Synnytys ilman draamaa

Luomusynnytys ilman draamaa. Kuva: Comstock

Muutamia vuosia sitten ajattelin, että jos lapsia on joskus ihan pakko saada, niin tapahtukoon se nukutuksen alaisena ja keisarinleikkauksella. Ajatus synnytyksestä tuntui mahdottomalta. Kuvitelmissani sijoitin synnytyksen steriiliin sairaalasaliin, jossa joukko lääketieteen kovimpia ammattilaisia hengityssuojaimineen operoi tuskissaan piehtaroivan äidin ympärillä, sairaanhoitajien mopatessa veriroiskeita kaakeloiduilta seiniltä.

Sitten tapasin Englannissa naisen, joka oli synnyttänyt tyttärensä, kaikki neljä, kodissaan, ilman kivunlievitystä, luonnollisesti ja onnistuneesti. Olin ällikällä lyöty. Tämä täysin tervejärkinen nainen kertoi synnyttäneensä olohuoneessaan Nina Simonen pehmeiden sointien tahtiin miehen hörppiessä teetä soffalla. Tietenkin tiesin, että kotisaunassa oli omakin äitini maailmaan saatettu, eikä kylän kätilön essun taskusta varmaankaan epiduraalipiikkiä apuun kaivettu. Mutta että joku voisi aktiivisesti valita synnyttää ilman kivunlievitystä ja vielä nauttia siitä!

Vuosia myöhemmin, viime kesänä, kun olin raskaana, aloin tutkia synnyttämistä. Tilailin luomusynnytysopuksia ulkomailta, selasin illat pitkät nettisivustoja ja luin kaiken kirjastossa tarjottavan. Mitä enemmän asiasta opin, sitä enemmän varmistuin siitä, että h-hetken koittaessa kehoni tietäisi miten toimia ja pystyisi siihen ilman lääkkeitä. Koska kotisynnytyksen järjestäminen Suomessa on jokseenkin työlästä, päätimme mennä synnyttämään Tammisaareen.

 

Kohti h-hetkeä

Valmistauduin synnytykseen kuin urheilusuoritukseen. Meditoin ja mielikuvaharjoittelin, teippailin kannustustekstejä keittiökaappien oviin ja joogasin lantioni joustavaksi. Kun hetki sitten koitti, kesken veroilmoituksen täytön, hihkuin innosta. Heitin kassiin iPodin, johon olin ladannut pehmeää jazzia ja mielikuvaharjoitteita, ja lähdimme Helsingistä kohti Tammisaarta.

Synnytyksessä käytin paljon ääntä. Matalalla äänellä hyräilin jooooo. Olin etukäteen sopinut itseni kanssa, että pysyisin positiivisena, enkä heittäisi kätilöä iPodilla päähän vaikka sattuisi kuinka. Toivotin supistukset tervetulleiksi ilmoittamalla että JOO-OO, valmiita ollaan!

Tammisaaressa kaikissa synnytyssaleissa on altaat, joten sain huomattavaa helpotusta vedessä lillumisesta. Liikuin ja hengittelin supistusten vaatimalla tavalla, juuri niin kuin lukemissani kirjoissa oli neuvottu. Yritin pysyä mahdollisimman avoimena ja rentona, antaa kaiken tapahtua Antauduin jonkin syvän ja primitiivisen vietäväksi. Kätilö kyseli ovensuusta kuulumisia säännöllisin väliajoin, muuten sain olla omassa kuplassani mieheni lukiessa naistenlehtiä ja syödessä kaurakeksejä. Tunnelma oli rauhallinen ja no, leppoisa! Synnytys on kiistatta elämäni hienoin kokemus ja muistelen synnytystä samalla lämmöllä kuin Englannin luomusynnyttäjäystäväni vuosia aikaisemmin.

Lastenlääkäri Grantly Dick-Read julisti jo viime vuosisadan puolivälissä luonnollisen synnytyksen sanomaa. Hänen mukaansa pelko ja siitä johtuva jännitys aiheuttavat 95% kaikesta synnytyskivusta. Koska sain herätyksen luomusynnyttämiseen asian kokeneelta naiselta ja oma synnytykseni oli niin hurjan voimaannuttava kokemus, haluan puolestani kannustaa naisia luottamaan omiin valtaviin voimavaroihinsa. Jokainen synnytys on ennalta arvaamaton ja omanlaisensa, mutta mitä rennompana siinä on mukana, sen helpompaa se on. Sama pätee kai kaikkeen elämässä! 
 

 

Sanna Stellan on 34-vuotias näyttelijä Helsingistä ja YLE TV1:n kulttuuriohjelma Stradan juontaja. Perheeseen kuuluu kaksi upeaa urosta, toinen vuosimallia -09, toinen 70-luvun retroa.
 

Lisätietoja:

Aktiivinen synnytys
Tammisaaren synnytyssairaala
Hypnosynnytys
http://www.harmoninenlaulu.org/kirjasto/synnytys.htm
www.inamay.com
http://en.wikipedia.org/wiki/Grantly_Dick-Read
 

kommentit

Nostalgia iski! Juuri Tammisaaressa henkilökunnan rauhallinen ja hallittu käyttäytyminen teki synnytyksestäni ikimuistoisen. Helsingissä minut määrättiin sektioon, koska tytär oli perätilassa. Helsingissä sanottiin että perätilaynnyksissä tehdään lähes aina sektio. Onneksi pikkuneiti päätti tulla aikaisemmin ja Tammisaari otti minut vastaan ja sain synnyttää luonnollisesti, juuri niinkuin halusin. En muista mitään kipuja, tunnelma oli juuri niinkuin sanoit, leppoisa! Minua kuunneltiin ja minua uskottiin! Minusta on käsittämätöntä että Tammisaaren synnytysosasto halutaan lakkauttaa. Synnyttäminen on kokemuksena niin ainutlaatuinen, ihme, jonka pitäisi olla iloinen ja positiivinen. Ympäristöllä ja ilmapiirillä on tässä erittäin tärkeä rooli!

Ti, 2009-09-15 10:27

xo9gPU vdqzqaivezqz, [url=http://lawvekawnozw.com/]lawvekawnozw[/url], [link=http://zkzchmqsdvaf.com/]zkzchmqsdvaf[/link], http://vkoldpzqpfyp.com/

Ma, 2010-04-19 01:11

Voi, muistelen kaiholla synnytystäni Tammisaaressa 2009 lokakuussa... Olin myöskin kovin synnytyspelkoinen, äidilläni oli tosi traumatisoiva synnytys ja hän oli istuttanut minuun pelon siemenen, hyvää toki tarkoittaen. Haaveilin pelkosektiosta, mutta päädyin järkeilemään että kun meidät naiset on tarkoitettu synnyttämään niin ei se voi niin kamalaa olla jos kaikki sujuu niin kuin on tarkoitus? Lainasin kirjastosta kasan luomusynnytyskirjoja, ja opiskelin niitä ja pääsin peloistani. Sen sijaan aloin pelätä lääketieteellistä puuttumista, joka tekee naisesta potilaan sitoen tämän sänkyyn luonnottomaan, kivualiaaseen asentoon. Siksi minäkin päädyin Tammisaareen, jossa kannustettiin luonnonmukaiseen synnyttämiseen. Kokemus oli hieno, ja todellakin rauhallinen, tätä ihmetteli mieskin joka odotti huutoa ja karjumista! Vedessä lilluminen ja rentoutuminen auttoi loistavasti kipuihin, uskon että pilates- ja muut venytystyyppiset syvälihasjumpat ovat lisänneet kehonhallintaa joka auttaa synnytyksessäkin. Tammisaari oli kyllä maailman paras paikka synnyttää!

>Sonja To, 2011-03-31 13:30

lisää kommentti

perhepaletti

Perhepaletti

Kotona sekä joskus ihan pihalla olevien vanhempien tuntoja siitä maailmasta, jossa lasten kanssa elämme.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä