"Nyt meni varvas." Äänensävy kertoo, että turha kaivella retkivarusteista laastarilappua ja kynsisaksia. Kuvittelen irtonaisen varpaan maassa sahanpurun ja polttopuiden seassa.

Mitä teen irtonaiselle varpaalle autiolla saarella, kymmenien kilometrien päässä lähimmästä lääkäristä? Ehkä varvas pitää laittaa kylmälaukkuun, jossa on muutama viileä olutpurkki. Ajatuskin yököttää.

Juoksutan pyyheliinaa ja puuvillarättiä. Makuualustasta saan remmin jalan ympärille käärittävän paketin sitomiseen. Varvas ei onneksi ole irronnut, mutta haava on syvä ja verta roiskuu kuin teurastuksessa. Miten tässä näin kävi, ensimmäisen retkipäivän iltana?

Kiire katoaa ja mieli tyhjenee

Pitkän sateisen jakson päätteeksi aurinko oli vihdoin pilkistänyt ja säätiedotus luvannut poutaa. Lähtö oli ollut nopea: tavarat kasaan ja vesille. Järvi välkehti kuin Sanomatalon seinä, ja soutaminen oli kuin meditaatiota. Mielen tyhjentämiseen olikin helppo keskittyä, kun mies luki karttaa.

Illalla löytyi leiripaikka saaresta, jossa sivistyksestä muistuttivat vain tulisija, puuvaja, vessa ja opastaulu. Leiripaikkojen puuvajassa tarjolla on yleensä paksuja pöllejä ja tylsä kirves, mihin oli varauduttu. Veneestä löytyi oma, hyvin teroitettu työkalu.

Uimasta suoraan puita pilkkomaan oli virheliike. Kirves soljahti miehen paljaaseen jalkaan, kun hakkuualusta horjahti alta.

Mikä kunta, mikä saari?

Soittaessani hätänumeroon 112 manasin mielessäni, että soutumatkalla olin keskittynyt mielenrauhaan enkä suunnistamiseen. Nyt oli mielenrauha mennyt ja edessä kartanluvun pikakurssi. Hätäkeskukseen pitää ilmoitta kunta ja tarkka sijainti, mutta retkeilykartassa ei kunnan rajoja mainita.

Sijaintimme selvisi hätäkeskuksen lehmänhermoiselle työntekijälle, joka järjesti ambulanssin ja vapaapalokunnan veneen kuljettamaan potilaan lähimpään sairaalaan ommeltavaksi.

Yhtäkkiä olin yksin autiolla saarella, keskellä tuntematonta vesistöä. Lähtiessään ensiapujoukot huikkasivat ainoastaan: ”Siivoatko verijäljet grillin ympäriltä!” Veneenkuljettaja jätti sentään puhelinnumeron, josta voisin tilata kuljetuksen mantereelle, jos sattuisi myrskyämään niin kauan että eväät loppuvat.

Selviytymissuunnitelma

Oranssi auringonlasku lupasi kuitenkin hyvää säätä, ja illan hämyssä oli aikaa tehdä selviytymissuunnitelma. Kompassi oli unohtunut kotiin, mutta kiikareissa oli ilmansuunta-asteikko.

Jos aamulla myrskyää, voin jäädä odottelemaan parempaa keliä tai tilata kuljetuksen.

Aamulla veden pinnalla väreili vain heikko tuuli. Vajavaisista suunnistustaidoista huolimatta seitsemän kilometrin päästä löytyi mantere, josta järjestyi kuljetus kotiin. Leirisaaresta lähtiessäni huomasin, että sijaintitiedot pelastajille olisin saanut opastustaulusta. Tiedot oli präntätty siihen selkeästi pohjoisena leveytenä ja itäisenä pituutena.

Halvalla hyvää palvelua

Mies makasi jalka paketissa viimeisen lomaviikon, mutta muuten jalan paikkaamisesta selvittiin kohtuullisin kustannuksin. Kuljetus veneellä ja ambulanssilla kahden hoitajan avustamana ja jalan ompelu sairaalassa maksoivat vain muutaman kymmenen euroa. Veromarkoilla sai erinomaista palvelua.

Turvallista vesiretkeä!