Jaksot

Osa 1. Matka Virossa alkaa

Matkalla Virossa –sarjan avausjaksossa Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel luovat yleiskatsauksen Viroon. Sarjan juontajat lähtevät liikkeelle Baltian korkeimmalta kukkulalta Suurelta Munamäeltä ja jatkavat Latvian rajan tuntumassa sijaitsevalle Metsäveljien talolle, jossa he tutustuvat metsäveljien keinoihin selvitä vuosia paossa vallanpitäjiä. Seuraavaksi Siiri ja Tarmo teettävät ohjelmasarjan tunnuskuvan virolaisella naivistilla Ave Nahkurilla. Maalauksen saatuaan he lähtevät Põltsamaalle Kalevi Pojan patsaalle selvittämään kuka oli Viron Elias Lönnrot ja miksi Viron kansallislaulussa on sama sävel kuin Suomella. Seuraavaksi juontajat tutustuvat kansanparantaja Elmar Suden iilimatoihin ja muihin Elmarin parantamisessa käyttämiin lääkkeisiin ja menetelmiin. Tallinnan Meriväljalla juontajat selvittävät erään talon alla sijaitsevan ufon mysteeriä ja tutkivat Saarenmaalla Kaalijärven meteoriitin jättämää kraatteria. Retken päätteeksi Siiri ja Tarmo kokeilevat haapion veistoa ja sillä melomista Soomaalla. 
> Lue lisää

Osa 2. Komea kartanokulttuuri

Virolainen kartanokulttuuri on pitkä ja komea, sillä parhaimmillaan kartanoita on ollut pienessä Virossa yli1200. Niinpä Siiri Sisask ja Tarmo ruubel lähtevät kiertämään Viroa ja tutustumaan muutamiin Viron kartanoista. He käyvät muun muassa Palmsen, Karlovan, Sangasten, Kolgan, Kalvin, Sagadin, Atlan ja Jänedan

Viron kartanoiden kukoistuskausi päättyi Viron itsenäistyessä vuonna 1918, kun valtio alkoi pakkolunastaa niitä. Tuolloin alkoi kartanoiden ja koko virolaisen kartanokulttuurin alamäki, joka jyrkkeni toisen maailmansodan jälkeen neuvostoarmeijan tultua Viroon. Sen jälkeen monet kartanot toimivat muun muassa sairaaloina, kouluina, sovhooseina ja kolhooseina. Viime vuosina kartanoita on palautettu alkuperäisille omistajille ja niitä on myyty yksityisille, mikä on osaltaan taannut kartanoiden renessanssin.
> Lue lisää

Osa 3. Katoava Neuvostoperintö

Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel tutustuvat tässä jaksossa Viron neuvostoperintöön. Matka alkaa Euroopan Unionin itärajalta Narvasta ja jatkuu kylpyläkulttuuristaan tunnettuun Narva-Jõesuuhun, jossa voi vielä törmätä neuvostoajan symboleihin. Sieltä pari siirtyy Sillamäen kaupunkiin, joka on stalinistisen arkkitehtuurin mekka. Tallinnan neuvostokohteissa ja Hiidenmaalla olevan vanhan lusikkatehtaan jälkeen matka päättyy 50 vuotta siviileiltä suljettuna olleen Naissaaren tutkimiseen.
> Lue lisää

Osa 4. Eläviä perinteitä

Matkallaan Virossa Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel käyvät tässä jaksossa muun muassa Viron presidentin Toomas Ilveksen ja hänen vaimonsa Evelinin kotona. Evelin paljastaa salaisen reseptinsä ja näyttää, miten hän leipoo mustaa leipää. Samalla paljastuu muutakin. Suuremmat paljastukset odottavat kuitenkin Pärnussa, jossa Siiri esittelee muun muassa naistenrannan, jossa naiset ovat saaneet olla ilman rihman kiertämää jo vuosikymmenien ajan.

Jõgeharan kylässä Siiri ja Tarmo kokeilevat maataloustöitä. Keritsemisen ja lypsämisen ohella Siiri ja Tarmo valmistavat ruokaa ja tekevät kermaa. Põlvan talurahvamuuseumissa juontajat palaavat ajassa satakunta vuotta taaksepäin ja selvittävät, millaisia maatilan töitä silloin tehtiin. Vanhasta perinteestä on kysymys myös soittaja ja pillintekijä Ants Taulin vieraana. Siellä selviää, mikä soitin on virolainen torupilli. Kanepissa puolestaan on alettu rakentaa taloa vanhalla menetelmällä savesta ja oljista. Niinpä Siiri ja Tarmo käärivät hihansa, nostavat housunlahkeensa ja alkavat hommiin. Lopuksi Siiri selvittää Värskassa Tarmolle, että Virossa ei nappaa Näkki, vaan Vedenvanha.
> Lue lisää

Osa 5. Kymmenien kulttuurien kansakunta

Yli sadan kansallisuuden täyttämä Viro on monen kulttuurin maa. Tässä jaksossa Siiri ja Tarmo selvittävät maan kulttuurien kirjoa aloittamalla matkansa Viljandin kansanmusiikkifestivaalilta ja jatkamalla Haanjan ylängölle maauskoisten keskikesän juhlaan. Setujen kulttuuriin pari tutustuu setujen kotimuseossa Latvian rajalla ja vuosittaisessa setujen kuningaskunnan juhlassa. Sisar Olimpia kertoo, mikä paikka on Kuremäellä sijaitseva Pühtitsan nunnaluostari, jonka tyvessä sijaitsee Viron kuuluisin lähde. Peipsi-järven rannalla sijaitsee Varnjan kylä, jossa asuu Venäjältä aikoinaan karkotettujen vanhauskoisten ortodoksien yhdyskunta kasvattaen sipulia ja kalastaen. Viron mantereen läntisimmässä pisteessä on Noarootsi, jossa Ruotsista tulleet ja edelleen ruotsia puhuvat ovat asuneet jo 800 vuotta.
> Lue lisää

Osa 6. Suuret saaret

Moni suomalainen on kuullut radiosta merisäätiedotuksen lauseen ”Kotka Rankki, ohutta yläpilveä – Ristna, hellettä ”.

Tässä jaksossa Siiri ja Tarmo seikkailevat Viron isoilla saarilla eli Hiidenmaalla ja Saarenmaalla ja käyvät ensitöikseen Ristnan majakalla ja sen vieressä olevassa Surffiparatiisissa. Vauhdista toivuttuaan pari suuntaa kohti rauhallisempaa paikkaa. Hiidenmaalainen talomuseo yllättää juontajaparin perinteillään, joista yksi on paikallinen sahti. Kannullisen sahtia ostettuaan pari siirtyy Theodor Pruulin, yhden Viron tunnetuimman oluenvalmistajan, luokse kuulemaan sahdista lisää.

Hiidenmaalta Siiri ja Tarmo siirtyvät Saarenmaalle paikalle, josta runoilija Debora Vaarandin tekemän Saarenmaan valssin sanat kertovat. Saarenmaan lehtoniityt ovat ainutlaatuinen alue koko Euroopassa. Paikalla pidetään vuosittain talkoot lehtoniittyjen suojelemiseksi.

Kasteisella nurmella tanssitun Saarenmaan valssin jälkeen siirrytään tutustumaan Saarenmaan dolomiittiin, luomuravintolaan sekä Kuresaaren linnaan ennekuin Sirkka-Liisa Pääkkönen, Viron ensimmäinen naispuolinen bussikuski, ottaa Siirin ja Tarmon kyytiin ja kertoo elämästään Saarenmaalla.
> Lue lisää

Osa 7. Suurimmat kaupungit Tallinna ja Tartto

Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel ovat matkallaan Virossa tutustumassa kaupunkikulttuuriin. Tallinnan ja Tarton kohteissa kiertävä pari tutkii muun muassa Tallinnan raitiovaunulinja ykkösen, metsähautausmaan, Nõmmen torin, Tallinnan maanalaiset käytävät ja vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungin suunnitelmat. Tartossa Siiri ja Tarmo kiertävät suomalaisen oppaan vanavedessä aistimassa yliopistokaupungin ilmapiiriä, kahvilakulttuuria ja käsityöperinnettä. Tampere Majaan tutustuttuaan pari käy vielä Baltian ainoassa Alvar Aallon suunnittelemassa talossa ja seilaa lotjalla Emajoessa.
> Lue lisää

Osa 8. Moniulotteinen maa

Siiri ja Tarmo tekevät urheilupitoisen matkan Viroon: he kokeilevat golfin pelaamista, rullasuksihiihtoa ja melomista. Lisäksi pari kiertää Kekkosen radan ja imee voimia energiapuusta, jota itse Dalai Lama on syleillyt. Käärikulla Siiri ja Tarmo tutkivat, mikä on Kekkosen sauna ja miksi sellainen on Virossa. Kekkosen lisäksi moni muukin suomalainen on jättänyt jälkensä Viroon. Rakveren Tarvaspean linnoituksen vieressä Vallimäen törmällä seisoo seitsenmetrinen patsas – Tarvas, jonka pystyttämiseksi usea suomalainen on aikoinaan kantanut kortensa kekoon. Patsaan peruskivi vilisee tuttuja nimiä Ahtisaaresta Koivistoon. Itä-Virumaan maasto on tasainen, jonka vuoksi palavankiven tuotannosta syntyneestä jätteestä kasatut mäet erottuvat maastosta kuin tunturit. Kohtlajärven kunnassa Siiri laskeutuu maan syvyyksiin tutkimaan, mitä palavakivi oikein on ja millainen työmaa oli palavankiven kaivos, joka on antanut yli 60 vuotta elannon alueen ihmisille. Matkansa aikana juontajat ehtivät käydä vielä antikvariaatissa ja Estonian muistomerkillä, postissa ja bensa-asemalla. Tallinnassa Tarmo menee raveihin ja pääsee varsin alkuperäiseen raviurheilun ilmapiiriin. Jakso päättyy Siirin kotiin, jossa pari tekee erikoista keittoa.
> Lue lisää

Osa 9. Pienet saaret

Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel kulkevat Virossa tällä kertaa veneellä. Siiri ja Tarmo tutkivat pieniä saaria Viron rannikolla. Pari tutustuu muun muassa Kihnuun, Manilaidiin, Muhuun, Abrukaan, Keriin, Prangliin ja lopuksi mantereella olevaan Käsmun merimuseoon. Matkan aikana juontajat valmistavat Viron kansalliskalasta silakasta herkullisen aterian. > Lue lisää