Jossain kolossa kuitenkin kävi ilmi, että Frederik on lähdössä politiikkaan. Tehkää jotain! Joillekin se varmaan oli ihan vanhaa tietoa, että Sysimetsän Ilkka on kunnostautunut myös politiikan akselilla. Mutta ei minulle.
Nyt Ilkka haluaa euroedustajaksi. Houkuttimena Ilkka aikoo käyttää sitä, että velat on maksettu ja sitä, että hän ajaa Mersulla ja viettää monta kuukautta vuodesta Thaimaassa. No on se kumma jollei noilla eväillä aukene Euroopan ovet. Täsmennyksenä Ilkka ilmoittaa vielä, että on lievästi sovinistinen, tunnevammainen (kaikki miehethän leuhkivat sillä) ja narsistinen laulaja. Yhtä hyvin voisi kertoa, että pallo on pyöreä ja vesi on märkää.
Sehän on siis ihan ok, että viihdetaiteilija neuvoo poliitikkoja, älkää nyt ymmärtäkö väärin. Esimerkiksi artistien verotushan Suomessa on ihan perseellään ja moni ulkomaan kielellä laulava suomalainen kantaakin jo veronsa muualle. Sillä keinoin tienaa. Minä vaan en usko, että pelkästään artistien verotuksen takia kannattaa raahata Frederikiä Brysseliin.
Suomalaiset naiset ymmärtävät Frederikiä ihan hyvin ja jotkut jopa rakastavat. Moni sanoo sohvaltaan löytyvän ihan samanlaisen töräyttelijän. Frederikin mielestä nainen ja mies eivät voi olla vain ystäviä. Tai voivat, mutta eivät ainakaan semmoiset miehet, joilla testostereot soivat koko ajan täysillä korvaan, niin kuin hänellä. Eihän siitä mitään tule, kun politiikkaa pitäisi vääntää ja vieressä istuvalla Chantellella tai Irénéllä on sukkanauhat ihan selvästi! Tai kolmosrivin belgialainen Liselotte katselee koko ajan ihan sillä tavalla ei-ollenkaan-poliittisesti.
Mistä nämä aiemmin-ei-niin-poliittiset julkkikset yleensä saavat päähänsä astua poliittisten vaikuttajien riveihin? Sanooko joku, että nyt Ilkka, nyt on sinun hetkesi? Ilkka kuitenkin väittää Anna-lehden haastattelussa, ettei ota ollenkaan tosissaan, kun naiset puristelevat etumusta ja takamusta ja kehuvat ihanaksi orhiksi. Ihan kaikkea ei siis uskota. Mikä sitten antaa kimmokkeen? Mikä mahtoi ajaa rap-laulaja-vapaapainija-portieeri Toni Halmeen luottamustehtäviin? Veikkaan vedonlyöntiä. Veikkaan myös, että hän voitti sen. Taisipa myös tuhlata voittonsa pikapuoliin, koska ei känniltään päässyt enää työmaalle.
Onkohan koko poliittinen järjestelmä joidenkin taiteilijoiden mielestä niin simppeli, että sinne vaan mennään ja laitetaan asiat kuntoon? Voisiko joku sanoa niille, että ei se ole. Se on koko lailla väsynyt viritys täynnä uskomattomia jankuttajia vielä uskomattomampine agendoineen. Mutta yksi asia siellä on hoidettu näpsäkästi: liksa nousee aina kun siitä yhdessä vaan sovitaan! Se on demokratiaa. Sitä ei taiteilijoiden maailmassa juuri näe.
