Alkuun aasinsilta. Piti kirjoitttaa levynkansista. Ne ovat niin hienoja ja niin rumia. Tutkin vaatimatonta vinyylikokoelmaani, johon en koske kovin usein. Levyjen (epä)järjestys palautti päähäni ihan toisenlaisen aiheen. Musajatkojen anatomia!
Jatkokaava 1
Vaihe 1: Valmistelu
Ovelta suoraan vinyylihyllylle.
Sääntö 1: Ei todellakaan kuunnella mitään uutta musaa.
Sääntö 2: Ei todellakaan malteta kuunnella biisejä loppuun asti.
Sääntö 3: Todellakin aloitetaan Papa don't preachilla.
Vaihe 2: Kepeästi katharsikseen
Nostattava potpuri. Oheistetaan jorausrekvisiitalla. Se menee näin (väleissä saattaa olla taukoja, kun levy ei löydy ajoissa) Chaka Khan: Ain't nobody. Commodores: Flying high. Chic: I want your love. George Benson: Give me the night. Diana Ross: Inside out. Valikoiden lähes koko Michael Jacksonin Off the wall. Technotronic: Pump up the jam. Deee-Lite: Groove is in the heart. Madonna: Into the groove. Thriller-hitit, kliimaksina huolella mietitty koreografia nimibiisille.
Huom! Kokemus kertoo (harmillisen sukupuoliorientoituneesti), että miespuolisen ystävän isännöidessä jatkoja, tämä vaihe on helposti ns. raskaamman musiikin potpuri, mutta julkaisujen vuosiluvut noudattelevat samaa linjaa.
[ Homman voi lopettaa tähän ja mennä nukkumaan. ]
Vaihe 3: Konsensuksesta kaaokseen
Nukkumaan ei mennä vaan katetaan uutta settiä. Käyttöön suhteettomat sovitukset, hämärät hehkutukset, yllättävät yksittäisvalinnat. Yhteisrintama rakoilee, biisit lyhenevät. Vessasta tullessa Bowien tilalle on vaihdettu ikuiseen pannaan tuomittu Abba. Ei. Led Zeppelinistä päästään sopuratkaisuun. Osa osallistujista on siirtynyt jo keittiöön.
[ Homma kannattaa lopettaa tähän ja mennä nukkumaan. ]
Vaihe 4: Polku patetiaan and beyond
Jatkamiseen tarvitaan suuri yhteinen jaettava. Se surullisin Neil Young (mikä se muuten on?). Dave Lindholmin Pieni ja hento ote. Tuntemattoman kaipuun kainalo, melankoliaan leviävä ripsiväri. Onneksi ulkopuolista yleisöä ei ole, kun silmät kiinni Jeff Buckleyn vanavedessä hoilotetaan Hallelujah. Aamen.
[ Tämän jälkeen ei ole enää vaihtoehtoja. zzzzzzzzzzzz.]
Muita kaavoja?
On olemassa myös jatkokaava 2. Siinä kuunnellaan vain ja ainoastaan Eppu normaalia, on vaihe sitten mikä hyvänsä.
Tärkeintä on, että biiseissä kulkee jotain omaa mukana, kutsutaan sitä vaikka sitten nostalgiaksi. Ja että osaa sanat ulkoa.
