Näin Areenan jakelu toimii
Areenaan tulevat ohjelmat julkaistaan tv- ja radiojulkaisemisen järjestelmillä. Tv-ohjelmien sijoittelu ohjelmakaavioon, ohjelmien tietojen kuvailu ja ohjelmien julkaisu tehdään työkalulla, joka Ylen sisällä kulkee nimellä Plasma ja radiossa vastaavat toimet tehdään Radioman-työkalulla. Näistä järjestelmistä tulevat siis kaikki Areenan sisällöt, poislukien lyhyet ns. klipit eli esimerkiksi ohjelmien markkinoinnissa käytettävät videot ja uutisvideot, joita varten on oma työkalunsa. Julkaisutyön tekevät Ylen toimittajat ja tuottajat, jotka julkaisevat ohjelmat myös radioon ja televisioon.
Varsinaisesti ohjelmasisällöt ja -tiedot tallentuvat mediatietokantaan. Mediatietokannan tietojen mukaan määräytyvät esimerkiksi ohjelmien julkaisuajat ja ohjelmien poistuminen Areena-palvelusta. Julkaisu- ja poistumisajankohdat määritellään Plasmassa ja Radiomanissa ja nämä tiedot taas määräytyvät ohjelmien esitysoikeuksien mukaan.
Varsin usein verkkoesitysoikeudet on määritelty ohjelman broadcast-esitykseen linkittyviksi: ohjelmalla on esimerkiksi 30 päivän verkko-oikeudet alkaen ohjelman tv-esityksestä. Verkko-oikeuksien kesto riippuu kuitenkin kustakin ohjelmasta ja sen esittämistä koskevasta sopimuksesta.
Hajautettu jakelu
Kun ohjelma on julkaistu ja saatavilla mediatietokannassa, alkaa ohjelman matka kohti kuluttajaa. Ohjelmia voi selailla ja katsoa Areenan web-palvelussa sekä tietyille päätelaitteille tehdyillä sovelluksilla. Omat sovelluksensa on tällä hetkellä olemassa iOS-, Android- ja Windows 8 -mobiililaitteille ja Samsungin älytelevisioille.
Areenan ohjelmia ei esitetä yhdeltä palvelimelta tai yhdestä pisteestä Pasilassa. Sisällön jakelu on hajautettu ja siitä huolehtii erityinen jakeluverkko, CDN (content delivery network). Yle ostaa jakeluverkkopalvelut Akamai-nimiseltä, maailmanlaajuisesti toimivalta yritykseltä. Akamai hoitaa myös monien muiden tunnettujen tahojen CDN-palveluja.
Kun käyttäjä siis alkaa Areenassa toistamaan mediaa (joko suoraa lähetystä tai tallennetta), toistopyyntö välittyy Areenan taustajärjestelmiin, joissa luodaan käyttäjän pyytämän median väliaikaisesti toimiva osoite. Osoite osoittaa Akamain ns. edge-palvelimille, joita Akamailla on ympäri maailman. Akamain edge-palvelimia on esimerkiksi Suomessa useissa paikoissa eri puolilla maata. Mikäli käyttäjän haluama media löytyy kyseisen edge-palvelimen välimuistista, media toistetaan sieltä. Muussa tapauksessa edge-palvelin hakee median Ylen origin-palvelimilta ja käynnistää streamauksen sitten.
Edge-palvelimet siis hoitavat varsinaisen streamauksen ja origin-palvelimet toimivat medioiden varastona edge-palvelimille. Akamai pyrkii löytämään käyttäjälle häntä lähinnä olevan palvelimen, jonka kuorma on sellainen, että sinne voi osoittaa uusia pyyntöjä.
Periaatteessa sama käytäntö toimii myös suorana lähetettävien ohjelmien suhteen. Vaikka ohjelmat eivät olekaan tallenteina palvelimilla, ne välittyvät silti edge-palvelinten kautta. Suora lähetys puskuroituu jonkin verran edge-palvelinten välimuisteihin, jotta lähetys ei pätkisi. Edge-palvelinten välimuistit (ja mahdolliset operaattorien välimuistit) aiheuttavat myös sen, että verkon kautta katsottuna suora lähetys on jonkin verran tv:n kautta katsottua lähetystä myöhässä.
Erilaisille yhteyksille erilaista laatua
Saatuaan toistopyynnön Akamain edge-palvelin alkaa streamata haluttua ohjelmaa käyttäjälle. Streamin laatu riippuu palvelimen ja käyttäjän välisen Internet-yhteyden laadusta ja käyttäjän laitteen ominaisuuksista. Parhaimmillaan ohjelma välitetään HD-tasoisena, mutta mikäli yhteyden laadussa tapahtuu vaihtelua (esimerkiksi samaa wlan-yhteyttä ryhtyy käyttämään muita laitteita tai käyttäjän operaattorin verkossa on runsaasti liikennettä), laskee stream-laatu tasolle, joka voidaan ongelmitta toimittaa käyttäjälle.
Toisin kuin esimerkiksi YouTube, joka tallentaa toistettavan videon käyttäjän koneelle, Areenan videot eivät tallennu koneelle, koska Ylen ja oikeuksien omistajien sopimukset mahdollistavat vain sisällön suoratoiston. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Areena vaatii tasalaatuista yhteyttä, jotta hyvälaatuisen videon esittäminen onnistuu. Yhteyden laatu on eri asia kuin operaattorin ilmoittama liittymän nopeus. Liittymän nopeus koskee nopeutta asiakkaan modeemista tai muusta päätelaitteesta operaattorin yhteyspisteeseen: siitä eteenpäin yhteyden nopeus ja esimerkiksi streamatun videon välittyminen on pitkälti kiinni operaattorin verkon toiminnasta.
Kapasiteettia riittää
Akamain edge-palvelinten kapasiteetti on varsin suuri. Esimerkiksi viime joulukuussa Akamain palvelimet eri puolella Suomea ja maailmaa välittävät asiakkaille noin 8,5 petatavua Ylen video- ja audiosisältöjä. Sinä aikana, kun Yle on käyttänyt Akamain palveluja, edge-palvelinten kapasiteetti ei ole loppunut kesken. Ruuhkatilanteet eivät siis ainakaan toistaiseksi ole johtuneet siitä, että Ylen tai Akamain järjestelmät eivät olisi kyenneet vastaamaan käyttäjien kysyntään.
Yleensä toisto-ongelmat johtuvat ongelmista Akamain palvelimen ja käyttäjän koneen välillä. Tähän ketjuun mahtuu monenlaisia verkkokomponentteja operaattorin palvelimista operaattorin sisäverkon kautta käyttäjän omaan verkkoon saakka. Toiston sujuvuuteen saattaa vaikuttaa myös se, miten operaattorin ja Akamain väliset yhteydet on järjestetty.
Kuva on huomattavan yksinkertaistettu kuva CDN:n ja operaattoriverkon toiminnasta. Käyttäjä saattaa katsoa tai kuunnella ohjelmaa mobiililaitteella matkapuhelinverkon kautta, jolloin operaattorin viimeinen piste on tukiasema; tämä ei kuitenkaan muuta yleisperiaatetta.
Ongelmia siis saattaa syntyä verkko-ongelmien vuoksi, mutta niitä saattaa syntyä Ylen puolellakin. Ohjelmien julkaistuminen on automaattinen prosessi, mutta syystä tai toisesta (esimerkiksi bugi mediatietokannassa) yksittäinen ohjelma tai joukko ohjelmia voi jäädä julkaistumatta. Tällöin vaaditaan käsityötä, jotta ohjelma saadaan palveluun. Myös tekstitykset tuottavat silloin tällöin ongelmia: tekstitykset on esimerkiksi voitu ajastaa väärin ja niiden korjaaminen on aikaa vievää työtä.
Joissakin tapauksissa toistettava media ei lähde käyntiin toistuvista yrityksistä huolimatta. Syynä saattaa olla jokin väliaikainen häiriö Akamain palvelussa tai yhteysongelma jossakin kohtaa välitysketjua. Yleensä selaimen välimuistin tyhjentäminen auttaa tähän. Mikäli ongelma tulee vastaan mobiilisovelluksessa tai äly-tv-laitteessa, saattaa sovelluksen lopettaminen ja uudelleenkäynnistys auttaa.
47 kommenttia
To 15.01.2015 @ 12:35
Avaisitko eri resoluutio- ja enkoodausvarianttien eroja. Moneenko eri muotoon alkuperäinen master-mediatiedosto muunnetaan jotta jokaiselle mahdolliselle päätelaitteelle ja katselusovellukselle olisi valmiiksi sopiva tiedosto tarjolla?
To 15.01.2015 @ 17:45
http://wwwnui.akamai.com/gnet/globe/index.html
Suomessa yli 300 palvelinta eri operaattoreiden verkoissa.. välillä liikenne tulee silti Akamain Tukholman palvelimilta.
To 15.01.2015 @ 18:39
Hurja luku tuo 8,5 petatavua kuukaudessa. Laskeskelin, että se tarkoittaisi keskimäärin 25 000 yhtäaikaista 1Mbps striimin käyttäjää kellon ympäri.
Koska katselu painottunee ilta-aikaan täytyy areenalla olla iltaisin arviolta 50 000 yhtäaikaista videostriimin katsojaa. Toki osa käytöstä kohdistuu nopeampaan 2,7Mbps striimiin joka sotkee laskelmiani.
Paljonko laskuharjoitukseni meni pieleen?
To 15.01.2015 @ 18:47
http://wwwnui.akamai.com/gnet/globe/index.html
Suomessa yli 300 palvelinta eri operaattoreiden verkoissa.. välillä liikenne tulee silti Akamain Tukholman palvelimilta.
Sivun termistöstä voisi päätellä, että noi on www-palvelimia, tuskin jakelevat striimejä?
To 15.01.2015 @ 21:27
http://wwwnui.akamai.com/gnet/globe/index.html
Suomessa yli 300 palvelinta eri operaattoreiden verkoissa.. välillä liikenne tulee silti Akamain Tukholman palvelimilta.
Kartassa näykvät palvelinkeskukset jakavat kaiken Akamain asiakkaiden sisällön.
Sivun termistöstä voisi päätellä, että noi on www-palvelimia, tuskin jakelevat striimejä?
To 15.01.2015 @ 21:56
Erinomainen kuvaus jakelusta. Mielenkiintoista luettavaa.
To 15.01.2015 @ 22:42
Hurja luku tuo 8,5 petatavua kuukaudessa. Laskeskelin, että se tarkoittaisi keskimäärin 25 000 yhtäaikaista 1Mbps striimin käyttäjää kellon ympäri.
Koska katselu painottunee ilta-aikaan täytyy areenalla olla iltaisin arviolta 50 000 yhtäaikaista videostriimin katsojaa. Toki osa käytöstä kohdistuu nopeampaan 2,7Mbps striimiin joka sotkee laskelmiani.
Paljonko laskuharjoitukseni meni pieleen?
Mikä on ollut Ylen livestriimien katseluhuippu tähän mennessä? Toimiiko Elävä arkisto samalla alustalla?
Pe 16.01.2015 @ 11:25
VODeissa tarjolla ovat seuraavat muodot:
224x128, 25fps, 150kbit/s
480x270, 25fps, 400kbit/s,
640x360, 25fps, 650kbit/s
704x396, 25fps, 1000kbit/s
1280x720, 25fps, 2700kbit/s
Onko myöhemmin tarkoitus tarjota myös 1080p kuvanlaatua?
Pe 16.01.2015 @ 13:16
Onko myöhemmin tarkoitus tarjota myös 1080p kuvanlaatua?
Taitas tulla veronkorotuspaineita ylelle. Ilmoitetun 8,5 PB / kk akamaijakelunkin täytyy maksaa miljoonia (ellei kymmeniä) vuodessa.
La 17.01.2015 @ 12:11
Puskuroiko Areenan Android sovellus yhtään lähetystä paikallisen WLANin vaihtelun tasaamiseksi?
La 17.01.2015 @ 13:42
Asiasta vähän sivuun, mutta silti... Missä mahtaa viipyä Cromecastia tukeva sovellusversio Androidiin? Vai olenko vain jotenkin missannut sen.(Ilmeistä Apple-linjausta voisi yleisemminkin kritisoida, jos haluaisi.)
La 17.01.2015 @ 14:29
Kumitetaan kysymys, onhan tätä käsitelty muualla. Pahoitteluni.
La 17.01.2015 @ 20:10
Onko myöhemmin tarkoitus tarjota myös 1080p kuvanlaatua?
Taitas tulla veronkorotuspaineita ylelle. Ilmoitetun 8,5 PB / kk akamaijakelunkin täytyy maksaa miljoonia (ellei kymmeniä) vuodessa.
Hinta on selvästi alle sentin per gigatavu jos Yle on neuvotellut oikein.. Eli 8,5PB maksaisi alle 85000€
La 17.01.2015 @ 20:17
Jumittaa tosi usein, ainakin suorat uutislähetykset tökkivät pahasti. Katsomo taas toimii hyvin ilman laadunvaihteluja yms. Muuten hyvä palvelu!
Ma 19.01.2015 @ 14:21
Luin keskustelun 15.1 - 19.1 enkä ymmärtänyt paljonkaan. Eli en kommentoi edellisiä vaan olisi tässä ihan yksinkertainen ongelma. Kyseessä radion puheohjelmat.
Kuuntelisin mieluusti radion ohjelmia (podcasteja) ulkona kävellessä tai kesällä puutarhatöissä. Aiemmin ohjelmat saattoi tilata iTunesiin ja sitten synkronoida iPodin kanssa. Tilaukset toimivat niin kauan kunnes vein tietsikan telakalle ja siellä kaikki asetukset hävisivät.
Enää ei näytä olevan sitä tilaus i Tunesiin - mahdollisuutta; ainakaan en ole onnistunut latausyrityksissä. Olenko ymmärtänyt oikein, että iPod ei ole enää tuettavien laitteiden listalla. Jos ei ole älypuhelinta, on iPod ainoa helposti mukana kuljetettava vaihtoehto. Mielestäni tavallinen läppäri ja iPad ovat tavallaan ´päällekkäisiä´ laitteita kokonsa vuoksi. Minulla on iPad mutta en voi sitä kantaa mukana ulkotöissä.
Mielestäni radio-ohjelmia pitäisi voida kuunnella koska tahansa ja missä tahansa. Nykyinen laitteiden tukipolitiikka vaatii olemaan kotona jonkun laitteen lähettyvillä tai hankkimaan älypuhelimen. Yle Areenan kuuntelu ei kuitenkaan ole riittävän hyvä syy älypuhelimen hankintaan.
Puutarhatonttu 70 v
Ti 20.01.2015 @ 11:51
1280x720, 25fps, 2700kbit/s
Onko myöhemmin tarkoitus tarjota myös 1080p kuvanlaatua?
Mahdollisesti jossain vaiheessa.
Mielummin sulavasti toistuva 720p, 50 fps ja riittävästi bittivirtaa. Nykyinen 25 fps toimii hidastempoiselle tv-draamalle, mutta on myrkkyä nopealle urheilulähetykselle.
=)juha
Su 25.01.2015 @ 13:18
Luin keskustelun 15.1 - 19.1 enkä ymmärtänyt paljonkaan. Eli en kommentoi edellisiä vaan olisi tässä ihan yksinkertainen ongelma. Kyseessä radion puheohjelmat.
Kuuntelisin mieluusti radion ohjelmia (podcasteja) ulkona kävellessä tai kesällä puutarhatöissä. Aiemmin ohjelmat saattoi tilata iTunesiin ja sitten synkronoida iPodin kanssa. Tilaukset toimivat niin kauan kunnes vein tietsikan telakalle ja siellä kaikki asetukset hävisivät.
Enää ei näytä olevan sitä tilaus i Tunesiin - mahdollisuutta; ainakaan en ole onnistunut latausyrityksissä. Olenko ymmärtänyt oikein, että iPod ei ole enää tuettavien laitteiden listalla. Jos ei ole älypuhelinta, on iPod ainoa helposti mukana kuljetettava vaihtoehto. Mielestäni tavallinen läppäri ja iPad ovat tavallaan ´päällekkäisiä´ laitteita kokonsa vuoksi. Minulla on iPad mutta en voi sitä kantaa mukana ulkotöissä.
Mielestäni radio-ohjelmia pitäisi voida kuunnella koska tahansa ja missä tahansa. Nykyinen laitteiden tukipolitiikka vaatii olemaan kotona jonkun laitteen lähettyvillä tai hankkimaan älypuhelimen. Yle Areenan kuuntelu ei kuitenkaan ole riittävän hyvä syy älypuhelimen hankintaan.
Puutarhatonttu 70 vPodcastien tilausohjeet löytyvät täältä: http://yle.fi/yleisradio/areena-ohjeet/radio-ohjelmien-kuuntelu-lataus-ja-tilaus
Osa Ylen radio-ohjelmista on tilattavissa podcastina myös suoraan iTunes-ohjelmasta.
Su 25.01.2015 @ 13:27
Minulla on ollut iPod 6-7- vuotta; sen käyttö oli aiemmin helpompaa. Vain kaksi painiketta: tilaa iTunesiin ja synkronoi. Onnistuin kyllä saamaan iPodille nyt ohjelmia mutta homma toimii paljon hankalammin kuin ennen. Radio-ohjelmien sisällysluettelossa on myös toivomisen varaa
Jos olen joskus maininnut jollekin, että kuuntelen radion ohjelmia iPodista, ei kukaan koskaan ole sanonut, että niin minäkin. Sensijaan on ihmetelty, että mitä se on. Tämä olisi aivan mainio palvelu, jos se olisi vähän helpompi ja sitä vähän mainostettaisiin.
To 29.01.2015 @ 20:13
Mistä johtuu Yle Areenan surkea kuvanlaatu? Te suosittelette vähintään 2 Mb/s yhteyden käyttämistä. Miten voi olla mahdollista, että 20 Mb/s mahdollistaa kelvolisen kuvanlaadun vain hetkittäin?!? (N. 20 Mb/s testattu Soneran laajakaistan nopeusmittarilla ohjelman katsomisen ollessa pysäytetty.) Katsoin jakson ulkomaista sarjaa ja tuon jakson ajasta arviolta 4/5 oli heikkolaatuista ja loput 1/5 pieninä paloina sekaan ripoteltua parempaa kuvan laatua.
Eikö Ylen palvelukapasiteetti sittenkään riitä? Internetyhteyden nopeudesta ei voi olla kiinni.
Ma 02.02.2015 @ 15:15
Olen ihmetellyt ihan samaa asiaa. Speedtest.netin mukaan nettiyhteyteni latausnopeus on 18.05 Mbps. Koneeni prosessori 2,4 GHz Intel Core 2 Duo, muistia 6 gigaa. Olisi kiva tietää, miksi areenan live-toisto jatkuvasti tökkii... Selaimen välimuistin tyhjennys ei muuta juurikaan asiaa miksikään. Vaiko onko tämä oma rauta vaan jo niin vanhaa ettei tehot riitä?
Tekstityksien kanssa on ollut myös ollu ongelmia viime aikoina. Eli niitä ei näy. Mihin katosivat esim. Efersnack - Jälkiväännön suomenkieliset tekstit?
Su 15.02.2015 @ 23:23
Samoin täällä desync aika kovaa luokkaa. Aiemmin ollut siedettävää hetkellistä tippumista heikompilaatuiseen streamiin tai lyhyt tauko toistossa, mutta nyt äärimmäisen rasittavaa, jatkuvaa nykimistä ja toistokohdan hyppimistä muutaman sekunnin taaksepäin. Joskus kuva pysähtyy ja audio jatkuu. Tapahtuu ainakin MacBookilla (Yosemite) sekä iPad Airilla. Kaistaa riittää, mitattu jatkuvasti yli 60Mbps (Elisa VDSL). Kaikki muu data liikkuu verkon yli nätisti, oli se sitten videostreamia youtubesta tai tiedostoja pilvestä.
Mistä ihan OIKEASTI kiikastaa?
Ti 17.02.2015 @ 20:34
Avaisitko eri resoluutio- ja enkoodausvarianttien eroja. Moneenko eri muotoon alkuperäinen master-mediatiedosto muunnetaan jotta jokaiselle mahdolliselle päätelaitteelle ja katselusovellukselle olisi valmiiksi sopiva tiedosto tarjolla?
VODeissa tarjolla ovat seuraavat muodot:
224x128, 25fps, 150kbit/s
480x270, 25fps, 400kbit/s,
640x360, 25fps, 650kbit/s
704x396, 25fps, 1000kbit/s
1280x720, 25fps, 2700kbit/s
Tehdäänkö kompressio näille eri formaateille YLE:ssä vai Akaimaissa. Kuka koko ketjussa tekee päätöksen millä resolla aloitetaan? Kun yhteysvirheitä tulee niin pudotetaan alemalle resoluutiolle SVC:n (adaptivissuden mukaisesti) kuka tekee päätöksen tässä vai lähetetäänkö koko nippu ja siitä päätelaite pudottaa huonomalle laadulle itse? Millaisella algoritmilla tämä pudotus tehdään? Ja millä perusteella? Rautalankaa kiitos.
Kun katsoo tuota Akaimain referenssilistaa ei siellä kovin montaa yleisradioyhtiötä näytä olevan.
Ti 17.02.2015 @ 21:21
Hurja luku tuo 8,5 petatavua kuukaudessa. Laskeskelin, että se tarkoittaisi keskimäärin 25 000 yhtäaikaista 1Mbps striimin käyttäjää kellon ympäri.
Koska katselu painottunee ilta-aikaan täytyy areenalla olla iltaisin arviolta 50 000 yhtäaikaista videostriimin katsojaa. Toki osa käytöstä kohdistuu nopeampaan 2,7Mbps striimiin joka sotkee laskelmiani.
Paljonko laskuharjoitukseni meni pieleen?
Mikä on ollut Ylen livestriimien katseluhuippu tähän mennessä? Toimiiko Elävä arkisto samalla alustalla?
Huippu on Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekko-ottelu, jolloin yhtäaikaisten strrimien määrä oli noin 100 000.
Elävä arkisto ei vielä toimi samalla alustalla, mutta on siirtymässä sinne.
Tämä taisi olla käynnistysten määrä ja katsomisaika lysähti aika lyhyeksi. Jos halusit katsoa jotain muuta niin NO WAY ei onnistunut.
Ti 17.02.2015 @ 21:25
Hurja luku tuo 8,5 petatavua kuukaudessa. Laskeskelin, että se tarkoittaisi keskimäärin 25 000 yhtäaikaista 1Mbps striimin käyttäjää kellon ympäri.
Koska katselu painottunee ilta-aikaan täytyy areenalla olla iltaisin arviolta 50 000 yhtäaikaista videostriimin katsojaa. Toki osa käytöstä kohdistuu nopeampaan 2,7Mbps striimiin joka sotkee laskelmiani.
Paljonko laskuharjoitukseni meni pieleen?
Yhtäaikaisten striimien määrä vaihtelee aika paljon, mutta painottuu tosiaan ilta-aikaan. Poikkeukselliset uutistapahtumat yms vaikuttavat tietenkin asiaan: esim. joulukuun osalta itsenäisyyspäivä vaikuttaa varsin paljon.
Yhtäaikaisia streameja on kuitenkin tyypillisesti kymmeniä tuhansia.
Ihan hyvä luku näin nuorelle palvelulle. Mikä on YLEn lähiaikojen tavoite? Pitkän ajan tavoite on varmaan jossain 1 miljoonan luokkaa. Onnistuukohan ilman multicastia?
Ke 18.02.2015 @ 22:12
Avaisitko eri resoluutio- ja enkoodausvarianttien eroja. Moneenko eri muotoon alkuperäinen master-mediatiedosto muunnetaan jotta jokaiselle mahdolliselle päätelaitteelle ja katselusovellukselle olisi valmiiksi sopiva tiedosto tarjolla?
VODeissa tarjolla ovat seuraavat muodot:
224x128, 25fps, 150kbit/s
480x270, 25fps, 400kbit/s,
640x360, 25fps, 650kbit/s
704x396, 25fps, 1000kbit/s
1280x720, 25fps, 2700kbit/sTehdäänkö kompressio näille eri formaateille YLE:ssä vai Akaimaissa. Kuka koko ketjussa tekee päätöksen millä resolla aloitetaan? Kun yhteysvirheitä tulee niin pudotetaan alemalle resoluutiolle SVC:n (adaptivissuden mukaisesti) kuka tekee päätöksen tässä vai lähetetäänkö koko nippu ja siitä päätelaite pudottaa huonomalle laadulle itse? Millaisella algoritmilla tämä pudotus tehdään? Ja millä perusteella? Rautalankaa kiitos.
Kun katsoo tuota Akaimain referenssilistaa ei siellä kovin montaa yleisradioyhtiötä näytä olevan.
Eri formaatit tehdään Ylessä. Päätöksen streamin laadusta tekee Akamain algoritmi käyttäjän verkkoyhteyden laadun ja laitteen toistokyvyn perusteella.
Akamain referenssilista on tietysti Akamain päätettävissä oleva asia, mutta kaikki pohjoismaiset yleisradioyhtiöt (DR, NRK, SVT ja Yle) käyttävät Akamaita jakelukumppaninaan.
En halua olla ilkeä, mutta toinen yhteinen piirre näillä yhtiöillä on. Kun käy niiden sivuilla käytyjä keskusteluja läpi niin valitus toimimattomuudesta (pätkimisestä, pumppaamisesta jne.) on samanlaista kuin meillä.
Ke 18.02.2015 @ 22:29
En halua olla nenäkäs mutta
Sen sijaan että sanot "käyttäjän verkkoyhteyden laadun" sijasta piti varmaan sanoa
"Akamain ja käyttäjän päätelaitteen esityssoftan välisen liikennöintiyhteyksien laadun" ... Eli vika voi olla missä tahansa koko ketjussa, kytkennöistä, servereissä, protokollakehyksissä, fyysisessä verkon kohinassa, päätelaitteen vastausajoissa, jopa näytön virkistystaajuuksissa (riippuen mitä esityssoftaa käyttää) jne. Lopulta Akamain omassa softassa voi olla bugeja. Eivät ole missään myöskään julkaisseet päätösalgoritmejaan.
Ke 18.02.2015 @ 22:58
Komppaan edellisiä: stream on surkea. Ymmärrän, että mökillä 4G:llä en saa teräväpiirtokuvaa, mutta mm. jalkapallon esittäminen suorana on turhaa, jos katsoja ei voi kuvasta erottaa palloa. Kotona kivikaupungissa meillä on valokuitu, eikä minkään muiden streamien (esim. Katsomon suorat maksulliset urheilulähetykset) kanssa ole koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Ainoa, missä Ylen stream toimii on puhelin. Areenan tallenteet toimivat moitteettomasti, niinpä nöyrästi katson 20.30 uutiset ja illan ajankohtaisohjelmat tavallisesti tuntia myöhemmin.
Vuosi sitten valittaessani minulle kerrottiin, että kuvan ja/tai äänen pikselöityminen johtui siitä, että testailtiin streamin soveltuvuutta eri päätelaitteille. Kun kuva ja ääni olivat mössöä vielä kesälläkin, valitin taas. Kyseltiin laitteista ja käyttiksistä, pahoiteltiin. Entä nyt? Pikselöitymisen ja täydellisten keskeytysten rinnalle (esim. eilinen PSG-Chelsea) on tullut vielä kiusallinen pätkiminen, jossa puskurointi aloittaa uuden toiston paria sanaa ennen pätkäisykohtaa (esim. tämän illan A-studio). Vettä virtaa Vantaassa, kansalaiset maksavat Yle-veroa, ongelmat pahenevat.
To 19.02.2015 @ 17:31
Avaisitko eri resoluutio- ja enkoodausvarianttien eroja. Moneenko eri muotoon alkuperäinen master-mediatiedosto muunnetaan jotta jokaiselle mahdolliselle päätelaitteelle ja katselusovellukselle olisi valmiiksi sopiva tiedosto tarjolla?
VODeissa tarjolla ovat seuraavat muodot:
224x128, 25fps, 150kbit/s
480x270, 25fps, 400kbit/s,
640x360, 25fps, 650kbit/s
704x396, 25fps, 1000kbit/s
1280x720, 25fps, 2700kbit/sTehdäänkö kompressio näille eri formaateille YLE:ssä vai Akaimaissa. Kuka koko ketjussa tekee päätöksen millä resolla aloitetaan? Kun yhteysvirheitä tulee niin pudotetaan alemalle resoluutiolle SVC:n (adaptivissuden mukaisesti) kuka tekee päätöksen tässä vai lähetetäänkö koko nippu ja siitä päätelaite pudottaa huonomalle laadulle itse? Millaisella algoritmilla tämä pudotus tehdään? Ja millä perusteella? Rautalankaa kiitos.
Kun katsoo tuota Akaimain referenssilistaa ei siellä kovin montaa yleisradioyhtiötä näytä olevan.
Eri formaatit tehdään Ylessä. Päätöksen streamin laadusta tekee Akamain algoritmi käyttäjän verkkoyhteyden laadun ja laitteen toistokyvyn perusteella.
Akamain referenssilista on tietysti Akamain päätettävissä oleva asia, mutta kaikki pohjoismaiset yleisradioyhtiöt (DR, NRK, SVT ja Yle) käyttävät Akamaita jakelukumppaninaan.
En halua olla ilkeä, mutta toinen yhteinen piirre näillä yhtiöillä on. Kun käy niiden sivuilla käytyjä keskusteluja läpi niin valitus toimimattomuudesta (pätkimisestä, pumppaamisesta jne.) on samanlaista kuin meillä.
Näin varmasti on, sillä haasteet ovat yhteisiä. Ilman CDN:ää streamien toimittaminen käyttäjälle ei mitenkään onnistuisi. Ja kuten blogikirjoituksesta käy ilmi, operaattorien verkkojen toimintaan (tai siihen, miten operaattorien ja Akamain väliset yhteydet on hoidettu) Yle tai muut yleisradioyhtiöt eivät voi vaikuttaa. Ainoa keino on tarjota streameja, jotka mukautuvat käytössä olevan kaistan leveyteen.
Periaatteessa voi vaikuttaa kun vain joku viisas tietäisi missä vika koko ketjussa. Kyllä 4 yleisradioyhtiön rahat kelpaava. Akamai kyllä yrittää (varmaan) tehdä parhaansa, samoin operaattorit. Kuormitustestien tekeminen on tosi vaikea probleemi samoin tulosten oikea tulkinta. Kytkeytymiset (lataukset) ja välitysputken muodostuminen kun on satunnaismuuttuja (YLE varmaan tietää ajallisen jakauman jollain tavalla) Siinä olisikin jollekulle Einsteinille haastetta kerrakseen.
Pe 20.02.2015 @ 21:47
Komppaan edellisiä: stream on surkea. Ymmärrän, että mökillä 4G:llä en saa teräväpiirtokuvaa, mutta mm. jalkapallon esittäminen suorana on turhaa, jos katsoja ei voi kuvasta erottaa palloa. Kotona kivikaupungissa meillä on valokuitu, eikä minkään muiden streamien (esim. Katsomon suorat maksulliset urheilulähetykset) kanssa ole koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Ainoa, missä Ylen stream toimii on puhelin. Areenan tallenteet toimivat moitteettomasti, niinpä nöyrästi katson 20.30 uutiset ja illan ajankohtaisohjelmat tavallisesti tuntia myöhemmin.
Vuosi sitten valittaessani minulle kerrottiin, että kuvan ja/tai äänen pikselöityminen johtui siitä, että testailtiin streamin soveltuvuutta eri päätelaitteille. Kun kuva ja ääni olivat mössöä vielä kesälläkin, valitin taas. Kyseltiin laitteista ja käyttiksistä, pahoiteltiin. Entä nyt? Pikselöitymisen ja täydellisten keskeytysten rinnalle (esim. eilinen PSG-Chelsea) on tullut vielä kiusallinen pätkiminen, jossa puskurointi aloittaa uuden toiston paria sanaa ennen pätkäisykohtaa (esim. tämän illan A-studio). Vettä virtaa Vantaassa, kansalaiset maksavat Yle-veroa, ongelmat pahenevat.
Tuo viimeiksi mainittu pätkiminen oli laitteistovirhe, joka on nyt korjattu. Mikäli sitä vielä esiintyy, niin korjataan uudelleen. Pikselöityminen ja toiston katkeilu esim mainitun ottelun aikana johtunee yhteyden laadun vaihtelusta: Areenan päässä ei otteluiltana ollut ongelmia.
Pätkimistä aiheuttavaa laitteistovirhettä kannattaa yrittää korjata edelleen (esim. A-studio tänään).
Yhteyden laadun vaihtelu on aika laiha selitys pikselöitymiselle. Yle siis lähettää moitteetonta streamia, asiakas vastaanottaa mössöä, eikä asialle voi mitään. Maallikon on todella vaikea ymmärtää, miten lähetettävää tavaraa ei voida pakata niin että se tulisi ehjänä perille. Jos minulla olisi postimyyntifirma ja Posti kaikesta huolimatta vähän väliä rikkoisi lähettämäni paketit, siirtyisin käyttämään vaikka DHL:ää. En nimittäin selviäisi tyytymättömien asiakkaiden kanssa pelkällä selittelyllä.
Ti 24.02.2015 @ 23:15
Komppaan edellisiä: stream on surkea. Ymmärrän, että mökillä 4G:llä en saa teräväpiirtokuvaa, mutta mm. jalkapallon esittäminen suorana on turhaa, jos katsoja ei voi kuvasta erottaa palloa. Kotona kivikaupungissa meillä on valokuitu, eikä minkään muiden streamien (esim. Katsomon suorat maksulliset urheilulähetykset) kanssa ole koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Ainoa, missä Ylen stream toimii on puhelin. Areenan tallenteet toimivat moitteettomasti, niinpä nöyrästi katson 20.30 uutiset ja illan ajankohtaisohjelmat tavallisesti tuntia myöhemmin.
Vuosi sitten valittaessani minulle kerrottiin, että kuvan ja/tai äänen pikselöityminen johtui siitä, että testailtiin streamin soveltuvuutta eri päätelaitteille. Kun kuva ja ääni olivat mössöä vielä kesälläkin, valitin taas. Kyseltiin laitteista ja käyttiksistä, pahoiteltiin. Entä nyt? Pikselöitymisen ja täydellisten keskeytysten rinnalle (esim. eilinen PSG-Chelsea) on tullut vielä kiusallinen pätkiminen, jossa puskurointi aloittaa uuden toiston paria sanaa ennen pätkäisykohtaa (esim. tämän illan A-studio). Vettä virtaa Vantaassa, kansalaiset maksavat Yle-veroa, ongelmat pahenevat.
Tuo viimeiksi mainittu pätkiminen oli laitteistovirhe, joka on nyt korjattu. Mikäli sitä vielä esiintyy, niin korjataan uudelleen. Pikselöityminen ja toiston katkeilu esim mainitun ottelun aikana johtunee yhteyden laadun vaihtelusta: Areenan päässä ei otteluiltana ollut ongelmia.
Pätkimistä aiheuttavaa laitteistovirhettä kannattaa yrittää korjata edelleen (esim. A-studio tänään).
Yhteyden laadun vaihtelu on aika laiha selitys pikselöitymiselle. Yle siis lähettää moitteetonta streamia, asiakas vastaanottaa mössöä, eikä asialle voi mitään. Maallikon on todella vaikea ymmärtää, miten lähetettävää tavaraa ei voida pakata niin että se tulisi ehjänä perille. Jos minulla olisi postimyyntifirma ja Posti kaikesta huolimatta vähän väliä rikkoisi lähettämäni paketit, siirtyisin käyttämään vaikka DHL:ää. En nimittäin selviäisi tyytymättömien asiakkaiden kanssa pelkällä selittelyllä.
Siis minkä laitteiston? YLE:nkö, jolloin se näkyisi kaikilla. Rautalankaa kiitos.
Ke 25.02.2015 @ 22:26
Siis minkä laitteiston? YLE:nkö, jolloin se näkyisi kaikilla. Rautalankaa kiitos.
Siis tarkoitin, että YLE voisi hieman tarkemmin selittää vaikka selitys olisi teknisesti mutkikas.
Su 08.03.2015 @ 11:43
Laatusarjoja matkalla. Miksen voi kirjautua esim pankkitunnuksillani sivuille ja siten saada oikeus katsoa "maksamistani" sarjoista myös matkoilla ollessani. Tietyillä sarjoilla kun on vain rajalllinen aika kun ne on näkyvissä areenassa. Pierukakkatissi huumoria saa kyllä katsella kotimaisilta sivuilta ulkomailla ihan oksentamiseen asti.
To 18.02.2016 @ 07:49
Mukavaa, että kapasiteettia riittää. Olisi kiva saada välillä sitä itsekin. Kotona 50 megan VDSL, todellinen nopeus aika lähelle teoreettista. Kone Core 5, W7 Home Premium, 8 gigaa muistia. Ja silti en viitsi katsoa Areenalta juuri mitään, koska kuvan laatu on huono ja sekin, mitä tulee pätkii. Youtuben yms. FullHD pyörii ongelmitta.
Minkähän mun laitteissa olevan syyn Ylen tekninen puoli aikoo esittää syyksi siihen, että juuri Ylen streamit pätkivät vaikka muut toimivat hyvin?
La 27.02.2016 @ 09:42
VODeissa tarjolla ovat seuraavat muodot:
224x128, 25fps, 150kbit/s
480x270, 25fps, 400kbit/s,
640x360, 25fps, 650kbit/s
704x396, 25fps, 1000kbit/s
1280x720, 25fps, 2700kbit/s
Hommattiin muutama vuosi sitten 70v äidille 3G tabletti jossa 256kbit/s yhteys, jolla onnistuisi Areenan tallenteiden katselu (224x128, 25fps, 150kbit/s). Toimi juuri ja juuri kelvollisesti.
Vaikka liittymän nopeus taisi onkin ajan päästä hieman nousta, äidin mukaan Areena ei enää toiminut! Mikä muuttui?
Nyt Jouluna tabletti päivitettiin, mutta yhteysnopeus on edelleen maksukyvyn mukainen ~300kbit/s 3€/kk ja äitini suureksi harmiksi Areena ei toimi. Voi myös äidin sanojen mukaisesti todeta, että "Android ja turhanpäiväinen Areena sovellus on päivitetty tuhat kertaa". Nopeus myös mitattu siihen noin 300kbit/s luokkaan.
Kun katsoo tuettujen laitteiden luetteloa ja kun tietää koodauksesta-testaukseen-verifiointiin, jakeluun ja kuluttajien asennus/päivitys ketjun, Areena sovellukset on Ylelle ja kuluttajille kallis, vaivalloinen ja täysin turha palikka. Esitetäänkö tallenteiden HTML5 "status" jotenkin?
Yle radiokanavat lopetti toimimasta TuneIn sovelluksessa (Windows Phone 8).
La 27.02.2016 @ 09:57
[Nyt Jouluna tabletti päivitettiin, mutta yhteysnopeus on edelleen maksukyvyn mukainen ~300kbit/s 3€/kk..
Käyttöjärjestelmää ja sovelluksia on päivitetty koko ajan, Jouluna äiti sai uuden tabletin ;-) Tabletin koko kasvoi ja myös 4G yhteys olisi mahdollinen.
Su 06.03.2016 @ 16:27
VODeissa tarjolla ovat seuraavat muodot:
224x128, 25fps, 150kbit/sYle radiokanavat lopetti toimimasta TuneIn sovelluksessa (Windows Phone 8).
Karde, Miksi 256kbit/s yhteys ei todellisuudessa toimi?
Radio Suomi App on surkea (riippumatta käyttöjärjestelmästä), Radiot.fi olisi jo vähän parempi (ja johon Yle voisi panostaa), mutta tsekkasin; Yle kanavat EI toimi Windows Phone TuneIn sovelluksessa, ilmoitus Connecting näkyy pitkään, mutta ei ääntä.. Android (15.0) ja iOS (9.3.2) App versiossa yhteyden ottaminen kestää muita kanavia pidempään, mutta toimii.
Ylen Radio App lienee tarkoitettu alkujaankin tilapäiseksi. Jos TV, mutta ainakin Radio toimii millä tahansa nykyisellä älypuhelimella ilman erillistä applikaatiota!
