Olin matkalla Heinolasta Lahteen. Matkalla kanssani oli veljeni Reijo ja hänen avopuolisonsa Maarit. Veljeni soitti alkuviikosta ja kysyi lähdenkö heidän kanssaan Lahteen Sibelius -talolle Jope Ruonansuun konserttiin. Heti lupasin. Mietin kylläkin jälkeenpäin, että onkohan se sellainen konsertti mistä minä pidän. Olen nimittäin hieman "kyllästynyt" Jopen vitseihin. No, katsotaan ja kuunnellaan nyt mitä tuleman pitää, mietin. Sibelius -talo onkin jo tuttu paikka minulle, joten sinne oli hyvä mennä.
Sibelius -talossahan päämateriaali on puuta. Hyvä ja herkkä akustiikka on aistittavissa pääsalissa. Salissa oli aika paljon tyhjiä tuoleja ja ajattelin, että onpa harmi, sillä ei ole ihan halpaa vuokrata Sibelius-talo. - No elämä on.
Yllätyin, kun valot sammuivat ja Finlandian ensi sävelet alkoivat kuulumaan voimakkaasti. Siinä samassa Sakari Kuosmanen alkaa laulamaan ja sehän menee luihin ja ytimiin kyllä. Siis aivan upea aloitus konsertille.
Minulle oli siis yllätys, että Sakari Kuosmanen on mukana. Kuosmasen lauluäänestä ja tulkinnasta olen aina pitänyt. Sieltähän se sitten itse "juhlakalukin" saapui. Heti alkaa hymyilyttää kun Jopen näkee.
Konsertti oli poikkeuksellinen, sillä siellä oli enemmän vitsejä kuin lauluja. Onneksi vitsit olivat kuitenkin hyviä ja sellaisia etten ollut itse niitä aikaisemmin kuullut. Nauraa sai vatsakippuralla. Jope ja Sakari kertoivat vitsejä vuorotellen "kaksintaistelu" hengessä. Tasapeli taisi tulla. Hyviä vitsejä oli.
Laulut olivatkin sitten pääosin tunteellisempia, "enkeli -lauluja". Konsertti päättyi kappaleeseen "Pieni Sydän". Olisin mieluummin kuulut sen Sakari Kuosmasen version, mutta he lauloivat duona, Sakari omalla ja Jope omalla sovituksella mixaten.
Toivottavasti yleisöä oli kuitenkin sen verran, ettei Jopen tarvinnut konserttia omistaan maksaa.
On se hienoa, että Jope on jaksanut 30 vuotta viihdyttää meitä suomalaisia. Hän on todella monipuolinen viihdyttäjä. Milloin naurattaa ja milloin itkettää. Jopen tunteelliset kappaleet koskettavat ja tosi syvältä.
Kiitos Jope ja kiitos Sakari.
- Veli-Matti Santavuori, Hki -
Kommentit (0)
Ei kommentteja.