Skip navigation.
Home

Sarvesta härkää, sanasta miespuolista henkilöä

|

Kieli on yllättävän kelvollinen väline tiedon ja ajatusten välittämiseen. Suomenkin kielessä on sana lähes joka asialle, vaikka meidät onkin viskattu tänne Pohjolaan kauas muista kansoista.

Joskus käy kuitenkin niin, että innostumme hienosta sanastostamme niin paljon, että käytämme liikaa sanoja tilanteissa, joissa riittäisi vähempikin vokabulaarilla briljeeraus. Tällöin yksinkertainen asia ilmaistaan aivan turhin kommervenkein.

Tällaiseen aivan muodiksi saakka kehittyneeseen käsiteklönttiin on kiinnittänyt huomionsa kuulijamme karis. Hän kirjoittaa:

Julkiseenkin kielenkäyttöön on laajalti pesiytynyt rakenne naispuolinen henkilö tai miespuolinen henkilö kun tarkoitetaan naista tai miestä. Mihin nainen ja mies ovat kadonneet?

Aristoteleen kantapään sitaattivinkkiosasto kiittää karista ja kannustaa kaikkia kuuloetäisyydellä olevia sukupuolia ja henkilöitä etsimään naista ja miestä omasta sanavarastostaan. Vielä ei poliittinen korrektius ole vienyt meiltä naista ja miestä, joten käyttäkäämme niitä turhien kiertoilmausten sijasta, silloin kun heistä on puhe.

Ei siis muuta kuin nainen ja mies kovaan käyttöön!

Mäyräkoiraralli

Tampereen radiossa haastateltiin tänään henkilöä panimosta. Hän tokaisi hintakilpailusta;
"Pienpanimot eivät lähde mäyräkoiraralliin".

Mielestäni tuo on aivan viisasta, etenkin jos on ollut aikomus tehdä tienestiä oluen myynnillä.

Eksaktia kielenkäyttöä

Tietysti kyseessä voi myös olla eksakti kielenkäyttö;
naispuoli henkilö ja miespuoli henkilö viittaavat selvästi sinkkuihin (vrt. jalkapuoli tai mielipuoli henkilö), joten nais- ja miespuoliset sellaiset tietysti ovat sinnepäin suuntautuvia eivätkä absoluuttisia sinkkuja.