja toimikunnan sihteerinä on vuodesta 1980 toiminut projektiarkkitehti Juha Jaakola. Mies jää tänä vuonna eläkkeelle, mutta hän on ehtinyt jo olla mukana Tampereen lähivuosien suurimman aluerakennushankkeen, Vuoreksen väylien nimistön suunnittelussa.
Miten keskelle metsää rakennettavan kaupunkialueen nimistö luodaan? Asiaa valottaa Vuorekseen jo hyväksyttyjen ja vasta ehdotettavien katujen listan äärellä arkkitehti Juha Jaakola.
Ohjelma kuultiin YLE Radio 1:ssä perjantaina 18.1.2008. Ohjelma on kuunneltavana tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta kuukauden ajan radiolähetyksestä.
- - -
aristoteles(at)yle.fi
Jerry Leen kaita polku
Kaveri oli löytänyt Tampereen Raholasta kiehtovan tienristeyksen, joka kauniisti vertauskuvastelee Jerry Lee Lewisin tekemää valintaa lähtiessään pianoa soittelemaan. Viitta näyttää vasemmalle Vanhaa kirkkotietä ja oikealle Killerinkatua.