Osa 7. Suurimmat kaupungit Tallinna ja Tartto

Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel arvelevat, että raitiovaunusta saa hyvän yleiskuvan kaupungista. Idea ei ole uusi, sillä sen on ihan kirjaksi asti toteuttanut juontajaparin opas Tallinnassa. Ykköslinjan raitsikassa odottaa Otso Kantokorpi, joka on kirjoittanut kirjan ´”Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa”.

Otso opastaa Siirin ja Tarmon Tallinnan nelilinjaisen raitiovaunuverkoston reitille numero yksi, jolla voi matkustaa perinteiseltä työläisalueelta keisarilliseen loistoon, sillä teollisuusalueelta Koplista alkava matka päättyy Kadriorgin barokkipuistoon (www.tourism.tallinn.ee/fin). Raitiovaunumatkan aikana voi siten nähdä läpileikkauksen Tallinnasta ja sen historiasta.

Matka alkaa linjan päästä Koplista, joka on tallinnalaisen teollisuushistorian elävä monumentti. Koplissa matkailijamme tutustuvat työväen perinteiseen asuinalueeseen. Koplissa Siiri, Tarmo ja Otso päätyvät baariin, jonka terassilla heille maistuu Peipsi-järven voimakkaasti suolattu kuore. Tarmo ja Otso huuhtelevat sen alas oikeaoppisesti oluen avulla.

Koplin asemalta lähdettyään kolmikko tutustuu reitin puolivälissä vilkkaaseen asematoriin ja sen mielenkiintoiseen valikoimaan. Torilla myydään neuvostoantiikista lähtien kaikenlaista tavaraa.
Linjan toisessa päässä, Kadriorgissa - ”Kadrin laaksossa” - tunnelma on toria rauhallisempi. Yksi Tallinnan edustavimmista kaupunginosista, jossa upeat huvilat, funkkis- ja jugendtalot sekä virolaistyyliset puutalot vuorottelevat, tarjoaa sekin paljon katseltavaa. Siellä ovat muun muassa Viron presidentin virka-asunto, uusi taidemuseo ja useita ulkomaisia lähetystöjä.

Kaupunkikierroksen jälkeen Siiri ja Tarmo hiljentyvät ja nauttivat ainutlaatuisesta tunnelmasta. Juontajapari tutustuu Tallinnan metsähautausmaahan, metsakalmistuun (www.kalmistud.ee). Tallinnan metsähautausmaa on kaunis paikka, jossa viimeisen leposijan ovat saaneet monet kuuluisat henkilöt: Lennart Meri, Konstantin Päts, Georg Ots, Eduard Vilde, Friedebert Tuglas, Paul Keres…

Hautausmaakierroksen jälkeen Siiri laskeutuu maan alle Tallinnan alla risteileviin käytäviin. Vajaan 400 metrin pituinen verkosto avattiin vuonna 2007 yleisölle. Ingerin ja Ruotsin bastionien maanalaiset käytävät alkavat Lindan mäeltä. Ruotsinvallan aikana 1600-luvun lopulla tehtyjen käytävien rakennustöissä oli paljon suomalaisia, sillä Ruotsi teetti työt kartanoiden alaisuudessa työskentelevillä virolaisilla talonpojilla ja suomalaisilla sotamiehillä.

Tallinnassa Siiri menee seuraavaksi Nõmmen torille, joka on sijainnut ”vihreän kaupunginosan” sydämessä jo 20-luvulta lähtien. Kesällä paikka on uskomaton keidas vihanneksineen, marjoineen ja kukkineen. Virossa perheenäidit ostavat mielellään kaikki vihannekset tuoreeltaan torilta, joten Nõmmen torille tullaan keskikaupungilta ja kauempaakin. Kaupungin keskustasta on matkaa noin kymmenen kilometriä.

Tallinna valittiin Turun kanssa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi (www.tallinn2011.ee). Projektin vetäjän Mikko Fritzen mukaan Tallinna tulee muuttumaan vuoteen 2011 mennessä oleellisesti. ”Tallinna on meren ääressä, mutta meri on onnistuttu Tallinnassa pitämään kaukana ihmisistä. Neuvostoaikana meren läheisyyteen ei saanut mennä, nyt halutaan kaupunki avata merelle”, sanoo Fritze.

Tallinnasta juontajapari siirtyy Viron toiseksi suurimpaan kaupunkiin, sadan tuhannen asukkaan Tarttoon. Tarmo taittaa matkan junassa, jossa matka ykkösluokassa maksaa 10 euroa. Tarmo toteaa, että ensimmäisessä luokassa matkustaminen on viihtyisää: tarjoilu pelaa ja matkan aikana langaton nettiyhteys mahdollistaa esimerkiksi työn tekemisen.

Tartossa (www.tartu.ee) Siiriä ja Tarmoa odottaa suomalainen opas Elina Aro, joka esittelee yliopistokaupungin juontajaparille. ”Ilman yliopistoa ei olisi Tarttoa ja ilman Tarttoa ei olisi Viroa” sanoo Aro ja toteaa, että Tartto on Viron kansakunnan kehto.

”Jos katsoo niitä miehiä, jotka olivat kansallisen herätysliikkeen takana 1800-luvun puolivälissä ja niitä, jotka olivat ensimmäisen itsenäisyysliikkeen keulamiehiä 1919, sekä niitä, jotka olivat rakentamassa uudelleen itsenäistymistä 1991, on heistä kolme neljäsosaa Tarton yliopiston kasvatteja. Siksi voidaan sanoa, että yliopisto on kansakunnan kehto”.

Jaani-kirkko on yksi neljästä keskiajalta säilyneestä rakennuksesta Tartossa. Kolme muuta ovat Tuomiokiron rauniot, pätkä kaupunginmuuria sekä katuverkosto. Goottilainen, keskiaikainen Jaani-kirkko rakennettiin uudelleen sen tuhouduttua osittain ensimmäisessä maailmansodassa ja lähes täydellisesti toisessa maailmansodassa. Kirkko rakennettiin uudelleen taiteilijoiden, rakentajien ja taidehistorioitsijoiden yhteisen näkemyksen mukaisesti.

”Vuoden 2004 kyselyn mukaan puolet virolaisista ei usko jumalaan. Miksi sitten siitä huolimatta uhrattiin niin paljon tuhoutuneen kirkon rakentamiseksi? Väitän, että tämä onkin kansallinen monumentti: kun Viroon tulee poliittista tilaa, niin kaikki kansalliset monumentit rakennetaan uudelleen”, sanoo Elina Aro ja saa Siirin liikuttumaan.

”Viro ei häviä koskaan. Niin kauan kuin on kaksi virolaista, niin kauan tämä maa rakennetaan uusiksi. Seuraava projekti on jo työn alla: kivisillan uudelleen rakentaminen”.

Tampere Maja (www.tamperemaja.ee) on suomalaisen kulttuurin näyteikkuna Tartossa. Siellä pidetään taidenäyttelyitä, konsertteja ja tapahtumia. Se toimii myös vierasmajana. Siiri ja Tarmo tutkivat tämän kulttuuri- ja yhteistyökeskuksen, joka on toiminut vuodesta 1997 lähtien.

1990-luvun alussa Tartto ja Tampere solmivat ystävyskaupunkisopimukset ja Tartto tarjosi Tampereelle mahdollisuutta kunnostaa itselleen oman talon. Tampere tarttui tilaisuuteen ja nyt on olemassa vierasmaja ja kulttuurikeskus. Vierasmaja on avoin kaikille, ja se on löydetty hyvin: Tampere Maja saa ylläpitokustannukset katetuksi. Siiri ja Tarmo piipahtavat myös Tampere Majan naapurissa sijaitsevassa Antoniuksen killassa, jossa tehdään muun muassa lasi-, savi-, nahka- ja muita käsitöitä. Siiri tekee itselleen lasityön ja Tarmo askartelee itselleen nahkaisen rannekkeen.

Siiri ja Tarmo tutustuvat myös ainoaan Alvar Aallon suunnitelmista Baltiassa toteutettuun taloon. Villa Tammekann korjattiin Aallon suunnitelmien pohjalta vasta 1990-luvun lopulla, joten todennäköisesti se on myös viimeisin maailmaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan valmistunut Aallon talo. Nykyisin talossa toimii Tarton ja Turun yliopistojen yhteinen tutkimuskeskus.

Kahvila Werner on ensimmäinen tarttolainen kahvila. Kun se vielä sijaitsee yliopiston päärakennuksen välittömässä läheisyydessä, on se legendaarisin kaupungin kahviloista. Siiri ja Tarmo selvittävät Wernerissä virolaisen kahvilakulttuurin olemusta ja nauttivat kahvilassa leivottuja tuotteita ja tietysti kahvia.

Retkensä päätteeksi Siiri ja Tarmo seilaavat vanhan perinteen mukaisesti tehdyllä lotjalla (www.lodi.ee), jollaisia Tarton halki virtaavalla Emajoella kulki aikoinaan kymmeniä. Uudelleen rakennettu lotja seilaa nykyisin turistikäytössä pitkin Emajokea, kun ne aikoinaan olivat tavaran kuljetuskäytössä. Nykypäivän lotja eroaa alkuperäisestä vain siten, että siinä on moottori. Perinteisesti lotjilla oli kolmen hengen miehistö, yleensä kyseessä oli perhe.