Taidekritiikki on vaativaa hommaa. Jos toinen on harjoitellut vaikkapa laulamista kahdeksan tuntia päivässä seitsemän vuoden ajan, ei konsertin jälkeen kannata mennä haukotellen tokaisemaan, että "olipa karmeaa kimitystä, voisitko vetäistä seuraavalla keikalla Puhelinlangat laulaa, se vasta on oikeaa musiikkia".
Liika varovaisuus voi sekin johtaa arvostelijan ojasta allikkoon. Näin kävi toukokuun lopulla Muusikko-lehden kriitikolle, kun hän arvioi Lotta Wennäkosken levyä. Arvio alkoi näin:
Levyn aloituskappale Nosztalgiaim, joka täytyy kirjoittaa kieli keskellä kämmentä, alkaa raisuilla vedoilla.
Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin putoaa melkein tuomioistuimeltaan kuvitellessaan kriitikkoa kirjoittamassa arvosteluaan kieli keskellä kämmentä. Kiitämme ilmiantaja-kuulijaamme nimeltään Nimetön ja yhdymme tämän kysymykseen: onko arvostelijalla lipsahtanut nyt peukalo hiukan liikaa keskellä suuta?
Muusikko-lehden musiikkiarvostelija imeköön hirmuiseksi rangaistukseksi peukaloaan kesäloman ajan ja tehköön koko ajan havaintoja siitä, mitä keskellä kämmentä kulloinkin sijaitsee.
- - -
aristoteles(at)yle.fi
Kieli keskellä kylää
Fraasituomiosta
Löysin itseni tuomittuna fraasistani imenään peukaloa kesäloman ajan. Sitä on kuitenkin vielä - lomaa siis - niin paljon jäljellä, että loppupuolella saattaa jo luu paistaa. Nousen roviolle hiukset hulmuten, sillä rikokseni oli tahallinen. Sanaa Nosztalgiaim on mahdoton kirjoittaa vain vilkaisemalla. Se on paras kirjoittaa pitämällä oikean käden kynäotteella vasemman käden etusormesta ja painamalla huolellisesti näppäin kerrallaan. Tuota toimintaa yritin fraasirikoksellani kuvata.
Keksintöni ei ehkä ollut kovin osuva, koska se herätti noinkin vahvan tunnekuohun. Kun kuuntelin tuomiotani radiosta, minulle tuli kuitenkin tunne, että siellä tuomioistuimessa kuviteltiin tehneeni rikokseni vahingossa ja vajaassa ymmärryksessä. Toivon kuitenkin, että oikeasti huomasitte minun tehneen rikokseni tahallisesti ja vakain tuumin. En siis kadu rikostani, vaan aion vastakin käyttää fraasiani tilanteissa, jossa jonkun henkilön toiminta on tarkoitukseltaan, tarkkuudeltaan ja intensiteetiltään epämääräistä ja ristiriitaista. Siis vähän eri merkityksessä kuin lehtijutussani.
Peukalo, etusormi liikkuu ja pyydyksiin!
Ilkka Ylönen