Joku on koputtanut ensin heidän ovelleen.

Ilman henkilöpapereita elävät ihmiset ovat eri syistä joutuneet tilanteeseen, jossa elämä - ainutkertainen sellainen - on pahasti pois raiteiltaan. Suomessa heitä on tuhansia, koko Euroopassa miljoonia.

Miten nämä ihmiset jaksavat? Mistä he saavat toivoa parempaan huomiseen?

Paperittomat-näytelmän Porin Rakastajat-teatteriin käsikirjoittanut ja ohjannut Elina Izarra Ollikainen uskoo, että toivo tulee rakkaudesta.

- Tai siitä, että kohtaa sellaisia ihmisiä, jotka antavat suojan tai osoittavat muuten välittämistä.

Parhaillaan Porissa esitettävä näytelmä kertoo ihmisistä, joita ei virallisesti ole olemassa. He pelkäävät ja nukkuvat yönsä huonosti, jos nukkuvat.

- Paperittomat-näytelmän tunnetilat vaihtelevat henkilöiden elämäntilanteiden mukana toivosta ja rakkaudesta epätoivoon ja kiinnijäämisen pelkoon. Pahimpia ovat ne hetket, kun karkotusmääräys on annettu ja ihminen joutuu maan alle. Tällöin yösijaksi kelpaavat kaverien nurkat, siivouskomerot ja kellarit. Se on nöyryyttävää. Ei kukaan halua sellaista elämää. Siihen ajaudutaan ja siitä yritetään päästä kaikilla tavoin pois, sanoo Izarra Ollikainen.

Izarra Ollikainen kirjoitti Paperittomia silloin, kuin otsikoissa olivat etenkin Euroopan ulkopuolelta tulleet isoäidit.

- Oli upeaa nähdä, että ihmiset suhtautuivat isoäiteihin ja heidän tarpeisiinsa usein myönteisesti. Samaa suvaitsevaisuutta toivoisin myös muita paperittomia kohtaan. On vaikeaa hyväksyä sitä, että osa turvapaikanhakijoistamme on asunut maassa vuosia, opiskelleet kielen, hankkineet ammatin, maksaneet veroja, perustaneet perheen ja sitten eräänä päivänä heidät voidaan käännyttää.

Izarra Ollikaisen mukaan riipaisevimpia ovat ne kohtalot, kun maasta karkotetaan aikuinen, jolla on on puoliksi suomalainen lapsi.

Silminnäkijä-dokumentin John karkotettiin, kun hänen puolisonsa Elina oli raskaana. Dokumentin esittämisen jälkeen syyskuussa 2011 tilanne on muuttunut olennaisesti parempaan: parin vuoden epätietoisuuden jälkeen mies on saanut luvan tulla Suomeen.

Elina Izarra Ollikainen muistuttaa, että ilman henkilöpapereita maassa olevat eivät ole rikollisia.

- Vaikeinta on ollut kohdata paperittomiin liittyvät ennakkoluulot. Kuinka murtaa ajattelu, jonka mukaan paperittomat olisivat systeemin hyväksikäyttäjiä ja kuinka tuoda esiin se, että paperittomat ovat todellisuudessa itse monella tapaa hyväksikäytettyjä. Esimerkiksi Suomessa turvapaikanhakijat saavat tehdä rajoituksetta töitä oltuaan puoli vuotta maassa, ja tällöin he maksavat myös työstä veroja. Turvapaikkakäsittely voi olla vuosien prosessi. Turvapaikanhakija voi saada useaan otteeseen kielteisen päätöksen, eli hän voi kokea prosessin aikana useita paperittomuusjaksoja. Tällöin hän saattaa jatkaa saman työnantajan leivissä ja maksaa edelleen veroja, vaikkei saa veroilleen vastinetta.

Silminnäkijä: Salaa Suomessa. Toimittajana Wali Hashi.

Paperittomat-kirjan tekijöiden Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän haastattelu.

YleX:n vieraana Asiaton oleskelu kielletty -kirjan kirjoittanut Mervi Leppäkorpi.