Planeettojen kiertoratojen tuijottelu syksyisellä yötaivaalla tuo silmien eteen myös tieteen ja uskonnon, historian ja nykyisyyden, matematiikan ja fysiikan sekä tietenkin lentävät lauseet. Aina kun suuntaamme tähtikaukoputkemme kohti Jupiterin kuita, voimme muistella Galileo Galileita, joka ensimmäisenä suuntasi 1600-luvun kuuman keksinnön, kaukoputken, yötaivaalle.
Pisalaisen Galilein havainnot planeetoista olivat harmillisesti ristiriidassa silloisen maailmankäsityksen kanssa. Katolinen kirkko piti voimallisesti kiinni antiikkisesta aristotelisesta maailmankuvasta, jonka mukaan Maa on kaiken keskipiste ja piste. Kaiken lisäksi Galilei julkaisi tutkimustensa tulokset kirjassa, jossa hän tahallisesti tai tahattomasti teki naurunalaiseksi vastustajansa lisäksi häntä puolustaneen paavi Urbanus VIII:n.
Galilei joutui tutkimuksistaan tilille inkvisitiotuomioistuimen eteen, jossa hän joutui kieltämään tutkimustuloksensa. Tämän tehtyään tiedemies tarinan mukaan nousi polviltaan ja mutisi eppur si muove, joka on suomennettu muotoon se pyörii sittenkin. Lentäväksi lauseeksi yleistynyt se pyörii sittenkin on kuitenkin käännösvirhe. Oikea muoto kuuluu se liikkuu sittenkin. Ja jotta sekaannus olisi täydellinen, nykyään ollaan sitä mieltä, että koko tarina omiaan mutisevasta Galileista on legendaa eli sepitystä.
Mitä lentävää lausetta nykyihminen siis voisi jupista itsekseen tilanteessa, jossa joutuu kidutuksen uhalla antamaan periksi, vaikka tietää olevansa oikeassa? Se pyörii sittenkin –lauseeseen on kasautunut sellainen kulttuurinen lataus, että epätarkkuuksista huolimatta Aristoteleen kantapään sitaattivinkki suosittelee sittenkin pyörimistä kaikille vallitsevien käsitysten uhmaajille. Ei muuta kuin pyörät pyörimään sittenkin!
- - -
aristoteles@yle.fi
Onko Ruotsin prinsessa hengenvaarassa?
Iltasanomien viihdesivulla (?!!) kerrotaan seuraavaa:
"Prinsessa Madeleine on saanut ruotsalaisnaiset tarttumaan metsästyskivääriin."
(Hanna Verala, Tukholma)
Lukija korhonen.