Skip navigation.
Home

Viikon sitaattivihje: Kvanttihyppy

|

Kun tiede ja talous yhdistävät voimansa, tuloksena ei voi olla mitään huttua! Niinpä Aristoteleen sitaattivinkki ammentaa tällä viikolla suoraan tuosta nerouden emosuonesta!

Kyseessä on sana, jota kärkkäimmät kellokkaat jo osaavat käyttää. Nyt me liitymme heidän joukkoonsa ja sanomme: kvanttihyppy.

Kvanttihyppy saattaa kuulostaa oudolta, mutta se on sen tarkoituskin! Kvanttihypyn voi tehdä niin johtamistaidossa, terveydenhuollossa kuin tulevaisuuteen, uuteen tietoisuuteen tai rakentamisen teollistamiseen. Joka tapauksessa kvanttihyppy saa kuulijat vakaviksi koska he tajuavat, että nyt ollaan suurten asioiden äärellä!

Mitä kvanttihyppy sitten tarkoittaa? Termi on kvanttimekaniikan kehittäjän Nils Bohrin luoma. Hänen mukaansa elektronit kiertävät atomin ydintä ratoja eli kvanttitiloja pitkin. Jos elektroni loikkaa kvanttitilasta toiseen, askareen nimi on kvanttihyppy. Ja nyt seuraa koko ilmiön kiinnostavin osa: jos hyppy tapahtuu korkeammalta radalta matalammalle radalle, atomi menettää energiaa, eli vapauttaa fotonin eli välkähtää!

Kvanttihyppy tarkoittaa siis fysiikassa pientä hyppäystä tasolta toiselle, joten talousihmiset ovat ottaneet sanan käyttöönsä merkitsemään suurta hyppäystä tasolta toiselle! Tämä on mahdollista sen vuoksi, että kvanttimekaniikka on niin hämärä teoria asioiden olemuksesta, että alan asiantuntijatkin ovat yksimielisiä vain siitä, että tulkintoja voi olla useita!

Samalla kvanttihyppy tuo mukavasti mieleen kvantitatiiviset eli määrälliset seikat ja kuten me talousihmiset tiedämme, määrä ei koskaan mene pois muodista!

Tehdään siis vaikkapa lauantaisiivouksen kvanttihyppy ja heitetään vanhat likaiset matot roskikseen! Kvanttihyppelemisiin!

Kvanttihypyn yksi olennainen

Kvanttihypyn yksi olennainen piirre on se, että hypyn tehdessään kappale ei itse asiassa missään vaiheessa ole hypyn päätepisteiden välissä. Bisneksessä tämä voisi tarkoittaa pomon veljenpojan loikkaa kasaamislinjastolta henkilöstöpäällikkyyteen.

Epäjärjestyksen kvanttihyppyjä kotona

Meillä kotona tapahtuu jatkuvasti satunnaisia ja ennakoimattomia epäjärjestyksen lisääntymisen kvanttihyppyjä. Purukumi ilmestyy lattialle, yksittäinen sukka sohvan tyynyn alle ja legoja pesukoneen nukkasihtiin. Kukaan perheessä ei tunnusta tietävänsä miten nämä minimaaliset mutta jatkuvat muutokset tapahtuvat eikä niitä pysty ennakoimaan. Tavarat tuntuvat siirtyvän suoraan oikeasta paikasta väärään paikkaan ilman, että ne kulkevat välipisteiden kautta. Toiseen suuntaan, eli epäjärjestyksen vähenemisen suuntaan, nämä kvanttihypyt eivät koskaan suuntaudu. Epäjärjestyksen lisääntyminen tuntuu olevan yksi fysiikan peruslakeja.

Epäjärjestyksen luonnonlaki johtuu kaaoslaista, että kaikki a

Kaaoslaki on HALUN voima, vastavoima on HYVÄN TAHDON voima

Epäjärjestyksen luonnonlaki johtuu kaaoslaista, että kaikki atomit pyrkivät aina yhtä etäälle toisistaan, eli pyrkivät aina täyttämään tyhjiön. Lepsu ja vain eläimellisen vaistonsa ohjaama ihminen, joka on vielä eläinihminen eli on vasta förskottina/etuottona lahjaksi saanut vain ihmisen ulkomuodon, muttei sielultaan ja hengeltään ole vielä saanut viittä kvanttihyppyä/ihmisyysvihkimystä/valaistuskokemusta toimiakseen oikein. Ei ole vielä takonut viittä Sampoa/tsakraansa puhtaaksi.

Esim. Sokeripalan tiputus kuumaan vesilasiin johtaa tilanteeseen, että sokerimolekyylit (ja vapaat atomit) heti alkavat liueta ja levittäytyä mahdollisimman tasaisesti koko käytettävissä olevaan tilaan ns. väkevyyseron voiman (konsentraatiogradientin) vaikutuksesta. Tätä voisi kutsua myös ns:ksi huonon tahdon eli HALUN VOIMAKSI; eli ns. välittämätön ja lepsu toiminta.

VASTAVOIMA on ns. tarkoituksen järjen eli hyvän TAHDON VOIMA, jota ohjaa ihmisen/tietäjän järjellisen järjestyksen voima eikä anarkistinen kaaosvoima. Kaaosvoima on eräänlainen luonnon ajattelematon ja tietämätön eli tyhmä VAISTO. Linnun toimintaa ohjaa järjetön vaisto. Se huolehtii omista jälkeläisistään, jotta nuo uudet "lintuatomit" voisivat elää ja syntyä hänen kauttaan, koska se vaistomaisesti haluaa (huom.! ei tietoisesti tahdo) varmistaa oman jälleensyntymisensä mahdollisuuden omien jälkeläistensä pesueeseen joskus tulevaisuudessa.

MUTTA: Lintu ei huolehdi viereisen pesueen poikasista, vaan on jopa valmis tilaisuuden tullen syömään ne. Eli vaistomainen taito ja tieto on vielä paholaismaista viettielämää, joka huolehtii vain oman puolueen kannattajista. Lämmöllä Väinö Åberg, fyysikko.