Sijaismummo Mirja Riihimaa vieraili Kirppiksessä 13.9.

Isovanhempitoiminta sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Mirja tutustui kenialaiseen äitiin, jonka lapset tarvitsivat mummoa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana 13 mummoa ja viisi pappaa. Maahanmuuttaja perheitä on 14 ja niissä on yhteensä 41 lasta. Toiminnan ideana on saattaa yhteen isovanhempia ja maahanmuuttajaperheiden lapsia, joiden isovanhemmat eivät asu Suomessa.

Tällä hetkellä toimintaa on vain pääkaupunkiseudulla, mutta Mirja toivoisi idean leviävän muuallekin Suomeen.

- Toiminnan aloittamiseen uudella paikkakunnalla ei ole yhtä ainoaa tapaa. Sen voi aloittaa ihan yksityishenkilöinä, kuten me teimme Vantaallakin. Voi myös tutkailla onko paikkakunnalla sellaista järjestöä tai yhteisöä, jonka toimintaan isovanhempitoiminta voisi sopia, sanoo Mirja.

Isovanhemmiksi haluavat ovat yleensä kuulleet toiminnasta tiedotusvälineiden kautta. Maahanmuuttajaperheet taas ovat saaneet tietää isovanhemmista toisten maahanmuuttajien kautta. Osapuolten yhdistämisessä otetaan huomioon isovanhempien toivomuksia (esim. lasten ikä, määrä, maanosa). Myös asuinpaikoilla on merkitystä, että tapaamiset sujuisivat ilman suurempia vaikeuksia.

Isovanhempia ei varsinaisesti kouluteta tehtäviinsä, koska tarkoitus on olla ihan tavallisia mummoja ja pappoja uusille lapsenlapsille. Tärkein vaatimus on, että isovanhemmat pitävät lapsista ja haluavat touhuta heidän kanssa. Isovanhemmat ovat ennakkoluulottomia ihmisiä ja kiinnostuneita muista kulttuureista. Monet ovat itse työskennelleet ulkomailla tai ainakin matkustellet paljon, mutta sitä ei tietenkään uudelta isovanhemmalta vaadita. Kielitaitoa eivät isovanhemmat tarvitse, koska perheen kanssa puhutaan suomea jotta perheen suomenkielen taito paranisi.

Kaikille toiminnassamme mukana oleville järjestetään myös yhteistä toimintaa pitkin vuotta. Tänä vuonna isovanhemmat ovat käyneet yhdessä lasten kanssa esim. elokuvissa, HopLop-seikkailupuistossa ja ajamassa kartingia. Kesällä perheitä oli viikon pituisella monikulttuurisella perheleirillä. Nyt on tulossa Sirkus Finlandiassa käynti ja viikonloppuretki Virroille. Isovanhemmat ovat päässeet teatteriin ja heillä on ollut mahdollisuus järjestön vapaaehtoisille järjestämään viikonloppukoulutukseen. Tärkeintä on kuitenkin viettää ns. tavallista isovanhempiaikaa lasten kanssa. Jotkut myös opettavat lapsille suomalaisia perinteitä aina karjalanpiirakoiden paistosta alkaen.

Sijaislasten ja isovanhempien omien lastenlasten tapaamiset ovat jokaisen osapuolen oma asia. Sitä ei velvoiteta, mutta ei tietenkään myös kielletä.

- Läheskään kaikilla isovanhemmilla ei ole omia lastenlapsia. Usein heidän lapsensa ovat vasta nuoria aikuisia, joilla ei ole vielä lapsia. Mukana on myös sellaisia isovanhempia, joilla ei ole koskaan ollutkaan lapsia, kertoo Mirja.

Isovanhemmille järjestettiin keväällä keskustelutilaisuus kulttuurieroista perhetyöntekijän kanssa ja sellaisia tulee olemaan jatkossakin. Varsinaisia ongelmia ei toiminnan puitteissa ole ilmennyt, mutta muutamat kulttuurieroista ja erilaisista temperamenteista johtuvat asiat ovat aiheuttaneet ihmettelyä. Toiminnan tekeekin haastavaksi se, ettei sille ole valmista mallia, vaan tarvitaan luovuutta toiminnan kehittämiseen. Haasteita ovat myös toiminnan laajentaminen muualle Suomeen sekä rahoitus ja yhteiskunnan tuki. Hyviä puolia ovat uudet lämpimät perhesuhteet, iloiset lapset ja hyvä mieli siitä, että voi tehdä jotain hyödyllistä ja tarpeellista. Isovanhemmat ovat saaneet myös toisistaan hyviä ystäviä.

Isovanhemmilla ei ole omaa kotisivua, mutta Parasta Lapsille ry:n nettisivuilta löytyy jotain tietoa. Toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Parasta Lapsille ry:een tai suoraan Mirja Riihimaahan.

www.parastalapsille.fi