Idästä länteen

Julkaistu Ti, 24/02/2009 - 12:55
  • Heli Sutela (Kuva: )
  • Olen ollut kolme viikkoa keikoilla - ensimmäisen viikon keskellä Suomea, sitten viikko itä-Suomea ja sen päälle vielä viikko länsi-Suomea. Amatööri-antropologina olen päässyt tekemään ns. essonbaari-tutkimusta.

Hyppy idästä länteen oli kuin olisi vaihtanut maanosaa. Tuntuu siltä, että itä- ja länsisuomalaisilla ihmisillä on tavallaan sama kieli, mutta ei kuitenkaan ole. Miksi Kotiteollisuus tulee Lappeenrannasta ja Lauri Tähkä Pohjanmaalta? Mistä itäsuomalaisille on tullut se “kivireki” selkään, jonka vetäminen on kiinnostavaa katsoa. Yksi syy voisi olla, että itäisillä ja läntisillä suomalaisilla on eri maat naapureina.

Tämän lisäksi itäsuomalaiset ovat saanneet 2000-luvulle tultua vielä kolmannen kotimaisen. Entisenä lappeenrantalaisena muistan ajan kun rajat olivat kiinni. Tiedettiin kyllä, että 20 kilometriä, ja siellä ne on, mutta koskaan niitä ei näkynyt. Nyt äänimaisema on muuttunut. Lappeenrannan, Imatran tai Savonlinnan kaupoissa ei päivisin kuule juuri muuta kuin venäjää. Paikalliset jupisee vinosti hymyillen töykeästä käytöksestä, tonteista ja siitä, että “voihan sen maan vallata ostamallakin...”

Maisema on myös erillainen. Itä-Suomessa on mäkiä ja järviä, kaunista ja sitten kuitenkin ympäristön kohtelu on huoletonta. Melkein joka kylässä yksi talo, jonka isännän harrastus on koota puutarhaan useita liikkumattomia autoja ja seurata niiden maatumista, (jota ei siis tapahdu...) Länsi-Suomessa en näitä pihoja nähnyt. Pihat siisteytyvät tasaisesti länttä kohti mentäessä. Ihmiset elävät pidempään ja ovat tutkitusti onnellisempia. Mistä on kyse?

Itse ahdistun Seinäjoen lakeuksilla. Missä näitten mäet on? Mihin täällä pääsee piiloon? Sitten muistan, että näillähän on Ruotsi naapurina! Ehkä piiloon meno ei olekaan niin tarpeellista... Täällä on mukavaa, vaikka ruotsia kuuluu enemmän kuin itäsuomalainen ymmärtää. Onnellisten pietarsaarelaisten keskellä tuntuu, että ehkä suomen kielessä on liikaa sijamuotoja. Nämä pärjää muutamalla. Eikä jupinaa kuulu mistään.

Juuri kun olin saamassa alkeellisen tutkimukseni valmiiksi ja lyömässä näkemystäni itä-länsi ottelusta lukkoon reissun kiukkuisin nuori nainen löytyikin Kokkolasta ja kohteliain ja avuliain henkilö olikin vastaanottovirkailija Imatran Cumuluksesta. Hänen nimensä oli Sergei.
 

Tekijä: