Meille kaikille on tuttu kaikkivoipaisuuden tunne, jolloin luulemme voivamme tehdä mitä tahansa. Lastenpsykologit tietävät, että erityisen suuri tämä tunne on toisen ikävuoden vaiheilla. Täysi-ikäisten lehteen kirjoittavien aikuisten pitäisi kuitenkin tietää, että omilla kyvyillä on kuin onkin rajat. Niin kuin nyt vaikka sillä, miten paljon voimme muuntaa totuttuja ilmauksia sen mukaan, onko kyseessä talviurheilu vai kesäurheilu.
Ystävämme Jussi Ruokolahdelta on lähettänyt meille leikkeen valtakunnan päälehden urheilusivuilta. Siellä toimittaja raportoi jalkapalloilijoiden kauden aloitusotteluista näin:
Liigacupin aloittanut RoPS on talviterässä, joka selittyy yhdellä yhteisharjoituksella.
Suomessa jalkapalloa pelataan kesällä, jolloin jalkapalloilijat siis ovat ketterimmillään. Silti emme voi alkaa sormeilla mielemme mukaan yleistä haparoivaa otetta ilmaisevaa sanontaa olla kesäterässä. Jos huonokuntoisuutta ilmaisevia teriä aletaan vuodenaikojen mukaan vaihtaa, kuulijan pitäisi aina tietää, onko kyseessä toimi, joka sujuu parhaiten kesällä, talvella, keväällä vai syksyllä.
Kielen tehtävänä on lisätä ymmärrystä ihmisten välillä, jjoten päämääränämme ei voi olla tällainen jokaisen puhujan omien merkitysten mielivaltainen käyttö.
Kesäterät siis kunniaan ja talviterien käyttäjille sakkoja, jalkapuuta ja julkista häpeää!
- - -
aristoteles(at)yle.fi
Eikö kielikuvia muka saa elävöittää?
Aristoteleen kantapään lainsäädännön mukaan kesäterä-metaforaa ei siis saisi muunnella! Minusta itse ohjelman toimittajat ja heidän ilmiantajansa pitäisi tuomita sakkoihin ja kielipuuhun, jos heidän mielestään jalkapallojoukkueen talviterä on liian hämärä kielikuva. Vaikkei ilmiantaja Jussi ehkä tiennytkään, että jalkapalloa pelataan yleensä kesällä, jolloin kunto kohoaa, aika moni urheilua vieroksuvakin tietää. Myös Pasin olisi pitänyt ymmärtää, että kesä ja talvi voivat heittää kuperkeikkaa, kun terään tähtäävä jalkapallotoiminta on vain osavuotista.
Tämä oli liian tosikkoa tuomiovaltaa kantapään kautta.