Lapsi päivä- vai kotihoitoon?

Tuntuu hyvältä. Kuva: Satu Pirinen

Hoitomuodon valinnan täydellinen optimointi lienee mahdottomuus, mutta eri koulukunnilla on näkemyksilleen vahvoja perusteita ja asiasta tuntuu olevan vaikea keskustella ilman tunteiden pintaan nousemista. 

Periaatteellisten kysymysten lisäksi hoitomuodon valintaan vaikuttavat ainakin vanhempien työ- ja uratilanne, perheen taloudellinen tilanne, lapsen ominaispiirteet ja mahdolliset sisarukset.

Suomalainen päivähoitojärjestelmä on kehitetty nykyisen laajuiseksi ennen kaikkea siitä lähtökohdasta käsin, että maailman emansipoitunein naisväki pääsisi mahdollisimman nopeasti töihin tienaamaan tasaväkisenä miehen kanssa. Kuvaavaa on, että yksi Suomen ensimmäisistä päiväkodeista perustettiin Forssaan Finlaysonin kutomon yhteyteen työntekijöiden lapsia varten.

Nykyinen kunnallinen päivähoitojärjestelmä sekä asiaan liittyvä lainsäädäntö takaavat jonkinlaisen tasapuolisuuden hoidon laadun ja saatavuuden suhteen, joskin pätevän henkilöstön puute ja kohtuuttomat jonot hoitopaikkoihin hieman häiritsevätkin lain kirjaimen ja hengen toteutumista.

Kotihoidon tuki on paljon uudempi keksintö ja se on myös kansainvälisesti aikamoinen harvinaisuus. Kotihoidontuen pienuutta usein valitellaan, mutta periaatteessa tällainen tukimuoto mahdollistaa useimmissa tapauksissa aidon valintatilanteen päivähoidon ja kotiin jäämisen välille.

Poikajengi. Kuva: Mika Kanerva, YLE KuvapalveluEntä kumpi sitten on lapselle parempi? Ruotsissa asiaa tutkittiin seuraamalla yli 20 vuoden ajan sekä päiväkodissa että kotona hoidettuja lapsia. Vuonna 2005 raportoidun tutkimuksen tulokset olivat kiistattomia: 25 vuoden iässä päiväkodin kasvatit olivat selkeästi onnellisempia, sosiaalisempia ja heidän koulumenestyksensä oli ollut parempaa kuin verrokkiryhmän. Saman suuntaisiin johtopäätöksiin päätyi myös Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jossa jopa mitattiin päivähoidon taloudellista kannattavuutta yhteiskunnan kannalta. Johtopäätös oli se, että jokainen päivähoitoon sijoitettu dollari toi yhteiskunnalla takaisin seitsemän taalaa parempien veronmaksajien ja vähemmän syrjäytyvien kansalaisten muodossa.

Kotihoidon eduiksi mainitaan useimmiten stressittömyys sekä lapsen ja vanhemman välisen tunnesiteen vahvistuminen. Lisäksi nykyään nouseva trendi on, että varhain lapsensa päiväkotiin tuovaa ja töihin kiiruusti palaavaa äitiä pidetään jotenkin huonona, kun taas kotiin jääminen on jonkinlainen hyvän ja uhrautuvan vanhemman mitta.

Vanhemmat tietävät, mikä on heidän lapselleen paras hoitomuoto

Lastentarhanopettajana minä liputan periaatteessa laadukkaan päivähoidon puolesta, mutta omien kokemuksieni perusteella olen myös sitä mieltä, että aivan pienet lapset eivät sanottavammin hyödy päivähoidosta, vaikka päiväkodissa yleensä ihan hyvin pärjäävätkin ja jopa nauttivat siellä olostaan. Kuitenkin kouluikää lähestyttäessä varhaiskasvatuksen saloihin vihkiytynyt henkilökunta sekä päiväkodin sosiaalinen ympäristö pystyvät tarjoamaan lapsen kasvulle ja kehitykselle sellaisia virikkeitä, joita pelkästään kotioloissa kasvaneen lapsen ei ole mahdollista saada. Kotona kuviot saattavat käydä auttamatta hieman pieniksi yli 4-vuotiaalle vauhdikkaalle ja ahnaasti uusia asioita oppivalle lapselle. Näin myös silloin, kun toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi työttömyyden takia tai nuoremman lapsen kanssa.

Ehkä toisaalta pitäisi luottaa siihen, että vanhemmat tietävät, mikä on heidän lapselleen paras hoitomuoto. Toisaalta maksuton peruskoulu ja oppivelvollisuus tuovat kaikki lapset organisoidun kasvatuksen ja opetuksen piiriin joka tapauksessa 7-vuoden iässä. Entä jos päiväkodin tarjoama varhaiskasvatus kaikille yli 4-vuotiaille olisi samalla tavalla itsestäänselvyys? Vähän samaan tapaan, kuin ilmainen esiopetus 6-vuotiaille alkaa nykyään olla.

 

Mikko Mäkelä on 34-vuotias lastentarhanopettaja, kasvatustieteen opiskelija ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta. Perheeseen kuuluvat perulaissyntyinen vaimo, 5-vuotias tyttö sekä keväällä maailmaan pullahtava maha-asukki.

 

Lisää aiheesta:

Ruotsalaistutkimus: Andersson, Bengt-Erik & Strander, Kerstin 2002. Framtiden blev vår. 101 sjuttiotalisteer följda under sina 25 första år. Rapport 2 från FABASKO-projektet. Individ, omvärld och lärande/Forskning 11. Stockholm: Lärarhögskolan.

Tutkimuksessa siis seurattiin 25 vuoden ajan päivähoidossa olleiden sekä kotona lapsuutensa aikansa viettäneiden lasten etenemistä ja pärjäämistä elämässä. Tutkittavia asioita oli mm. tyytyväisyys elämään ja työllistyminen. Ero ryhmien välillä oli selvä päivähoitoporukan eduksi.

Yhdysvalloissa on tehty saman suuntainen tutkimus esiopetuksen suhteen.

HS.fi/STT: Tutkimus: Suomalaislapset viihtyvät päivähoidossa

HS.fi Vieraskynä: Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila

HS.fi: Suomi, kotiäitien maa

HS.fi: Helsingin päivähoitopaikat täynnä

HS.fi/STT: Suomen varhaiskasvatus maailman kärkeä

HS.fi/omaelämä: Lapsilla jatkuvasti ongelmia päivähoidossa

Kunnat.net

Sosiaali- ja terveysministeriö

 

kommentit

Kiintoisa teksti, kiva kuulla ammattilaisen näkemyksiä ah - niin puhuttavaan aiheeseen.

Tähän juutuin: "Kotihoidontuen pienuutta usein valitellaan, mutta periaatteessa tällainen tukimuoto mahdollistaa useimmissa tapauksissa aidon valintatilanteen päivähoidon ja kotiin jäämisen välille."

Ehkä painotus sanalla periaatteessa? Itse kyllä koen, että päivähoitomuodon valintaa ko. tuki ei hetkauta: Jos kotihoito muuten on taloudellisesti mahdollista, on kotihoidontuki siihen päälle kiva pikku bonus. Ei kai kukaan aidosti voi "jättäytyä" noiden muutamien satasten varaan? Puhun nyt siis helsinkiläisen tuensaajan suulla.

Päivähoitomaksuja pidetään kalliina. Joo-o. Mutta. Toisen vanhemman tuottaman kotihoidon "oikea" hintahan useimmiten on joitain tuhansia euroja kuukaudessa - noin 50% perheen tuloista.

Itse "nautiskelen" nyt äitiyslomasta, samalla esikoinen on puolipäiväisesti kunnallisessa päiväkodissa. Mielestäni muutama satanen kuussa ei esikoisen saamasta palvelusta ole paljon. Sitävastoin en aina ole vakuuttunut siitä, saako kuopus koko rahan edestä vastinetta moninkertaisesti kalliimmalle amatööritason hoidolleen!

Pe, 2009-01-16 09:47

Samaa mieltä, lapsi maksaa päivähoidossa yhteiskunnalle tuhansia euroja, mutta hänen kotihoitoaan tuetaan noin 300 eurolla + mahdollisella kuntalisällä. Harvalla on varaa kiikkua kotihoidontuella pitkään ilman säästöjä, tai hullua kyllä - jotkut ottavat lainaa, jotta "saavat" hoitaa lapsensa kotona. Tiedän monia perheitä jotka elävät kotihoidontuen varassa köyhyydessä. Toisen puolison tulojen täytyy olla huomattavat, jotta perhe voi nykyään hoitaa lapsensa kotona.

Pe, 2009-01-16 13:43

Kotihoidontukea pitäisi nostaa, jotta lapset hoidettaisiin 4 vuotta kotona. Nyt olisi hyvä aika, kun kunnat ovat pulassa näiden yhtäkkiä maailmaan tupsahtaneiden lasten kanssa ja päiväkodit ovat pullollaan: uusia ryhmiä perustetaan väliaikaisiin parakkeihin tai jumppasaleihin, joissa on varmasti mahdoton pitää yllä päivähoidon laatua.
Ihmetyttää myös miten on niin vaikea ennustaa lasten päivähoidon tarvetta.

Pe, 2009-01-16 13:58

Itse olen kotona 1-vuotiaan pojan kanssa. Olen vielä vuoden verran. Olen kyllä onnellinen hoitaessani lastani kotona, mutta kyllä minä aika usein ajattelen että kun pääsis edes viikoksi töihin. Kelan kotihoidontuesta, jota käteen jää 260 euroa/kk. käy kerran kaupassa ja kerran tankkaa auton, niin se tuki on menny. Eli meidän viisihenkinen perhe todellakin elää lähes kokonaan mieheni tuloilla. Ei oo pahemmin ylimääräiseen varaa. Ymmärrän toisaalta äitejä joilla on rahan takia kiire/pakko mennä töíhin.Mutta toisaalta on kivempi kuitenkin itse nähdä lapseni varttuminen vauvasta taaperoksi ensiaskeleineen yms. Toivon todellakin että kotihoidontukeen saataisiin kunnon korotus.

Pe, 2009-01-16 17:24

Eikös se kotihoidontuki mahdollista myös sen, että yksityinenpäivähoito on periaatteessa halvempaa?

Pe, 2009-01-16 17:27

Kotihoidontuella ei ole vaikutusta yksityiseen päivähoitoon. Sen sijaan yksityisessä päiväkodissa olleessaan lapsi tai oikeammin perhe saavat yksityisen hoidon tukea, mikä mahdollistaa tuollaisenkin hoitomuodon valinnan. Päiväkotipaikan tuottamisen todellinen hintahan on lapsen iästä ja muutamasta muusta muuttujasta riippuen noin 700-1000 euroa, mikä tietysti olisi aika mahdoton hinta useimmille perheille. Yksityisen hoidon tuen jälkeen perheille jää yksityisessä päiväkodissa maksettavaksi noin 300 euroa.

T: Mikko Mäkelä

Pe, 2009-01-16 22:36

Päiväkoteihin paremmat työolot ja -edut, opettajille paremmat palkat - näin laatu paranee ja koulutettua henkilökuntaa löytyy. Päiväkotipaikkoja täytyy saadaa lisää, se on satsaus tulevaisuuteen, lapsiimme!

Pe, 2009-01-16 23:27

Itse päiväkodin johtajana toivoisin, että perheet huomioisivat paremmin lapsen lyhyen lapsuuden. Varhaiskasvatuksessa pyritään lapsilähtöisyyteen, mutta missä on perheen lapsilähtöisyys, jos alle vuoden ikäisiä kiikutetaan päiväkotiin? Miksi lapsia tehdään, jos heidän kanssaan ei ehdi / ole varaa olla? Kasvamaan nopeastiko?

Heikkotuloiset perheet saavat toimeentulotukea muiden tukien lisäksi ja parempituloiset voivat esim. pidentää asuntolainansa maksuaikaa sillä vuodella - kahdella, jonka pienen lapsen hyvinvointi vaatii. Meillä aikuisilla on vain niin kova kiire ja usein myös näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen. Lapsuus on asia, jonka vuoksi kannattaa tinkiä monista asioista, myös elintasosta. Kohta lapset ovat aikuisia ja mietimme, mihin heidän lapsuutensa hävisi?

La, 2009-01-17 00:24

Kuuleppas sinä arvostelija, joka kysyt, että miksi lapsia tehdään, jos niiden kanssa ei ole VARAA olla. Oletko sitä mieltä, että lasten saaminen on vain varakkaiden etuoikeus? Niiden varakkaiden, joilla on VARAA jäädä lasten kanssa kotiin, kun niskassa on iso asunto-, auto- ja opintovelka? Jos näin, niin toivon, että häpeät edes vähän.

Monet perheet tekekevät kaikkensa ollakseen lastensa kanssa NIIN paljon kuin mahdollista, ja sitä aikaa ei mitata rahassa vaan rakkaudessa.

Su, 2009-01-18 14:53

Itselläni on nyt 3 ja 1-luokkalaiset lapset. Nuoremman kanssa olin kotona siihen asti kun hän täytti 3 vuotta sen jälkeen hänellä oli kotona hoitaja 5-vuotiaaksi asti. Samoin esikoiseni oli tuolloin myöskin kotona. Esikoinen meni eskariin ja hänellä oli puolipäiväinen hoito silloin myöskin. Päädyin tuohon ratkaisuun, kun seurakunnallamme oli puolipäiväinen kerho, jossa oli paljonkin saman ikäisiä lapsia, molemmat lapseni kävivät tuossa kerhossa 4 krt viikossa. Toisena vuonna sitten meillä oli tuttavan lapset myöskin hoidossa, joten hoitajalla oli 4 lasta ja heitä hoidettiin vuoroviikoin omassa ja sitten toisen kodissa. Joten nuoremman kohdalla tuo sosiaalinen kasvu hoitui sitä kautta. 5-vuotiaan kanssa tuli sitten vastaan se ettei iltapäivisin ollut oikein enää tekemistä, kun kuitenkin valtaosa sen ikäisistä on päivähoidossa. Toivoisin ennemmän vielä joustavuutta tuohon eli puolipäiväisiä hoitopaikkoja, avoimia päiväkoteja ja vastaavia juttuja. Silloin isommankin lapsen kanssa voi olla kotona pidempään, kun löytyy niitä kavereita, joiden kanssa touhuta. Meidän perheelle tämä oli paras ratkaisu, jollekulle toiselle toinen ratkaisu on parempi. Hoitajan palkkaamiseksi kotiin saa yksityisen hoidon tukea. Plussa tuossa oli ettei tarvinnut herätellä lapsia aamulla mihinkään ja itse pääsi lähtemään kotoa töihin ja vastaavasti palasin suoraan kotiin. Miinusta taasen aamupalan ja lounaan laitto valmiiksi laspille sekä jos hoitaja sairastui niin mihin muksut sitten.

Ti, 2009-01-20 10:31

Olen itse tällä hetkellä kotiäitinä oleva lastentarhanopettaja, ja tunnen aina suurta häpeää ammattikuntani puolesta lukiessani tällaisia kommentteja:

"Varhaiskasvatuksessa pyritään lapsilähtöisyyteen, mutta missä on perheen lapsilähtöisyys, jos alle vuoden ikäisiä kiikutetaan päiväkotiin? Miksi lapsia tehdään, jos heidän kanssaan ei ehdi / ole varaa olla?"

On aivan piinallista, että virallisella tasolla puhutaan kasvatuskumppanuudesta ja perheiden kunnioittamisesta, mutta nimettömänä netissä ja vanhempien selän takana päiväkodissa (pahimmillaan lasten kuullen) luetellaan, kellä on moraalinen oikeus perustaa perhe ja kellä ei. Lyhyesti ja ytimekkäästi jako vuohiin ja lampaisiin tuntuu tiivistyvän yhteen kysymykseen: hoidetaanko lapset kotona vai ei. Herääkin kysymys siitä, että jos päivähoidon ammattilaisten mielestä päiväkoti on niin kamala paikka, että vanhemmat ovat yksiselitteisen huonoja ihmisiä tuodessaan lapsensa päiväkotiin, miksi ihmeessä kyseiset henkilöt haluavat olla päivähoitotöissä? Saadakseen osallistua lasten kidutukseen?

Itsekin toivon, että jokaisella perheellä olisi mahdollisuus hoitaa lapsiaan kotona ainakin reilusti vuoden ikään saakka, jotta lapsi saisi kasvaa vauvavaiheen kotona sellaisten aikuisten kanssa, jotka ymmärtävät herkästi lapsen sanattomiakin viestejä. Kysymys ei kuitenkaan ole hyvästä tai huonosta vanhemmuudesta, vaan siitä, miten valtio mahdollistaa lasten kotihoidon vaihtoehtona päivähoidolle. Perheissä on hyvin monenlaisia elämäntilanteita, joten päätös hoitomuodosta ei todellakaan ratkea vain "lapsi vs. ura"-akselilla. Aidot omaan moraaliseen harkintaan perustuvat kasvatusvalinnat eivät saisi olla vain rikkaiden perheiden etuoikeus.

Ma, 2009-01-26 11:42

Suurin ongelma taitaa olla hyvän päivähoidon riittämättömyys. Js äiti tai isä jää kuopuksen synnyttyä kotiin hoitamaan lasta, aiemmin kokopäiväisesti päivähoidossa ollut esikoinen yritetään väkisin työntää kotiin, vaikka lapsi viihtyisi hyvin päiväkodissa. Kotona sitten lapsi turhautuneena kiukuttelee ja vaatii vanhempaa järjestämään kaikenlaista ohjelmaa, aivan kuin kuopuksen hoitamisessa ei olisi tarpeeksi. Tai jos ensin olet hoitanut kahta lasta kotona ja sitten haluaisit isomman vaikkapa puolipäivähoitoon, mutta et siis itse vielä palaa töihin, ei paikkaa tunnu löytyvän. Ja kyllä mielestäni vanhemmankin mielipide tulee huomioida - toiset vain viihtyvät kotona paremmin ja toiset vanhemmat taas tarvitsevat enemmän aikuisten seuraa ja työelämän haastetta voidakseen henkisesti hyvin. Onnelliset vanhemmat kasvattavat onnellisia lapsia. Mielestäni Suomessa saa erinomaista päivähoitoa halvalla - kunhan ensin saa paikan.

Pe, 2009-02-06 06:24

Tähän aiheeseen liittyen Liisa Keltikangas-Järvinen on lausunut painavia mielipiteitä ainakin Turun Sanomissa. Voi googlettaa aihetta "Taimet tiukoilla tarhassa". Mielenkiintoista tekstiä.

Ti, 2009-02-24 11:03

Olen lastentarhanopettaja ja nykyisin, lasteni ollessa jo kouluikäisiä, työelämässä. Minä en voi yhtyä ajatuksiin hyvästä päivähoidosta Suomessa. Mielestäni ja kokemukseni perusteella, päiväkodeissa vallitsee enemmän tai vähemmän indoktrinaation henki. Lastentarhanopettajat eivät tunnu olevan tietoisia työnsä yhteydestä Suomalaiseen sosiaalipoliittiseen järjestelmään, ja mm. sitä kautta tuottavat työnsä sisällöiksi vaihtelevia kokonaisuuksia. Suunnittelua ohjaavat eri osa-alueiden painotukset, eivät voi olla tätä sisällön toteutukseen liittyvää ongelmaa vähentämässä.On surulista katsoa, miten omiin arvoihin pohjaavat kasvatusmotivaatiot vievät pohjan dialogiselta tai jopa vain lapsilähtöiseltä kasvatukselta..

Onneksi olen saanut kasvattaa lapseni kotona.

To, 2009-03-05 23:29

lisää kommentti

perhepaletti

Perhepaletti

Kotona sekä joskus ihan pihalla olevien vanhempien tuntoja siitä maailmasta, jossa lasten kanssa elämme.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä