Jukka Metsäaho
Mikä innosti sinut musavideoiden pariin?
Mun elämässä suurta intohimoa sekä elämäntapaa on teini-iästä saakka siivittänyt skeittaus. Se on opettanut mulle paljon kuvaamisesta ja leikkaamisesta sekä luonut tiettyä visuaalista silmää omaan tekemiseen. Kuvauksen/leikkauksen tuomat rajattomat mahdollisuudet luoda uusia juttuja on kiehtonu mua alusta lähtien ja se on ajanu mua eteenpäin. Silloisten skedeleffojen tuomat fiilikset oli kovia, Pohjois-Helsingin kotibileissä pyöri VHS-nauhat, ajat eli murroksessa. Alkoi omassa elämässä uusi ajanjakso, syntyi intohimo tiettyä elämäntapaa kohtaan, mistä vieläkin ammennan inspiraatiota.
Varsinkin leikkaus iski jo tolloin kovaa, musiikin ja kuvien yhdistäminen loi ihan uskomattomia fiiliksiä. Koska skedeleffojen leikkaaminen pitkälti rakentuu musiikin ja kuvien luomiin tunnelmiin oli itelle erittäin luontevaa siirtyä myöhemmin musiikkivideoiden pariin, estetiikkana usein skedeleffojen tuoma fiilis.
Mikä on suosikkivideosi omasta tuotannostasi?
Tän joutuu vetää kyl kotiinpäin, joten aasinsiltana edelliselle, SMC Hoodrats iskee edelleen kovaa. Pelkän musavideon lisäks siihen vaan liittyy niin paljon muutakin itelle henk.koht. muistoja ja tunnelmia. Se kiteyttää oikeastaan koko SMC-trilogian, joka tohon vuoteen 2009 naulattiin. SMC on ollu aina paljon muutakin kuin pelkkää skeittausta. Leffat tehtiin myös niille, joille laudan pyöriminen oli täysin yhdentekevää. Introissa käytettiin frendien musaa eikä niissä ole ikinä ollut viittauksia skeittaukseen, vaan panostettu vahvasti frendien sekä omien kulmien esiintuomiseen. Tällä kertaa idea räppibiisiin lähti elämään muutamaa vuotta aiemmin, koska haluttiin taustojen olevan tuttu meidän ikäpolville, joille ysäriräppi oli se kovin juttu. Näin ollen Mobb Deep Shook Ones sopi teemaan.
Kaveriporukka pohjoisessa on sen verran kirjavaa, et ei ollu kovin hankalaa saada jengiä kasaan. Kuitenkin kaikki tiesi, mikä meininki aiempina vuosina oli introissa ollu, ni kutsu kuvauksiin ei tullut yllätyksenä. Biisin/videon aihepiiri oli ilmoitettu etukäteen, joten jokainen pisti päälle vaatteita sen mukaisesti, mitä kaapeista löytyi. Näin ollen ketään ei oo stailattu, maskeerattu, lahjottu tai muutenkaan tehty After Effectsillä eikä muillakaan tietokoneohjelmilla. SMC:n ”paljon se ottaa, mut paljon se antaa” -meininki on itelle vieläkin yks tärkeimmistä. Iso hatunnosto mukana olleille!
Mikä on suosikkivideosi muiden tuotannosta kautta aikojen?
Musavideoita ei must tartte erikseen selittää, eikä niitä tarvii välttämättä ymmärtää, jokainen luo oman näkemyksensä ja näin ollen katsoja saa erilaisia viboja. Ohjaajan tarkoitus on luoda tunnelmia, ei selitellä miksi näin ja näin on tehty. Se on rikastuttavaa, jos katsojat kokevat eri tunnetiloja ja mielikuvia videosta. Fiilistelen Romain Gavraksen ohjaamia filkkoja ja varsinkin tyyliä, miten niistä on luotu hyvin realistinen lähestymistapa aihepiireihin. Katsoja päästetään usein hyvin lähelle tilanteisiin, jotka saattavat olla hyvin voimakkaita, ärsyttäviä, pelottavia, väkivaltaisia tai jopa raakoja. Tässä hyvin pienellä kuvausryhmällä tehty musavideo on tunnelmaltaan voimakas, tukee biisiä loistavasti varsinkin kuvauksella/leikkauksellaan. Se luo tunteita, herättää keskustelua, näyttää keskisormea katsojalle, mutta samalla osoittaa ohjaajan neroutta. Arvostan teoksia, joissa ei ujostella näyttää, miten asiat halutaan tuoda esille. Suunnitelmallisuudesta huolimatta teoksessa elää realismi ja aitous.
Millä perusteella otat töitä vastaan, vaikuttaako esim. musiikkityyli siihen?
Haluan pystyä luomaan rauhassa artistin ja omien mieltymyksien mukaisia projekteja ilman sen kummempaa stressiä tai muita kolmansien osapuolien ohjeistuksia. Musiikkivideot on enemmän omaa taiteilijannälkää tyydyttäviä projekteja, pääsyä pois kaikesta muusta ja kaipuuta sinne, mistä hommat on lähteny. Oon kasvanu SMC:n kautta räppihommiin, sitä kautta tutustunu sen musiikkityylin eri artisteihin, muttei se tarkota sitä, ettenkö tekis muita musiikkityylejä ku räppivideoita. Oon pyrkiny aina tekee filkkoja hyvässä hengessä sellasille artisteille ketä arvostaa, on frendejä tai muuten vaan tuttuja. Kuitenkin aikataulut näissä hommissa on aina rajallisia, koska mun elanto ei tuu musavideoista.
Millaisen prosessin käyt läpi videon tilaushetkestä siihen hetkeen, kun kuvaukset alkavat?
Tää on ihan siitä kiinni, millanen projekti on kyseessä. Ehkä mä jakaisin mun luovuuden hetket ennen kuvauksia kahteen eri kategoriaan. Toisessa luovuus elää koko ajan hetkessä “sitä saa, mitä tulee” -periaatteella eli ei suunnitelmia, pelkkä aihe mielessä ja kalusto, johon luotetaan. Toisessa klassisemmassa on taas selkeä treatment kädessä ja kuvat päässä.
Välillä tekee hyvää vaan heittäytyä tekemään projekteja sitä enempää suunnittelematta. Näin tehtiin esim. Chebaleban Kesäfiilistelyy -videossa, jossa biisiin haluttiin luoda perinteinen miesten pidennetty landeilu vknloppu ilman sen kummempia ennakkosuunnitteluja. Olin kuullut biisin muutaman kerran, jutellut artistin kanssa aiheesta, pidin tunnelmasta ja luotin siihen, että kyseinen vkonloppu, jossa DigiStyles-jengi viihtyy, ei voi syntyä ku hyvää kamaa, projekti tuntui omalle. Hyvällä fiiliksellä saatiin kolmen päivän proggis hoidettua, iso kiitos jälleen Valofirman Latelle!
Perinteisemmässä tarinavetoisessa videossa yleensä jo biisiä kuunnellessä syntyy tiettyjä mielikuvia paikoista, kuvista, tarinasta yms. joista on hyvä lähteä ammentamaan. Mitä enemmän biisiä kuuntelee, sitä paremmin pääsee tunnelmaan ja pystyy rakentamaan videota päässä, sen jälkeen paperilla, kirjoittaa alustava kuvakäsikirjoitus ylös ja myöhemmin treatment. Sen perusteella tehdä lopullinen kuvakäsis ja elää hetkessä. Tässä Toukasta eroon -esimerkissä Teflon Brothers -jätkillä oli idea jo hyvin selkeä, mikä avitti paljolti omia keloja. Kuitenkin kuvien suunnitteluun, tarinan sovittamiseen ja kuvauspaikan etsimiseen meni päiviä. Varsinkin kuvauspaikat ovat yksi oman luovuuden kulmakivistä. Tähän videoon kesti monta päivää löytää se oikea, onneksi sellainen löytyi ja projektista jäi hyvä fiilis. Suurkiitos Senay Cocolle stailauksesta/maskeista ja muille osallisille!
Oli se projekti loppujen lopuksi mikä tahansa, ni kaiken kaikkiaan koko musiikkivideon luova prosessi kulkee ekasta kuunteluhetkestä aina julkaisemiseen saakka.
Oletko havainnut omassa työssäsi kantavia teemoja tai tyyliä?
Pelkkä ohjaaminen on ollu aina jotenkin vierasta mun luonteelle, sitä kuitenkin on oppinu siihen, et saa fiiliksiä itse tekemisestä. Siks usein haluun ite osallistua niin kuvaamiseen ja varsinkin leikkaamiseen. Pystyn näin ollen elämään hetkessä paremmin, oon vieläkin tekijä, en klassinen ohjaaja. Mua kiehtoo musiikin ja kuvan luoma tunnelma. Tarinan pystyy näin kertomaan fiiliksien kautta, ei niinkään dialogin. Musiikki on hyvin tärkeä kaikissa mun projekteissa, koska se luo 70% koko fiiliksestä, on kyse sitten musavideosta, mainoksesta tms.
Sitä on fiilistelly paljon skeitti/lumilautailuleffoista tyypillisiä formaattien sekoituksia. Oon ottanut paljon vaikutteita niistä ja lämpeen edelleen rosoisuudesta, räkäisyydestä, vanhoista formaateista kuten minidv/vhs/8mm/16mm ja niiden tuomista rakeista, pehmeyksistä, poltoista, räpsyistä sekä ylipääten hieman vanhoillisesta fiiliksestä. Oon vuosien mittaan kokeillu musavideoissa eri formaatteja ja en oo kovin high end -videoiden ystävä, enemmänkin haluan rikkoa niitä. Omistaudun aitoihin ympäristöihin, en lämpeä studioista. Tykkään luonnonvalosta ja pyrin etsimään realistisia kuvauspaikkoja. Pieniä kamera-ajoja sekoitettuna hakevaan käsivaraan sekä laajoja linssejä miksattuna zoomauksiin. Lopulta tiivis leikkaus, nopeahkoja kuvituskuvia sekoitettuna huulisynkkiin, ääniefektejä tukemassa kuvia ja ehkä pienehkö intro alustamaan musavideota. Ne kaikki luo tyyliä ja teemoja, joita edustan.
Mikä on sinun tärkein työväline? Mitä ilman et ala kuvauksiin?
Motivaatio, halu luoda jotain uutta. Se ajaa mua koko ajan eteenpäin pitäen mut liikkeessä. Sitä on ihan turha lähtee tekee yhtään mitään, jos ei oo motivaatiota. Musavideot kuitenkin on aika isoja projekteja, jotka ottaa aikaa. Mulle se koko prosessi on hyvin kiinnostavaa, valmiita töitä on taas hyvin vaikea katsoa, koska siinä vaiheessa on ollu jo niin syvällä, et parempi vaan sylkeä ulos muiden nähtäväksi. Mulle tärkeää on se, että oon päässy toteuttamaan itseäni ja video tukee artistia. Jos katsoja mieltää sen viihdyttäväksi, olen onnistunut.
Millainen rooli musiikkivideoilla on nykyisessä työssäsi?
Koska mulla nää hommat on lähteny täysin harrastuspohjalta, haluan sen pitää vieläkin osana mun elämää. Siitä on vaan kasvanut Pablo Filmsin myötä mun ammatti. Tarviin paljon vastapainoa kaikelle ammatillisille projekteille, tästä syystä teen musiikkivideoita sekä muita vapaa-ajan projekteja, jotta mulla pysyy fiilikset koko alaa kohtaan. Saan niistä arvokkaita kokemuksia, vapautta tehdä asioita omalla tyylillä, inspiraatioita ja hyvin tärkeitä fiiliksiä. Uusien projektien luominen on itelle hyvin tärkeää. Tästä syystä mulla on jotenkin pakonomaisesti oltava koko ajan jokin projekti päällä.
Ketä suomalaista videoiden tekijää arvostat eniten?
Lämpeen siitä, et jollain on omalaatuinen tyyli tekemiseen ja se pitää siitä kiinni.
Micci H. Anuri: MC Taakibörsta - PA 2001
Miten musavideoiden tekeminen on muuttunut urasi aikana?
Oon oppinu aina vaan tekemällä, mulla ei ole maisterin papereita, käyn elämänkoulua ja se opettaa mulle paljon edelleen. Uskon, et nuorilla on nykyään aika pitkälti kyseinen meininki tekemiseen. Kameroita on joka frendillä, ei tartte ku motivoituneita ihmisiä ympärille ja sitä ollaan jo kuvaamassa. Kantapään kautta oppii paljon.
Viime vuosina koko teknologian kehitys on vienyt myös omaa tekemistä eteenpäin. Oon kehittynyt leikkaajana/ohjaajana ja on tullut lisää mahdollisuuksia kuvaamiseen. Suurin tekemiseen vaikuttanut mullistus on ollut järjestelmäkameroiden markkinoille tulo. Ite oon kuvannu skeittausta minidv-kassuille vuodesta 2000 ja ekaa kertaa korteille Ponke`s The Shop skedeleffaa v.2008 (1080p/ 720p) ja sen jälkeen tuotanto on siirtynyt aika pitkälti kokonaan järkkäreihin. Tekeminen on kevyempää, valovoimaista ja luo enemmän mahdollisuuksia tehdä erityylisiä kamera-ajoja, joita ei aiemmin isolla kalustolla pystytty tekemään. Ei se silti omaa tekemistä oo pahemmin mullistanut, tekniikka vaan kehittyy tekemisen ohessa koko ajan ja se luo uusia ulottuvuuksia, mielikuvitus lisääntyy, ala monipuolistuu, kuvakulmat kasvaa jne. Vaihtoehtoja on paljon enemmän, digitaalisuus jyllää, tekeminen on halvempaa.
Astuin alalle mukaan juuri hd-aikakauden alussa ni oon aika lailla eläny Youtube-aikakautta. Tuntuu siltä, et useimmissa tapauksissa kuitenkin nykypäivänä, vaikka tekeminen on helpottunut, ni silti määrä korvaa laadun. Oon kuitenkin fiiliksissä siitä, että kuka tahansa voi tehdä täysin vapaasti ilman rajoja täysin oman näkemyksensä musavideosta. Mitään sääntöjä kun niissä ei ole. Tässä must yks hyvä, joka erottu joukosta: tunnelma ja fiilis kohdillaan!
Jusa Bof: Super Janne - Viivy
Millaisena näet musiikkivideokulttuurin tulevaisuudessa?
Uskon kyllä, että musavideot voi erittäin hyvin tulevaisuudessa, ne vaan siirtyy kokonaan internettiin, televisio alkaa jo olemaan hieman vanhoillinen. Netissä on just se hyvää, et on vapaus etsiä mitä halutaan, ei mitä sulle tarjotaan. On mahdollisuus osallistua tarjontaan tekemällä omia videoita, olemaan osa kokonaisuutta. Ei tästä oo montaa vuotta, ku MTV:llä viel pyöri 24/7 musiikkivideoita, nykyään pelkkää realitya. On Youtube/Vimeo, musavideot on siirtyny suureksi osaksi internettiin, harrastelijat omistaa järkkäreitä ja pystyy tuottamaan ammattitasoista kuvanlaatua täysin vapain ehdoin. Tekemisestä on tullu halvempaa ja vaivattomampaa. Monet valokuvaajat on nykypäivänä myös videokuvaajia. Kuvaamisesta on tullut hyvin itsestään selvää ja se on iso osa varsinkin nuorten elämää. Ihmiset on aktiivisia, kiinnostuneita, innokkaita, luovia, kokeellisia ym. ja se on erittäin hyvä asia.
Tänä päivänä musavideoita tehdään enemmän kuin koskaan, varmasti tulevaisuudessa vielä enemmän. Se on myös artistille jo nyt välttämätön markkinointiväline netissä, ihmiset janoaa niitä. Ennen riitti yksi video, nykyään pitää tehdä ainakin kaksi, ellei jopa kolmea. Pelkkä biisi ei enää riitä sosiaalisessa mediassa, se tarvitsee visuaalisuutta lyödäkseen läpi. Uskon, että amatöörimaiset viral-videot lisääntyvät, yritetään kalastaa ihmisten huomiota erityylisillä virikkeillä tai ärsykkeillä, jotta se keräisi paljon katselukertoja sosiaalisessa mediassa. Jengi kun jumittaa hittimittareita, ne kertoo aika pitkälti nykypäivänä artistin “arvon”. Ideoiden merkitys videoissa kasvaa, 3d ja interaktiivisuus varmasti lisääntyy ja sitä myötä luo median uudelleenkäyttöä.
Lapset syntyy jo nyt kamerat käsissä ja mielenkiinnolla odotan, millasia tekijöitä tuolta kasvaa. Koska nykyään on jo niin helppoa duunaa musavideoita, ni tää must kehittää vaan sitä, et tekjiöiden on kelattava enemmän sitä, miten massasta erotutaan.
Parasta juuri nyt?
Tätä oon fiilistelly jo pitkään ja ihmetelly, miks teen vieläkin räppivideoita, ku jotain näinkin uskomatonta klassikkoa on tehty omilla kulmilla. Huikee stoori, ohjaus, kuvaus ja leikkaus… tekijöille iso arvostus. Ehkä iskelmä on sittenkin se juttu?
Ohjaaja tuntematon: Markku Aro - Jestas sentään
Jukka Metsäaho - faktat
Musiikkivideo-filmografia (valikoitu)
Thonoslono - Kuppikunnat: dir / dop / edit /2008
Chebaleba - Saundijäbä: dir / dop / edit /2008
SMC Hoodrats - Northside Nagetti: dir / dop / edit /2009
Juno feat. Matinpoika - Tervetuloo, Tervemenoo: dir / dop /edit 2010
SMC Lähiörotat - Skujaa: dir. with Jaakko Itäaho / edit /2010
Chebaleba - Kesäfiilistelyy: dir / dop / edit /2011
SMC Lähiörotat - Yks risti kaks: dir. with Jaakko Itäaho / edit /2011
Juno - Pelotteluu: dir / dop / edit /2011
SMC Lähiörotat - Raffii Suomi Flättii: dir / edit /2011
Dj Kridlokk - GNXTA: dir / dop / edit /2011
Freeman - Tuhatjalkainen: dir. with Street Kobra / dop / edit /2011
Ameeba feat. MattiP & Pijall - Illo: dir / dop / edit /2012
Kemmuru - Lainsuojaton: dir with Aleksi Raij /2012
The Megaphone State - Swings: dir / edit /2012
Notkea Rotta - Paluu Betoniin: dir / dop / edit /2012
Notkea Rotta - Iistimpää Siistimpää: dir / dop / edit /2012
SMC Lähiörotat - Vastavirta: dir / dop / edit /2012
Teflon Brothers - Toukasta Eroon: dir / edit /2012
Teflon Brothers - Seksikkäin Jäbä: dir / edit /2012
Jätkäjätkät - Viimeinen Värssy: dir. with Jaakko Itäaho / edit /2013
Muu filmografia (valikoitu)
Ponke`s The Shop - skateboarding movie: dir / dop / edit /2008
Nelonen - Tv Idents, fall, winter, autumn: dop / edit / 2009 (dir. Juho Konstig)
Flow Festival - documentary: art dir / edit / 2010 (dir. Juho Konstig)
World Design Capital 2012 Helsinki - commercial: edit / 2010 (dir. Juho Konstig)
Snickers Nutcase “Jarkko Ruutu” - commercial: edit / 2011 (dir. Juuso Syrjä)
Finnsurf - documentary: edit with Aleksi Raij / 2011 (dir. Aleksi Raij )
Napapiirin Sankarit - trailer: edit with Aleksi Raij / 2011 ( dir. Dome Karukoski )
Seppälä “Magical Christmas” - commercial: edit / 2012 ( dir. Musuta )
Battery “Ode to those who keep on going” - commercial: dir / edit / 2012
CanalPlus “C-More” - commercial: edit with Aleksi Raij /2012 (dir. Dome Karukoski)
Ensimmäinen musiikkivideo-ohjaus
Thonoslono - Kuppikunnat dir. with Slowknow Production (v.2008)
Vuodet alalla
Viisi vuotta, since 2008.
Palkinnot/tunnustukset
Nissan Outdoorgames, summer edition, Interlaken “Golden Peak” winner of the film competition. Best team, skandinavia: dir / dop / edit / 2009
Nissan Outdoorgames, winter edition, Chamonix, “The Jury Special Award”: edit / 2009 (dir Juho Konstig)
Nissan Outdoorgames, summer, Chamonix “Best Sport Sequence”: edit / 2010 (dir.Juho Konstig)
Funky Awards, vuoden yleisön suosikki, 2010, “SMC Hoodrats - Northside Nagetti”:
Femma Gaala, vuoden ääni/ kuvatallenne 2011, “SMC Hoodrats - Northside Nagetti”
Oulun musiikkivideofestivaali, kunniamaininta, “SMC Lähiörotat - Yks Risti Kaks”
Taiteellinen motto
“Luxury kills creativity”
RASASHTELEEEKOSERUSINAT :DDDDDDDDDDDDD H