Keskiviikkona 22.10. klo 18 ja uusinta torstaina 23.10. klo 13.15.
Ohjelma on ensilähetyksen jälkeen viikon ajan kuultavissa oikealla palstalla.

Eino Leinon runo Omenankukat on innoittanut kolmea suomalaista säveltäjää; Erkki Melartinia, Oskar Merikantoa ja Yrjö Kilpistä. Melartin nostaa runosta esiin Luojan, Merikanto painottaa luontoa ja Kilpinen keskittyy orvon ihmisen osaan.

Suomalaiset laulajat ovat melko yksimielisesti valinneet ohjelmistoonsa vain Merikannon sävellystä. Melartinin ja Kilpisen sävellyksistä löytyi vain yhdet tulkinnat Yleisradion ohjelmanauhoilta.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä muusikot ja liedin ystävät ovat siitä, että Melartinin ja Kilpisen sävellykset ovat joutuneet näin pahasti paitsioon. Onko Suomi edelleenkin vain yhden totuuden ja yhden sävellyksen maa, vai onko Merikanto todella näin ylivoimainen?

Asiantuntijoina vierailevat kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi sekä pianotaiteilija Tuula Hällström.

Viikon sitaatti on mojova ja kaikin puolin ansiokas kielenkäytön uroteko viikon varrelta. Tätä hokee mielellään kavereilleenkin!

Anna meille vihje Viikon sitaatiksi täällä!

Anna meille vihje Viikon sitaatiksi!

Missä ovat vielä aikaisemmat vihjeet?
Aikaisemmin annetut sitaattivihjeet löytyvät täältä!

(YLE Radio 1 to 15.10.2008 klo 9.06 - 10.00. Ohjelma on lähetetty aiemmin to 15.5.2008)

Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä, sanotaan.

2000-luvun työelämässä raatavia ei sanonnan mukaan voi pitää kovin viisaina. Kiirettä pukkaa, vapaa-aikaa suoritetaan työnomaisesti, työasioita hoidetaan toimistossa, kotona ja työmatkalla.

Rahaahan työssä käyvillä pitäisi olla. Työssä käyvistä enin osa ansaitsee suhteessa enemmän kuin koskaan ennen.

Uusi vasemmistokin huutelee työn perään, vaikka automaatio on vähentänyt työtä ja teollisuustyötä on siirtynyt pois Suomesta.

Herää epäilys, onko tämä kaikki sen arvoista. Ja jollei, niin miten pääsisimme vähemmällä työllä?

No vaikkapa niin, että kaikille maksettaisiin perustulo, tekisi työtä tai ei. No näinhän ei ole tehty, koska ihmiset oppisivat lorvailun synnin vastikkeettomasta palkasta.

Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat kansanedustaja Jyrki Kasvi ja General intellect -osuuskunnan jäsen, tutkija Akseli Virtanen.

Torstaina 16.10. klo 13.15. Uusinta perjantaina 17.10. klo 18.00. Ohjelma on kuultavista sivun oikealta palstalta viikon ajan ensilähetyksen jälkeen.

Joseph Haydnin laulu She never told her love perustuu William Shakespearen tekstiin Loppiaisaatosta. Siinä Viola, joka on pukeutunut Cesarioksi, rakastuu suojelijaansa, herttua Orsinoon. Herttua taas on rakastunut Oliviaan ja käyttää mieheksi pukeutunutta Viola–Cesariota viestin viejänä.

Oivia taas rakastuu Viola–Cesarioon. Viola kertoo kolmannessa persoonassa omat tunteensa herttua Orsinolle tässä laulussa. Haydnin sävellys ei jää jälkeen Shakespearen vihjailevasta tekstistä. Asiantuntijoina oopperalaulaja Riikka Rantanen ja pianotaiteilija Tuija Hakkila.

(YLE Radio 1 15.10.2008 klo 9.06-10.00, UUSINTA, ensilähetys helmikuussa 2008)

Kirsi Virtasen tarkasteluun pääsee tällä kertaa keski-ikäinen nainen. Tämä olento herättää Virtasessa monta kysymystä:

Onko keski-ikäisyys naiselle ongelma? Saako keski-ikäinen nainen himoita? Pitääkö keski-ikäisen naisen tyytyä humpuukihoitoihin? Kuka ymmärtää keski-ikäistä naista?

Milloin naisen keski-ikä alkaa? Afganistanissa naiset elävät keskimäärin 42-vuotiaiksi, eli laskennallinen keski-ikä on Afganistanissa 21 vuotta. Suomessa nainen elää 82-vuotiaiksi, eli me suomalaiset naiset olemme keski-ikäisiä 41 vuotiaina.

Entäs muuttuuko keski-ikäinen nainen happamaksi? Ja jos muuttuu, miksi? Pitäisikö naisiin laittaa "parasta ennen" -merkintä?

(YLE Radio 1, ma 20.10.2008 klo 9.06-10.00)

Kuuntelijat pääsevät Markus Kajon seurassa taas radiomiesten retkelle itärajalle. Adolf Turakaisen ja Mauri Soikkasen pysähdyspaikka on nyt Raatteen vartio Suomussalmella.

Vuonna 1964, parikymmentä vuotta aiempien taistelujen jäljet yhä näkyvät luonnossa.

Luonto on Suomussalmella vielä juhannusaikaan tuloillaan kesäkuosiin. Lopussa Suomen lippu nousee juhannussalkoon.

Seuraavassa jutussa Kajo vie kuulijat Monrepos'n puistoon. Kreivi Fahlen kertoo toimittaja Koposen haastattelussa vuonna 1938 eurooppalaisittain loisteliaan puiston vaiheista.

Nicolayn suvun aikana muotonsa saaneen puiston nähtävyydet käydään yksi kerrallaan läpi, Johannes Takasen Väinämöis-patsaasta marmoriseen obeliskiin.

Lopuksi Kajo tarjoaa tivoliretken, jonka pääroolissa on vaihdikas kaima. Markus Rautio vieraili Sirkus Sariolassa Helsingin Kaisaniemessä mukanaan näyttelijä Uuno Laakso. Seuranaan heillä on iloinen karhuvekara, leijonia ja Sariolan johtaja Simola.

(YLE Radio 1, to 9.10.2008 klo 9.06-10.00)

Lapin Kansan päätoimittajakohussa lestadiolaisia syytettiin Lapin suvaitsemattomuudesta. Onko tämä totta vai etelän median luoma myytti?

Keskustelemassa kansanedustaja Tuulikki Ukkola, pastori Seppo Särkiniemi ja professori Hannu Mustakallio.

Lisäksi puhelinhaastattelussa tutkija Aini Linjakumpu ja päätoimittaja Tuomo Yli-Huttula.

(YLE Radio 1, ma 13.10. klo 9.06-10.00)

Lokakuun toisena maanantaina Markus Kajo tarjoilee arkistojen aarteistosta osin tuttua, osin uutta, dramaattista materiaalia.

Reportterien Adolf Turakaisen ja Mauri Soikkaisen Itä-Suomen kiertue on tällä kertaa pysähtynyt Kainuun erämaihin Kuhmon Viiksimoon.

He kulkevat rajamiesten seurassa karhun pesälle. Toimittaja Turakainen näkee tuolloin harvinaisen joutsenen ensi kertaa.

Kahden viimeisen jutun toimittajana on Veikko Itkonen. Molemmissa liikutaan pääkaupungissa noin 70 vuotta sitten.

Ensimmäisessä värikkäästi näkemäänsä maalaileva toimittaja tutustuu Helsingin kiihkeään yöelämään, niin jazzin renkutukseen, nakkikioskin tunnelmiin kuin auringonnousussa kylpevän eduskuntataloon.

Vaikka kaikki 'syntinen' on ohitettu, Tulenkantajatkin olisivat olleet kateellisia Itkosen luomasta pateettisesta panoraamasta: "Yhä kuumemmaksi ja kiivaammaksi käy elämänrytmi, miten käy ihmisen?"

Lopuksi Itkonen raportoi joulukuussa 1939 ilmauhkan vuoksi pimennetyltä Suurtorilta. Ja ehtiipä hän haastatella päivänvalossa aivan hiljan pommitettuun sairaalaan jääneitä ihmisiäkin.

Keskiviikkona 10.9. klo 18. ja uusintana torstaina 11.9. klo 13.15. Ensilähetyksen jälkeen ohjelma on viikon ajan kuultavissa sivun oikealta palstalta.

Hugo Wolfin laulu vuodelta 1888 Eduard Möriken runoon on herkkä kuin seitti. Siinä kaikki osatekijät on viritetty kuvaamaan palvelustytön pientä elämänpiiriä, josta ei ole ulospääsyä.

Runo ei kerro, miten nuori tyttö on, mutta hänen nuoruutensa ja kokemattomuutensa voi aavistaa. Petollisen rakkauden haavoittava muisto ei jätä häntä rauhaan. Öisin hän näkee tuskaista unta uskottomasta pojasta ja päivisin hän yrittää unohtaa kaiken.

Kun aamun kelmeä valo tervehtii häntä lieden ääressä, hän toivoo, että päivä jo olisi laskenut. Asiantuntijoina oopperalaulaja Riikka Rantanen ja pianotaiteilija Tuija Hakkila.

(YLE Radio 1, ke 8.10. klo 9.06-10.00)

Mistä kaikesta ihminen on keksinytkään kieltäytyä - seksistä, viinasta, sotimisesta, kauneudesta!

Kieltäytyjää pidetään jollain tapaa parempana ihmisenä. Urheilija saavuttaa suuret voittonsa vasta kivun ja kärsimyksen, kieltäymyksen ja askeesin avulla.

Omituisiin asioihin ovat jotkut lajitoverimme ryhtyneet.

Jotkut ovat ryhtyneet köyhiksi, jotta auttaisivat köyhiä. Jotkut eivät syö kuin kypsentämätöntä ravintoa, toiset vain roskiksista.

Kieltäytyjää pidetään hyvänä ihmisenä. Kaidan tien kulkijoita on ollut tapana ihailla. Heillä on itsekuria ja halua välttää nautinnon houkutukset.

Mutta ovatko he toisia parempia? Korottavatko he itsensä toisten yläpuolelle?

Tätä kysyy Kirsi Virtanen.