Levynkansien historia Suomessa alkaa 1950-luvulta, kun LP-levyt selättivät savikiekot suosiollaan ja samalla levyt saivat suojakseen kannet kuvineen. Vanhoissa savikiekkolevyissä ei varsinaisia kansia ollut lainkaan, vaan äänilevyjä suojasivat paperipussit, joihin kyllä saatettiin painaa joitain pieniä kuvia tai tunnuksia. Ensimmäiset levynkannet löytyvät useita savikiekkoja sisältäneiden laatikoiden kansista. Vinyylilevyjen laskeutumisen jälkeen, kuusikymmenlukua ja rock-aikaa kohti kulkiessa, muuttuivat levynkannet pikkuhiljaa yksinkertaisista grafiikoista tarkoin mietityiksi kansitaiteiksi.
Risto ”Ripa” Vuorimies on koonnut yksiin kansiin runsaat 300 suomalaista levynkantta tekijöineen. Jussi Raittisen vuonna '84 julkaistun levyn mukaan nimetty ”Hirvi, älä tule tielle ja muita suomalaisia vinyylilevyn kansia” - kirja kertoo levynkansikuvin ajasta, jolloin levyt olivat vinyylejä ja kannet ammattilaisten tekemiä. Itsekin levykasien tekijänä kunnostautunut toimittaja ja valokuvaaja Vuorimies kertoo, että idean kirjan tekemiseen hän sai junassa Tukholmasta Kööpenhaminaan. Nähtyään lehdessä maininnan ruotsalaisesta huonoimpia levynkansia esittelevästä kirjasta päätti Ripa tehdä samanmoisen kotimaista kansista ja niiden tekijöistä, muttei suinkaan huonommista. Kirja on kuvahistoriikki vinyylikansitaiteesta ja kotimaisen rokin vaiheista 60-70 luvun taitteesta 90-luvun alkuun.