Donna Leon (12)

Tämä on saksalainen erinomainen sarja ja kun päästään ihanaan Uwe Kockisch'iin Brunettina saa todella nauttia täydellä sarjasta. Näyttelijät ovat kaikki erinomaisia.
Kiitos YLElle, että otite tämän ohjelmistoonne.

Todella nautittava ohjelma, näyttelijät ja Venetsia. Kiitos.

Plääh, saksankielinen!?

Miten ihmeessä saksaksi?? Eikö voisi edes dumpata italiaksi? Järkytys. Ei sovi Venetsiaan ja kirjaan mitenkään saksaksi!

Henkilöhahmot tökkivät! Elettra on pahin moka. Ei ole mikään avoimesti flirttaileva ja välit Brunettin kanssa ovat muutenkin vaikeasti arvioitavissa, peräti erikoiset. Ja Brunettin vaimo sitten. On aika paljon tiukempi ihminen kuin tässä, eikä todellakaan hymyile jatkuvasti. Eikä Brunetti itse ole tuollainen nössö nallekarhu. Toivottavasti henkilövaihdokset myöhemmin muuttavat tilannetta. Nyt tätä katsoi kuin mitä tahansa saksalaista sarjaa, ei niinkun Donna Leonin tarinaa.

Kiitos näistä brunetti elokuvista. Hienot maisemat ja laadukasta saksalaista tekoa. Kyllä kelpaa katsella ja nauttia.
MUTTA valitettavasti näyttelijävalinnat eivät ole oikein alkuperäisen leonin mukaisia ja pois on kokonaan ns. yhteiskunnallinen pohdinta.
Kiitos silti, perusluotettavaa eikä liian väkivaltaista saksalaista dekkarituotantoa katselee miellään, mutta kannattaa oikeasti lukea kaikki Donna Leonit ja mielellään niiden ilmestymisjärjestyksessä.

Kiitos, Teema, taas kerran loistavasta valinnasta.

Toivon jatkossa myös lisää saksalaiskrimiä ja vanhojen sarjojen uusintoja - niitä ei aika ole pilannut.

Italialaisen Andrea Camillerin dekkareihin perustuneisiin sävykkäisiin, sisialaiseen historiaan - kera mafian,meren, ruuan, donnien ja poliittisen korruption- paneutuneeseen komisario Montalbano-sarjaan nähden nämä venetsianamerikkalaisen Donna Leonen itselleni tuntemattomiin teoksiin perustuvat ensi jaksot tuntuvat kehnoilta ja jotenkin jäykiltä, vähintään 2-3 pakonomaista murhaa jaksoa kohden vaativilta toteutuksilta.
Harmi jos sinänsä yleensä liikaa pelkistävä tv-toteutus on riisunut Sirkka-Liisan mainitseman, teoksista löytyvän yhteiskunnallisen pohdinnan. Saksankieli tietysti särähtää korvaan, etenkin arjen kohtauksissa, ruokapöydässä ja jutustelussa, johon kaunis italian kieli toisi sävyjä kuin kanavien laineet korvalle ja il mare & sole silmälle ja mielelle.
Ehkäpä saamme joskus italiankielisen tämän kymmenen vuottako jo sitten valmistuneen tilalle ?

Tekstitys ja kuva kulkevat eri tahdissa niin kuin oli lauantain Frost-jaksossakin aluksi.Eikö tekniikka pelitä?

Minusta Elettra on just hyvä, vähän salaperäinen niin kuin kirjankin perusteella. Vianello sen sijaan on aivan erilainen kuin itse kuvittelin. Brunetti on ok, mutta vahinko, että näyttelijä vaihtuu kesken kaiken. Patta on erinomainen, mahtipontinen ja turhantärkeä.

Donna Leonin Brunetti on tervetullut. Isä Matteon aikaansaaman italian kielen innostuksen vuoksi olisi toki ollut soma, että Venetsian maisemissakin olisi kieltä puhuttu. Aika ymmärrettävää kuitenkin on, että oikeus sarjan televisiointiin on annettu saksalaisille - millä ihmeellä RAI olisi pystynyt tuottamaan sarjan romaaneista, joiden kääntäminenkin italiaksi on kielletty.
Saksalaista dekkaria pitäisi saada lisää myös nettikatselijoille.

Miksi ihmeessä myös Paolan näyttelijä vaihdettiin? Tällä uudella ei ole ollenkaan tempperamenttia, hyvin flegmaattisen oloinen. Toivottavasti jatkossa paranee.

Brunettin ja Paolan näyttelijöiden vaihtaminen oli mielestäni paikallaan, varsinkin Paolan. Ensimmäinen Brunetti oli mielestäni vähän liian nallekarhumainen ja Paola aivan muuta kuin mitä kirjan Paola on. Toivottavasti vaihdos on pysyvä eikä vain kertaheitto. Myöskään Elletra ei vastaa mielikuvaani kirjan henkilöstä, tämä flirttailee liikaa ja on muka-ujo. Vianello on hyvä, samoin Patta.

Brunettin parransänki ihmetyttää. Leonin ensimmäinen Brunetti on "Death at La Fenice". Siinä Brunetti kuvataan seuraavasti: "He was a surprisingly neat man: tie carefully knotted, hair shorter than was the fashion; even his ears lay closet to his head, as if to reluctant to call attention to themselves. His clothing marked him as Italian. The cadence of his speech announced that he was Venetian. His eyes were all policeman". Ei mitään parransängestä.

:-) tähän hätään en löytänyt Paolasta kuvausta muuta kuin että "Like many Venetian women, Paola was fair-skinned and had the red-gold hair so often seen in portraits of the women of the seventeenth century." Kumpikaan Paoloista ei ole täsmälleen tätä, mutta tämä toinen on mielestäni kuitenkin lähempänä sitä mielikuvaa, joka minulla on kirjojen akateemisesta Paolasta. Ai joo, myöhemmin samassa kirjassa Brunetti huomaa, että Paolan ohimolla hiukset olivat "faintly flecked with gray", mitä hän ei ollut huomannut aiemmin. Hän suuteli Paolan ohimoa, trembling at the fragility of this woman. (Olen joskus lukenut kirjaa lyijykynän kanssa.) Se ensimmäinen Paola oli liian suurikokoinen.

Kirjan lukeminen antaa jokaiselle mahdollisuuden luoda omat henkilöhahmonsa. Samoin kuin esim radio-ohjelmat. Kaikki tapahtuu jokaisen korvien välissä. Kun tehdään filmi, tulee aina vaikeuksia löytää oikeat näyttelijät - kun oikeita näyttelijöitä on yhtä paljon kuin meitä lukijoita ja katselijoita.

Kirja ja siitä tehty filmatisointi (sarjafilmi, elokuva) ovat kaksi eri taideteosta. Filmatisoinnin tarkoitus ei ole kuvittaa kirjaa. Ei ainakaan hyvän filmatisoinnin.

Näyttelijävaihdokset vesittävät hyvin alkaneen sarjan. Nämä uudet ilmeettömät tyyppikriminäyttelijät ovat täysin hengettömiä ja tympeitä, moista elotonta kalseutta ei löydy alkuperäisromaaneista. Ehkä Venetsian, Vianellon ja Pattan takia katsomista voi yrittää jatkaa.

Näyttelijävaihdokset pilasivat minulta katselunautinnon. Nykyinen Paola on ilmeetön zombie ja Brunetti elähtänyt playboy. Alun jaksoissa puolisoiden välillä oli kipinää, nyt ei mitään. Tyhjää, ilmeetöntä. Väkisin katsoin viime jakson. Sääli, alku oli niin lupaava - saksan kielestä huolimatta. Italiaksi en sarjaa odottanutkaan, eihän kirjojakaan käännetä ko kielelle.

Täsmälleen samaa mieltä!

Osaako kukaan kertoa, mikä on sarjan tunnusmusiikki? Olen lukenut kaikki Donna Leonin kirjat ja mielestäni sarjan toteutus on mainio musiikia myöten.

Musiikki on mielestäni liikaa venäläistä, esimerkiksi montalbanossa on aivan loistava musiikki tähän verrattuna.

Saksan kieli tuntuu tietysti alussa oudolta, mutta siihen tottuu. Vanha Paola oli liian erilainen verrattuna kirjaan, mutta häneenkin tottui. Kurjaa vain on kun päähenkilöihin ei voinut kiintyä. Miksi vaihdettiin?

Pidän kyllä musiikista kovasti, mutta Brunettin näyttelijävaihdos samaten kuin Paolan, on todella vahinko!Elettra on minusta virkistävä ja Patta sekä Vianello kerrassaan mainiot. Tämä toinen Brunetti vaikuttaa kaiken kaikkiaan jotenkin hidasälyiseltä; eikö italialaisella poliisimiehellä ole minkäänlaista tulisuutta?! Paolan tunne-elämän ja käyttäytymisen seuraaminen on välillä suorastaan kiusaannuttavaa. Pahin puute on todellakin italian kielen puuttuminen!

Niin, kirjathan on kirjoitettu englanniksi. Niitä ei saa kääntää italiaksi, muille kielille kyllä. Täten ei sarjaakaan voitu tietysti tehdä italiaksi. Kirjailijan näkemykset, niin kauan kuin hän elää ja perintö jää, eri asia on sitten, miten sitä noudatetaan.

Katsopa alalaidasta kommentti. Esittää ei saa italiaksi, kirjailijan toiveesta. Ei saa kääntää italiaksi!

Aivan ihana sarja ja näyttelijätkin vaihdon jälkeen nappiin. Brunetti on juuri Italialaisen karismaattinen ja Paola aristokraattisen hillitty ja kuitenkin oppineen oloinen kuten kirjassa. Muutkin näyttelijät hyviä. Eikä juuri häiritse että puhuvat saksaa.

"Aivan ihana sarja ja näyttelijätkin vaihdon jälkeen nappiin. Brunetti on juuri Italialaisen karismaattinen ja Paola aristokraattisen hillitty ja kuitenkin oppineen oloinen kuten kirjassa. Muutkin näyttelijät hyviä. Eikä juuri häiritse että puhuvat saksaa."

Täsmälleen. Toivoisin, että tämä upea sarja uusitaan vuoden parin sisallä.

Oikeastaan ei häiritse mikään tässä toteutuksessa näyttelijävaihdoksineen kaikkineen. Rauhallinen meno ja annetaan kameralle aikaa. Silti dekkarimainen tyyli on hieno.
Kirjailijaa kunnioittava ote. Kirjailija on kunkku!!

Kiitos YLE ja Teema!!
Erinomaisen onnistunut ja mieluisa valinta ohjelmistoon.
Nautittavaa television katselua!

Kappale on André Rieun Autumn in Venice osa 3.
Muutoin musiikista vastaa Stefan Schulzki, saksalainen säveltäjä.

Ensin saksankieli häiritsi mutta nyt useamman jakson jälkeen siihen on tottunut. Venetsia aivan ihana . Olen itse käynyt siellä , ottanut kuvia ja juuri ne mahonkiset veneet niillä olen kulkenut. Olen lukenut useamman kirjan. Sarja on siitä hyvä että Venetsia on aivan ihana ja ihan haluaisi sinne uudestaan. Brunettin vaihdos oli hyvä , mutta alkusarjojen vaimo oli paljon parempi. Jotenkin tässä sarjassa on huumoria myös.

Netin mukaan on olemassa vielä yksi osa jota ei ole esitetty. Tämän listan mukaan viimeinen: http://italian-mysteries.com/DL-films.html

Listalla näyttäisi olevan 11 jaksoa, milloin loput kuusi tulevat?

Voi, että taas loppui hyvä sarja. Oikein odotti keskiviikkoa ja klo 19.00. Ymmärrän hyvin, että uusi uljas veroYLE haluaa katsojiksi omanlaisiaan, mutta armahtakaa meitä "taviksia".

Siis Montalbanoa, Don Matteota, perus Poirota, Neiti Marplea (vanhan kaavan mukaan), jne. Hilpeää katsottavaa oli viitenä sunnuntaina tullut Agathea ei "huijata" ... joten ohjelman etsijät liikkelle taas, jooko?

Onko mahdollista esittää sarjan uusintoina. Ehdin mukaan vasta jaksoiisa 7

Olin pettynyt, kun netistä ei voi katsella kuin viikon ajan. Saispas ostettua jostain.

Donna Leonin tuotantoa minulla ei ole, mutta kuluvan vuoden itsenäisyyspäivänä katsoin tarinan Haurasta lasia. Maisemat olivat ok, mutta saksan kieli Venetsiassa on hieman erikoista.

Voisiko yle näyttää jatkossakin enemmän eurooppalaisia sarjoja ja varsinkin italialaisia? Mikäli näitä Donna Leonin kirjoihin pohjautuvia Brunetti leffoja en enemmänkin tehty, niin näyttäkää ihmeessä ne tv:ssä!!

Donna Leonin kirjoista tehdyt komisario Brunetit voisi jo uusia, mikäli
uusia osia ei ole filmattu. Komisario Montalbano on myös erittäin hyvä ja viihdyttävä sarja. Samoin kaikki vanhat saksalaiset. Amerikkalaisia en viitsi katsoa ollenkaan, niissä on aivan liikaa epätodellista ja raakaa väkivaltaa. Morsekin on hyvä, mutta ruumiita liikaa.
On myös mukava kuulla italiaa ja saksaa, ei pelkkää englantia.

Saksankieli tietysti särähtää korvaan, etenkin arjen kohtauksissa, ruokapöydässä ja jutustelussa, johon kaunis italian kieli toisi sävyjä kuin kanavien laineet korvalle ja il mare & sole silmälle ja mielelle.
Ehkäpä saamme joskus italiankielisen tämän kymmenen vuottako jo sitten valmistuneen tilalle ?[/quote]

Ruma saksa ja kaunis italia? Jonkun korvissa. Tämä on kyllä ihan makuasia. Minä en ole milloinkaan kuunnellut rumaa kieltä, niissä on kaikissa oma kauneutensa.

Italian kieli kuuluisi ruokakohtauksiin? Kaikilla kielillä osataan puhua ruoasta. Jutustelukin kuulostaa kauniilta kaikilla kielillä, jos jutustellaan kauniisti.

Riippuuhan se vähän omasta kielitaidostakin.