Tänään Yle Teemalla: Hyvää, kaunista ja viisasta
Yle Teeman ’Näin se tehtiin sarjassa’ oli maanantaina klassikkolevynä Kolmannen naisen ’Hyvää ja kaunista’-albumi. Ohjelma uusitaan tänään Teemalla klo 22.45 alkaen.
Ajan ja vaivan kanssa ohjelmasta olisi saanut paremmankin, mutta pelkästään Pauli Hanhiniemen, Sakari Pesolan ja Timo Kivikankaan puheet yhdessä soittamisesta ovat yhden ohjelman arvoisia. ’Sakari ja Timo ruokkivat toinen toisiaan. He rakastuivat toinen toisiinsa. Heillä oli keskenään musiikillinen romanssi’, sanoi Pauli Hanhiniemi ohjelmassa. Ja Sakari Pesola totesi kauniisti, että ’eihän hyvä soittaminen ole sitä, että soittaa vaan itse hyvin, vaan se että sen lisäksi tekee maaston sellaiseksi, että muut soittaa hyvin’.
Tuo tiivistys sopinee kai minkä tahansa luovan tiimin ohjenuoraksi.
Kolmas nainen oli kaveribändi, jolle yhdessä soittaminen oli olennaista. Siksi yhtye myös hajosi, vaikka osa olisi ilmeisesti halunnut jatkaa. Mutta koska kokonaisuus ratkaisi, yhtyeen ketään jäsentä ei voitu korvata.
Muistan sen syvän pettymyksen kun kuulin yhtyeen hajonneen yli kymmenen vuotta sitten. Ura tuntui jäävän kesken. Nyt yhtyeen jäsenten puhuessa musiikistaan tunne on edelleen sama. Rokkibändinä aloittaneen yhtyeen musiikki oli toki vuosien varrella monimuotoistunut, mutta siitä huolimatta musiikillisesti jotain suurta jäi ehkä tekemättä. Ajatellaan vaikka ’Tango taisteluni’ -kappaletta. Kuinka kiehtovalta tuolla tiellä jatkaminen olisi voinut kuulostaa.
Mutta niin kuin Pauli Hanhiniemi ohjelmaa seuranneessa keikka-osuudessa totesi, yhtyeen on 12 vuotta hajoamisen jälkeen keikkaillut silloin tällöin, silloin kun on siltä tuntunut ja jatkaa samalla tavalla seuraavat 12 vuotta.
Kolmas nainen oli poikkeuksellinen yhtye, minulle läheisin kaikista Suomirock-yhtyeistä. Varsinkin täällä päin Suomea (en ole koskaan asunut yli kahdeksaa kilometriä kauempana Helsingin rautatieasemalta) jotkut kuvittelevat, että Suomirock on jotakin vähemmän kuin ’kunnianhimoisempi’ rock. Suomirock on jotain, josta ’se jengi siellä jossain landella diggailee ja laulaa festarikännissä’. Kolmannen naisen kohdalla voi kai sanoa itsestäänselvyytenä, että heidän tapansa lähestyä lauluja ei olisi voinut syntyä ja kehittyä synnyinkaupungissani.
Hölmöjä rockbändejä on liikaa. Tosin hölmöyttäkin tarvitaan. Kolmas nainen osasi myös sen taidon. Mutta se ei voi olla kaikki mitä on tarjolla.
Myös älykköbändejä on liikaa. Erityisesti liikaa yrittäviä älykkö/taidebändejä. Kolmas nainen ei missään nimessä kuulu tuohon sarjaan, vaikka sana taide taisi vilahtaakin kyseisessä ohjelmassa.
Viisaita bändejä on sen sijaan vähän. Kolmas nainen oli sellainen. Yhtyeen soitto, laulut, tarinat ja kaveruus kertovat harvinaislaatuisesta viisaudesta.
Juuri. Elämän viisaudesta.
Ei ihme, että ihmiset laulavat heidän laulujansa edelleen.
