Voiko metropoli sijaita metsässä?

Koko Suomen teollistunut historia on samalla myös maaltamuuton historiaa. Viime vuosina muuttoliikkeen suunta on keskittynyt Helsinkiin. Ihmiset joutuvat työpaikan perässä muuttamaan valitsemastaan asuinympäristöstä pääkaupunkiimme tai sen liepeille ja tämä on luonut pääkaupunkiseudulle monenlaisia ongelmia.

Yksi ongelmista on henkistä ja sitä kautta myös kielellistä laatua. Se on helsinkiläisten vaikuttajien ja tiedotusvälineiden paheneva asenneongelma, joka näkyy paitsi pakkoliitoksiin asti kärjistyvänä kunnallisena yhteistyönä myös valtakunnallisen Helsingin Sanomien koomisuuteen saakka pompööseinä sanavalintoina.

Tällä Aristoteleen kantapään fraasirikososasto tarkoittaa sanan metropoli käyttöä maamme pääkaupunkiseudusta. Milloin Helsingin joukkoliikenne on Euroopan metropolien halvimpia, milloin joku kirjoittaa blogia Helsingin metropolista, jollei sitten peräti uutisoida, että helsinkiläiset kävelevät metropolivauhdilla.

Me kaikki tiedämme, että kun pääkaupunkiseudun kunnat Vihtiä myöten lasketaan mukaan, seudulla asuu yli miljoona ihmistä. Mutta kuka tahansa, joka saapuu lentokoneella Helsinkiin, voi nähdä, miten taitavasti pääkaupunkiseudun herrat ovat piilottaneet tämän miljoonakaupungin keskelle metsää. Kolmessa suurimmassa pääkaupunkialueen kunnassa asukkaita neliökilometrillä on reilusti alle tuhat, kun heitä vaikkapa Pariisissa on yli 20 000, Delhissä liki 10 000 ja Lontoossakin lähes 5000. Niinpä Helsingin kutsuminen metropoliksi on joko omalaatuista huumoria tai fraasirikos, joten Aristoteleen kantapää lähettää Helsingin Sanomille ehdottoman fraasirikostuomion varmuuden vuoksi.