Tällä viikolla Aristoteleen kantapään fraasirikostuomio tuomitaan poikkeuksellisesta hyökkäyksestä kieltämme kohtaan. Kyseessä on eräänlainen kielellisen varkauden yritys.
Toukokuun alussa Helsingin Sanomien nuorisoliite Nyt kartoitti laajalla ja hauskalla juttukokonaisuudella Euroviisukilpailuun liittyvää homoturismia. Äkkinäinen lukija ei välttämättä edes tajunnut, mitä omituista oli lehden kannen otsikoinnissa, joka kuului näin:
Iloinen Helsinki
Euroviisut tuovat Helsinkiin laumoittain homoturisteja.
Nyt-liitteen otsikon ilmeinen ja tahallinen tarkoitus on rinnastaa suomen kielen sana iloinen homoseksuaalisuuden synonyymiksi samoin kuin englannin kielen sanalle gay on käynyt. Englannissa gay merkitsi homoseksuaalia jo 1930-luvulla ja 60-luvulla se yleistyi, kun homot alkoivat käyttää sitä itse itsestään.
Älkää ymmärtäkö Aristoteleen kantapäätä väärin. Fraasirikostuomioistuimemme mukaan seksuaalisuus on iloinen asia ja tällä tarkoitamme kaikkea aikuisten välistä vapaaehtoista seksuaalisuutta. Niinpä sanaa iloinen ei saa varastaa ja liittää vain yhteen ihmisryhmään! Maailmassa seksualisoidaan asioita nykyaikana muutenkin aivan turhaan, kun muistetaan se, että mitä kukakin tekee kenenkin kanssa missä nyt tekeekään ei välttämättä ole olennaisin asia heissä, jotka sitä tekevät. Ollaan siis iloisia monipuolisesti ja tasapuolisesti!
Mitä ne homoturistit tulivat katsomaan?
Niin, jos vaikka viisuturisteista osa olikin homoja, niin mitä ne homoturistit ovat? Turisti-sanan eteen liitettävä prefiksi käsittääkseni yleensä määräydy sen mukaan, mitä kyseiset henkilöt ovat saapuneet katsomaan tai kokemaan (vai onko tässä virkkeessä laitettava paino nimenomaan sanalle _yleensä_?). Näin ollen homoturistit siis tulivat Suomeen ihmettelemään - ei viisuja, vaan ehkä viisujen paikalle houkuttelemia - homoja. Ehkä homoturisti onkin hetero?