Suomen kielessä on tunnetusti varsin vapaamuotoinen sanajärjestys. Laittaa voimme järjestykseen moneen sanat me, ja silti lauseen tarkoitus pysyy useimmiten ymmärrettävänä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kielioppimme antaisi vapauden valita lauseeseen mitä sanoja tahansa. Vaikka elämme vapaamielisiä aikoja, kyllä sanojen valinnassa yhä pitää huolehtia siitä, että lauseeseen valitut sanat tarkoittavat sitä, mitä aiotaan.
Tämä unohtui Satakunnan Kansan toimittajalta sunnuntaina 20.5. ja seuraavana päivänä lehden pääuutissivuilla luki näin:
Irlantilaiseen parlamenttivaalikampanjaan kuuluu, että ehdokkaat maastoutuvat äänestäjien pariin. Kansa haluaa tavata päättäjiään, jotka kiertävät ovelta ovelle esittäytymässä ja keskustelemassa vaaliteemoista.
Aluksi lukijalle hahmottuu kiehtova kuva sateiden saarten poliittisesta järjestelmästä, jossa eniten ääniä saavat mahdollisimman näkymättömiksi maastoutuneet poliitikot. Ikävä kyllä toimittaja on todennäköisesti vain erehtynyt yrittäessään käyttää viime vuosien muodikasta jalkautua-verbiä, eikä sanaa maastoutua. Tuleehan maastoutuneesta poliitikosta ympäristönsä värinen, koska maastoutumisen tarkoituksena on olla mahdollisimman näkymätön. Ja näkymättömyys ei liene ääniä keräilevän poliitikon päämäärä Irlanninkaan tarunhohtoisessa poliittisessa elämässä.
Aristoteleen kantapään fraasirikostuomioistuin kiittää nimimerkki Porilaista ilmiannosta ja toivottaa länsirannikolle iloista maastoutumiskesää!
Poliittinen maastoutuminen
Jos poliitikko maastoutuu äänestäjien pariin, se tarkoittaa, että äänestäjät ovat tulituksen kohteena, ja poliitikko huomaa joutuneensa niin ikään tulituksen kohteeksi. Silloin kun hän on äänestäjien luona, hänen on maastouduttava heidän parissaan, ja siis hän maastoutuu äänestäjien pariin.
Sanalla pari on tässä merkitys olla joukossa tai olla keskuudessa. Mikään äänestäjän pari ei ole kysymyksessä. Poliitikko ei maastoudu kenenkään äänestäjän pariin, joka voisi olla äänestäjäparin toinen puolisko.
Äänestäjäpari on tuntematon suure. Kakkospari on korttipelitermi. Korttipakassa ei ole korttia nimeltä äänestäjä. Jos olisi, olisi huonoja ja hyviä äänestäjiä, hihaäänestäjiä, valttiäänestäjiä ja niin edelleen. Tämä väärinkäsitys lienee taustalla tässä näennäisessä ongelmassa.