Lassi A. LiikkanenKolmekymmentä vuotta sitten alkoi musiikkivideoiden ensimmäinen kulta-aika. Viimeistään nykyisellä vuosikymmenellä on havahduttu siihen, että niitä esittävän television aika on mennyt ohi. Musiikkivideo on kuitenkin elossa vahvemmin kuin koskaan. Vuonna 2005 perustettu YouTube on luonut uudenlaiset markkinat musiikkivideolla. Tässä jutussa pohdin musiikkivideon uutta tulemista ja uusia muotoja YouTubesta tekemäni tutkimuksen pohjalta. Pe 23.8. julkaistaan artikkelin toinen osa, johon kuuluu mm. video-osuus Gangnamista.
Perjantaina 21.12.2012 pelättiin Maya-kalenterin mukaista maailmanloppua. Sen sijaan tapahtui YouTubeen historiassa merkittävä tapahtuma. Etelä-korealainen musiikkivideo Gangnam Style rikkoi yli miljardin katselukerran rajapyykin. Tapahtuman ja palvelun kulttuurisesta merkityksestä kertoo se, että lähes kaikki valtamediat uutisoivat tapahtuman ja yhtäkkiä erikoinen K-pop teknoartisti PSY olikin globaalijulkkis.
PSY - Gangnam Style
2010-luvulla elämme huomiotalouden ja itsensä mittaistamisen (quantified self) aikaa. YouTuben uusi musiikkivideokulttuuri kuvastaa tätä erinomaisesti. PSY:n saavutus on siinä mielessä absurdi, että kukaan Googlen ulkopuolinen henkilö ei tarkalleen tiedä, mitä YouTube-katsojamäärät tarkoittavat. Yhtäkaikki luotamme numeroiden taikaan mediavalinnoissamme. Uskomme ettei miljoona klikkausta voi olla väärässä, vaan tämä minunkin on nähtävä.
Viime vuonna myös Suomessa todistettiin samanlaista digi-ihmettä. Aiemmin tuntematon teiniartisti Robin singahti Suomen musiikkitaivaalle Maki Kolehmaisen säestyksellä. Robin rohmusi kaikki vuoden 2012 myyntipalkinnot, mutta ennen kaikkea ensimmäisen yli kymmeneen miljoonaan katselukertaan yltäneen suomenkielisen musiikkivideon tittelin. Frontside Ollie -videota ollaan myös pidettiin keskeisenä syynä Robinin suosioon.
Robin - Frontside Ollie
Uusi musiikkimedia
Vielä nelisen vuotta sitten YouTubea ei otettu vakavasti musiikkipalveluna. PSY:n, Justin Bieberin ja muiden YouTube-meemeistä merkittäviksi artisteiksi nousseiden myötä näkemystä on kuitenkin ollut pakko tarkistaa. Musiikkivideoista on muodostunut yhteisövideopalvelu YouTuben merkittävin sisältötyyppi. Niiden merkitys ei rajoitu vain palvelun oman blogosfääriin, vaan YouTuben vaikutukset ulottuvat perinteiseen mediaan ja sisällöntuottajiin.
Googlen Ipsos MediaCT:llä tekemän tutkimuksen mukaan videoita katsellaan netistä nykyään lähes päivittäin ja useimmiten juuri YouTubesta. Muutkin palvelut, kuten YLE Areena, MTV3:n Katsomo ja Ruutu.Fi keräävät nettikatsojia, mutta ne eivät ole niin musiikkikeskeisiä kuin Youtube, jonka haetuinta sisältöä musiikkia on. ComScoren tietojen mukaan suomalaisten vierailuun YouTubessa kuluu enemmän aikaa kuin millään sivustolla käyntiin.
On mielestäni selvää, että YouTube on saanut musiikkivideokulttuurin kukoistamaan uudestaan; jos ei laadullisesti, niin ainakin määrällisesti. Jos tarkastellaan kriittisesti sitä, millaisia YouTuben katsotuimmat musiikkivideot ovat, niin havainnot pistävät ainakin minut miettimään, mitä musiikkivideokulttuurille on tapahtumassa ja onko YouTube ensisijassa musiikki- vai videomedia? Olen samaa mieltä Tuukka Temosen kanssa siitä, että kuuntelijoiden ja katsojien sitoutuminen musiikkivideoon on olennaisesti muuttunut.
Käyttäjän video on kaikkien video
Käyttäjälähtöisyyden merkitystä YouTubelle on mahdoton korostaa liikaa. Palvelun slogan vaihtui nopeasti vuonna 2005 omasta videoarkistosta henkilökohtaiseen massaviestintään (”Broadcast yourself”). Tämän on kuitenkin saanut yllättäviä merkityksiä, kun nokkelat käyttäjät ovat löytäneet palvelulle uusia käyttötapoja. Tämä on erityisen selvää musiikkivideon tapauksessa.
YouTuben musiikkivideot ovat sen alkuajoista lähtien olleet hyvin moninaisia niin teknisesti kuin sisällöllisesti. Ensimmäisinä vuosina palvelun äänenlaatu oli liian heikko musiikkisovelluksiin. Tämä kuitenkin korjaantui pian, minkä jälkeen käyttäjät ja myöhemmin levy-yhtiöt alkoivat ladata palveluun musiikkia. Isot levy-yhtiöt perustivat vuonna 2009 VEVO:n, YouTube-kanavan virallisten musiikkivideoiden julkaisua ja artistien läsnäoloa varten. Nettisurffaajille VEVO:n rooli ei tutkimustemme mukaan ole selvinnyt.
HIM - Wicked Game
Esimerkiksi marraskuussa 2005 käyttäjä ”ziugiuan” latasi YouTubeen HIM:n kappaleen Wicked Game. Nimimerkin takana on Giovenni Segni, italiainen viiniyrittäjä ja suomalaisen metallin ystävä. Tämä video on edelleen yksi katsotuimpia suomalaisia musiikkivideoita YouTubessa. Se kuvastaa alkuaikojen mentaliteettia: lupia ei kyselty ja painopiste oli musiikkisisällön saattamiseksi kaikkien kuultaville maailmanlaajuisesti. Täytyy muistaa, ettei YouTube ole täysin valvomaton media. Tekijänoikeuksien hallintaan on olemassa teknologisia ratkaisuja, mutta niiden käyttöön liittyy sekä poliittisia että taloudellisia kysymyksiä. Kaikki oikeudenomistajat eivät ole myöskään käytä aktiivisesti oikeuksiaan poistaa heidän oikeuksiaan rikkovaa materiaalia YouTubesta.
Artikkelin toinen osa julkaistaan pe 23.8.
Lassi A Liikkanen, tutkija
Twitter: @lassial
Kommentit (0)