Näin Viron kansallispäivän kunniaksi sanomme kuulijoille tere tere ja tutustumme sukulaiskielemme sanaston erääseen kiinnostavaan erityispiirteeseen. Kuten tiedämme, viron ja suomen kielet muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Kielten nuotti on hyvin samankaltainen ja suuri osa sanoistakin on lähes identtisiä. Viron kielessä on kuitenkin myös satoja sanoja, jotka ovat samannäköisiä kuin suomen kielen sanat, mutta merkitsevät aivan muuta.
Esimerkiksi viron kannike ei tarkoita suomeksi kanniketta vaan orvokkia. Viron piim ei tarkoita piimää vaan maitoa. Kun Tallinnassa tulee kova hätä, ei kannata mennä veskiin, koska se ei ole vessa vaan mylly.
Asian tekee opiskelijalle haastavaksi se, että niin monet viron ja suomen sanat ovat samoja sanoja myös merkitykseltään. Esimerkiksi meri, vesi ja puu ovat Suomenlahden kummallakin puolella aivan samoja.
Tampereen yliopiston viron kielen lehtori Lembit Vaba kertoo, että syitä näiden niin sanottujen riskisanojen merkityssekamelskaan on useita. Lähes joka sanan kohdalla selitys on erilainen. Vaikka viro ja suomi ovat sukulaiskieliä, molemmilla on oma historiansa. Ja ensinnäkin: suomen kielen lähin sukulaiskieli on inkeri, viron taas vatja. Sukulaisuussuhde ei siis ole aivan välitön.
Viro on Vaban mukaan moderni kieli siinä mielessä, että sen sanat ovat muuttuneet paljon äänteellisesti ja lyhentyneet rajusti. Ja vaikka viro on monessa suhteessa moderni kieli, sen sanastossa on paljon merkityksiä, jotka ovat vanhempia kuin suomen kielessä.
Myös maidemme erilaiset naapurikansat ovat lyöneet leimansa kielten sanastoihin. Kun suomessa on lainasanoja eniten ruotsista ja venäjästä, viron kieleen on vaikuttanut eniten 1200-luvulla alkanut muutaman sadan vuoden mittainen saksalainen valtakausi. Seuraavaksi tulevat lainat muista balttilaisista kielistä, liettuasta ja latviasta sekä tietenkin vatjasta. Venäjästä viron kirjakieli on lainannut Lembit Vaban mukaan hyvin vähän, enemmän sanoja on neuvostovalloituksen aikana tarttunut puhekieleen ja murteisiin. Mutta esimerkiksi suomen kielestä tuttuja venäläislainoja savotta, urakka ja tolkku ei tunneta virossa lainkaan.
Suomen kielessäkin on vahva germaanisten lainasanojen linjansa, mutta suureksi osaksi saksalaisvaikutus on tullut kieleemme ruotsin kautta. Ruotsin kieli ei viroon ole vaikuttanut kovinkaan paljoa. Virollakin on kuitenkin länsirannikollaan ruotsinkielinen vähemmistönsä, esimerkiksi Ruhnun saari on täysin ruotsinkielinen.
Hiidenmaan ruotsalaiseen vähemmistöön liittyy tarina siitä, miten kyläläisten ja kartanonherran välille syntyi riita, jonka seurauksena koko kylä muutti Etelä-Ukrainaan. Ja siellä on vielä nykyäänkin kylä nimeltään Gammelsvenskby, Vanharuotsalaiskylä.
Myös Ulvi Wiren törmäsi suomea opiskellessaan viron ja suomen kielen riskisanoihin. Esimerkiksi viron sana homeelle on johdos harmaata tarkoittavasta sanasta halli. Home on siis viroksi hallitus. Aivan loogista!
Muutamien väärinkäsitysten ja selkkausten jälkeen hän päätti koota sanat kirjaksi, jonka nimeksi tuli Hääd pulmapaeva eli hyvää hääpäivää. Hän on aivan oikea ihminen vastaamaan, mitä on tapahtunut, kun mu naine on riisunud.
- - -
aristoteles(at)yle.fi
Viron kielen ja suomen
Viron kielen ja suomen sanoista on julkaistu toinenkin kirja: PULMA POIKINEEN Paul Alvre/Raul Vodja WSOY 1993.
Kirjassa onn pari tuhatta vertailevaa hakusanaa virosta suomeen ja suomesta viroon. Myös ohjelmassanne esitetyt sanat ovat hyvin esillä.
Matti Linkola pulmaharrastaja Kajaani