A-studio: Talk - Mellakoivat kiakkovieraat

Julkaistu keskiviikkona 11.12.2013 11 5

Kiakkovieraiden mielenosoituskulkue kiersi Tampereen katuja. Mika Kylmäniemi / Lehtikuva

TV1 torstaina 12.12.2013 klo 21.05 - 22.00, uusinta perjantaina 13.12. klo 11.35

Yle Areenassa 30 päivää

Itsenäisyyspäivänä Tampere-talon edustalla järjestetty Kiakkovierasjuhla ja siihen liittynyt mielenosoitus muuttui mellakaksi, jossa rikkoutui ikkunoita ja ratsupoliisi törmäili mielenosoittajiin.

Moni on tuominnut mielenosoitukset itsetarkoitukselliseksi mellakoinniksi. Pääministeri Jyrki Katainen sanoi Ylen Radio Suomessa, että "väkivallan viesti ei ole koskaan poliittinen viesti, enkä ymmärrä tämäntyyppistä toimintaa”.

 

Kohti luokatonta yhteiskuntaa?

Kiakkovierasjuhlan järjestäjät eivät vieläkään ole kommentoineet tapahtumia julkisesti omilla kasvoillaan. Mielenosoitusten syy löytyy tapahtuman verkkosivujen mukaan luokkaerojen ja osattomuuden kasvusta.

”Poliittisesti meitä yhdistää unelma vapaudesta ja luokattomasta yhteiskunnasta, jossa ihmiset ovat tasavertaisia ja voivat aidosti päättää ympäristöönsä ja itseensä liittyvistä asioista ”, tapahtuman verkkosivulla kerrotaan.

A-studio: Talkissa tapauksesta keskustelevat valtiotieteitä opiskeleva Riikka Yrttiaho, kansanedustaja Jukka Kopra (Kok.), Perussuomalaisten viestintäpäällikkö Matias Turkkila sekä Kiakkovierasjuhlien järjestäjä.

Keskustelun vetää Susanne Päivärinta.

 

Muualla verkossa

Yle Uutiset: Kiakkovierailta tiedote: Näytimme porhokerholle

 

Suosittele5 Suosittelee

Kommentit

torstaina 12.12.2013

Käsittämätöntä kuinka rettelöinti rososvoja paapotaan

torstaina 12.12.2013

Voi voi.. miten joku edes kehtaa puolustaa noita mellakoijia....oikein hävettää noiden kahden mellakoitsijoiden puolesta puhujien puolesta.

torstaina 12.12.2013

Millä perusteella ja kokemuksella Riikka Yrttiaho haluaa ohjeistaa vastapuolta mellakanhallinnasta? Itse kriisinhallintatehtävissä olleena väkivaltainen siviileistä koostuva ihmismassa edustaa lähes pahinta painajaista. Väkijoukon käyttäytymistä on mahdoton ennustaa paikanpäällä ja tilanteen hallinta on yksinkertaisesti pakko hoitaa ennakoivasti riittävällä liikkuvuudella ja tarvittaessa voimakeinoilla. Jälkikäteen on äärettömän helppo osoittaa ne yksittäiset kohdat tai ihmiset minkä kohdalle tarpeettoman voimakkaat voimakeinot ovat osuneet. Niiden välttäminen tilanteen aikana on yksinkertaisesti mahdotonta.

Tästä väiteltäessä unohdetaan se tosiasia, että mellakasta voi sivullinen aina väistyä tai pyrkiä väistymään ja voimakeinojen on tarkoituskin hajoittaa laiton väkivalta ja kohdistua mellakoitsijoihin. Ja sivumennen sanoen esimerkiksi hevosten käyttö on tässä erinomainen työkalu.

Ja ehkä yhtenä mielenkiintoisena heittona vielä tähän keskusteluun: montako mellakanhallinnan puolella koskaan ollutta poliisia tai muuta viranomaista Riikka Yrttiaho tuntee henkilökohtaisesti?

torstaina 12.12.2013

Kyllä on persujen Turkkilasta tullut hovikelpoinen. Olen antanut itselleni kertoa... Heh heh.

torstaina 12.12.2013

Kyllä kokoomuksen mies on erkaantunut arjesta. Sais mennä leipäjonoja kattoon.

torstaina 12.12.2013

Yrttiaho oli ylivoimaisesti paras keskustelija. Hän oli ainoa älykkö ohjelmassa. Hyväksyisin hänet tyttärekseni (olen 64 v). Vaikka en ole läheskään kaikesta hänen kanssaan samaa mieltä, silti ymmärrän hänen lähtökohtiaan. Kokoomuksen kansanedustajan olisi kannattanut kahdesti miettiä ennen kuin syytti Arhinmäkeä. Sanon tämän sillä perusteella, että keskustelija ei osannut muuta kuin toistaa samaa litaniaa koko ajan. Mielestäni itsenäisyyspäivän juhlan kiiltokuvamaisuutta edustaa parhaimmillaan vuosikymmenestä toiseen esim Riitta Uosukainen, jota onneksi nyt ei haastateltu. Tällainen saattaa pänniä. Näin sanoo täältä porvari

torstaina 12.12.2013

Talk voisi - luontevana jatkona tänään nähdylle - seuraavaksi virittää keskustelun suhteellisesta köyhyydestä, joka kalvaa yhä useampaa suomalaista ja pitkään jatkuessaan turhauttaa, masentaa, vie elämänhalun ja voi joidenkin kohdalla johtaa arvaamattomiin vihanpurkauksiin. Mieluusti näkisin studiossa muiden muassa Mathias Rosenlundin, joka on kirjoittanut aiheesta erinomaisen, omaelämäkerrallisen, Runeberg-kirjallisuuspalkinnon saajaehdokkaaksikin valitun teoksen Kopparbergsvägen 20 (Vaskivuorentie 20).

torstaina 12.12.2013

Kokoomuksen mies puhui paskaa, ei-kommunistijanari puhui paskaa... Kokoomuksen edustajan mukaan Suomessa pidetään huoli, että kukaan ei elä äärimmäisessä köyhyydessä eikä kukaan joudu elämään kadulla. Ensimmäinen pitää paikkansa joten kuten, äärimmäistä köyhyyttä ei suomalaisista ole nähneet kuin ne, jotka ovat käyneet esim. Afrikassa katsomassa niitä, joilla ei ole edes lapsilleen antaa tarpeeksi ruokaa. Mutta tässäpä pikku uutinen: Suomessa on melkoinen määrä asunnottomia! Ja joukossa on varmaan iso osa niitä, joilla olisi varaa asua niissä kuntien tukiasunnoissa, mutta niitä ei ole tarpeeksi. Vai miksi ne siellä kadulla asuvat?

Tämä ei-kommunisti ajaa sitä, että kaikki työ olisi samanarvoista ja niistä maksettaisiin sama palkka. Tämäkö ei ole kommunismia? Ja kommunismihan on hyvä poistamaan eriarvoisuutta ja luokkaroja. TJEU; Kiina ja Kuuba. Neuvostoliitossakin koitettiin, mutta totesivat homman toimimattomaksi.

Ja se vassaritypy kovasti arvosteli, miten pöydän toisella puolella puhutaan siitä mielenosoituksesta, vaikka eivät olleet paikalla. Eipä se ollut kuulemma itsekään siellä! Tekopyhä idiootti.

Tottahan on se, että tuloerot ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen. Ollaan menty jo liian pitkälle. Ja tuo Kokoomuksen edustaja lienee ihan hyvä keskimääräinen esimerkki puolueensa edustajien todellisuudestavieraantuneisuusasteesta. Jos nuo "ei-kommarit" uskovat asiaansa ihan oikeasti, niin ihan varmasti tänä päivänä löytyy kanavat sen sanoman levittämiseen, jotta seuraavissa vaaleissa pääsevät sinne vaikuttajien joukkoon. Ja muutenkin, jos oikeasti on iso kasa samanmielistä porukkaa, niin järjestäkää ihan _tavallinen_ mielenosoitus sinne Arkadianmäen edustalle; esim 20000 ihmistä melttoamassa (äänellä, ei fysiikalla) luulisi herättävän jo ajatuksia, että oiskohan noilla jotain asiaa tuolla taustalla. Mutta kun se vaatisi pitkäjänteistä organisointia ja tiedottamista ja lobbaamista medioissa (lähinnä tietenkin somessa). Ei riitä vissiin kärsivällisyys ja/tai kyvyt. Tai sitten se heidän agendansa mahdottomuus vain on laajemmassa tiedossa kuin he itse ymmärtävät (tämä niille "ei-kommunisteille").

Tuo "luokaton yhteiskunta"; missä moinen on käytössä? Vaikka katsottaisiin jotain alkuasukasheimoa, niin sielläkin on se heimon johtaja ja useimmiten vielä jokin heimoneuvosto ainakin. Totta hitossa siellä on pienemmät luokkaerot, kun kyse on siitä, että miten se kahden kilon jauhosatsi jaetaan. Siellä tuo muista huolehtiminen vain on paremmin hallussa, kun ei ole tullut tätä länsimaista ahneutta, koska _kaikki_ ovat köyhiä. Mutta hädän tullessa sielläkin se "eliitti" on ihan varmasti se, jolla on paremmat oltavat, koska heidän odotetaan myös löytävän keinot sen hädän poistamiseen. Meillä se kaiken ylin eliitti kylläkin tuijottaa lähinnä omaa napaansa, valitettavasti. Mutta kansa on heidät sinne äänestänyt, joten se on ihan kansan oma vika. Köyhien ja tyytymättömien osuus kasvaa koko ajan, joten seuraavissa vaaleissa esim. Kokoomuksta perinteisesti äänestävien osuus on taas pienempi. Jokohan muuttuisi valtasuhteet?

torstaina 12.12.2013

Sen sijaan, että yritetään selvittää, kuka oli järjestämässä kiakkojuhlia, olisi korkea aika puhua asiasta. Suomi on luokkayhteiskunta. Kataisen hallitus on turvannut rikkaiden asemia ja niistänyt köyhimmiltä ja työttömiltä. Leikataan tukia, heikennetään hammashuoltoa, sekoillaan terveydenhuollon uudistusten kanssa. Suomessa on jo monen polven työttömiä, pitenevät leipäjonot, mielenterveyspotilaat heitteillä. Eikö tämä ole luokkayhteiskunta? Toimittajat haloo, tarttukaa asioihin älkääkö kiertäkö sitä.

perjantaina 13.12.2013

Ihmettelen kun ei tullut toimittajalle, eikä pöydän oikealla puolella istuville herroille mieleen kysyä tältä hulinoitsijalta, mitä he olisivat tehneet jos poliisi ei olisi estänyt heidän pääsyään Tampere-talolle.

sunnuntaina 15.12.2013

Verkkofoorumin blogi

Pressiklubi: luokkataistelua ja isänmurhaa
Kirjoitti: Chezor - Joulukuu 14, 2013

”Minä soitan sinulle illalla / tästä kylmästä maailmasta,
jossa odotan lyhyttä kesää / lumi katoilla on harmaata jo.

Minä odotan sinua silmät auki / saat viisumin keväästä syksyyn
Minä odotan sinua odotan / lumi katoilla on harmaata jo

Sinä lasket hiuksesi hartioille, / että minun on lämmin.”
(Pentti Saarikoski: Minä soitan sinulle illalla)

[”Minusta ainoastaan kesällä voi elää. Sitä me odotetaan koko pitkä talvi ja sitten kun se tulee, niin se onkin jo ohi." (Pentti Saarikoski)]

Valottaren (Lucia) päivän (2013) Pressiklubi oli silmiä avaava näytelmä: kaksi etuoikeutettua ’laiskanpulskeeta jallii’ (1. jatkuvaa isänmurhaa tekevä pohjoismaiden suurilevikkisimmän sanomalehden toimittaja ja 2.Suomen Kuvalehti- ja Yle-taustainen ’vapaa’ toimittaja) jahtasi verenhimoisella innolla ja moraalisesta närkästyksestään tuskin tuoleilla pysyen (ja A-studio: Talkissa edellisiltana esiintyneen kokoomuslaisen kansanedustajan retoriikkaa muistuttaneella paatoksella) yhtä urheasti puolustautunutta nuorta naista (= vasemmistoliittolainen kansanedustaja ja sosiologi). Aulista tulitukea kahdelle etuoikeutetulle tarjosi ohjelman tannerilaiseksi sosialidemokraatiksi tunnustautuva ohjelmaisäntä (mieshenkilö hänkin totta maar).

Lopputulos oli miestroikalle tuhoisa. Sosiologinainen pesi porukan mennen tullen ylivoimaisen argumentointinsa vuoksi. Herää kysymys ohjelmantekijän moraalista ja tuottajan vastuusta. Miksi Yle on antanut Pressiklubin epädemokraattiselle ja kokoomuslaiselle ideologialle vallat? Onko kysymyksessä kunnianteko Ylen kokoomuslaista toimitusjohtajaa kohtaan? Muistattehan hänet? Miehen (sala)nimeltä ’Ilari Vinkuen’, vai mikä se oli?
¤
Mainittu Ylen toimitusjohtaja on se miekkonen, joka Åttopojat-lauluyhtyeessä esitti julkisesti Olof Palme –pilkkalaulua ja suututti ruotsalaiset. Kappaleessa lauletaan, kuinka Olof Palme menee elokuviin ja saa poistuessaan surmansa tappajan luodeista. Juomalaulu löytyy Åttopoikien snapsilaulu-levyltä. Yhtyeen perustaja ja johtaja on Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle I**kallio. Vuonna 1986 murhatun Olof Palmen hyvä ystävä, kirjailija Harry Schein on todennut I**kallion olevan "mitätön henkilö", koska yhtye oli levyttänyt sellaisen kappaleen.
(”On herran tähden itsestään selvää, että tällaista ei pidä mennä tekemään. Toivottavasti julkinen mielipide tuomitsee I**kallion tekemiset” [Schein].) Mainitusta skandaalista huolimatta (vai senkö vuoksi) ’Ilari Vinkuen’ poimittiin Ylen toimitusjohtajaksi.

Palmevisan
”Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Klockan var strax efter tio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la/Skottet brann, blodet rann, Olof Palme han försvann / Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la.

Lisbeth såg revolvern blänka, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Strax därefter blev hon änka, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Skottet brann, Christer sprang, Tunnelgatan bytte namn / Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la.”
¤
’Laiskanpulskeet jallit’ ja ’tannerilainen sosialidemokraatti’ näyttivät olevan autuaan tietämättömiä yhteiskuntaluokan käsitteestä, yhteiskuntaluokista ja luokkataistelusta sekä niin kotimaassa kuin suuressa maailmassa käydystä keskustelusta.

Mutta ei se mitään. Minä voin selittää:

Sosioekonominen ryhmä ( yhteiskuntaluokka ; ranskaksi: classe sociale ; englanniksi: social class) on yhteiskunnan sosiaalisen jaottelun keskeinen mittari. Väestön katsotaan jakautuvan taloudellisen aseman, koulutuksen ja ammatin perusteella erillisiin yhteiskunnallisiin luokkiin. Yhteiskuntaluokat ovat keskenään epätasa-arvoisia, koska niillä on erilaiset toimintamahdollisuudet yhteiskunnan taloudellisella, sosiaalisella ja poliittisella sektorilla.

2010-luvulla suomalainen yhteiskunta on jaettavissa karkeasti ottaen viiteen luokkaan: (1) alempi keskiluokka, (2) työväenluokka, (3) ylempi keskiluokka, (4) yläluokka ja (5) muut (erikseen määrittelemättömät).

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (noin 31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (noin 29 %) ja ylempi keskiluokka (noin 24 %). Prosentti (1 %) suomalaisista mieltää kuuluvansa yläluokkaan ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista.

Tilastokeskus jakaa väestön sosioekonomisiin ryhmiin, jotka muodostuvat alemmista ja ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä, työntekijöistä, opiskelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä.
¤
Taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mielestä on selvää, että republikaanit haluavat käydä luokkasotaa. He asettuvat rikkaiden puolelle keskiluokkaa vastaan. ”Rikkaiden verohelpotusten puolustaminen samalla kuin tavallisten työssäkävijöiden verotaakkaa kasvatetaan merkitsee rahojen uusjakoa niin, että kärsijöinä ovat ne, jotka kuluttavat ja hyötyjinä ne, jotka istuvat rikkauksiensa päällä”, Krugman väittää. (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/krugman++republikaanien+uhittelusta+kova+hinta+jenkkitaloudelle/a939559)
¤
“Actually, there’s been class warfare going on for the last 20 years, and my class has won. We’re the ones that have gotten our tax rates reduced dramatically” (USA:n toiseksi rikkain mies, suursijoittaja Warren Buffett).

Buffettin mielestä varakkaat maksavat liian vähän veroja. Buffett on ihmetellyt että hänen veroprosenttinsa on vain 17, pienempi kuin hänen sihteerillään.
¤
Maahamme on poliittisin päätöksin luotu (poliittisista päätöksistä johtuen syntynyt) kokonaan uusi yhteiskuntaluokka: KURJALISTO (http://yle.fi/uutiset/huonotuloisten_keskuuteen_on_kasvanut_lahes_tuloton_kurjalisto/5304014)

(”Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.” – Kankaalla viitataan köyhyystutkija, professori Olli Kankaaseen Kelasta.).
¤
”Suomeen syntynyt yrittäjien köyhälistö”
”Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla. Köyhien yrittäjien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 2000-luvulla. Lama lisäsi yrittäjien määrää myös sosiaalitoimistoissa.”
(Yle Uutiset, Talous 23.1.2011)
¤
Summa summarum:

Valtaeliitti väittää että meidän valtiomme on ’demokraattinen oikeusvaltio’ ja että me, Suomen kansalaiset, elämme hyvinvointivaltiossa. Meille kuuluvat perusoikeudet määritellään perustuslaissa.
Mikäli vertaamme vallitsevaa todellisuutta perustuslaissa säädettyihin perusoikeuksiin, havaitsemme, etteivät kaikki kansalaiset de facto nauti kaikkia perusoikeuksia.

Ainoastaan kaksi perustelua:

(1) maassamme elää kituuttaa yhä edelleen tuhansia asunnottomia (ARAn selvityksen mukaan vuoden 2012 lopussa oli ”7 852 yksinäistä asunnotonta”);

(2) maahamme on poliittisin päätöksin luotu (poliittisista päätöksistä johtuen syntynyt) kokonaan uusi yhteiskuntaluokka: KURJALISTO (http://yle.fi/uutiset/huonotuloisten_keskuuteen_on_kasvanut_lahes_tuloton_kurjalisto/5304014)

(”Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.” – Kankaalla viitataan köyhyystutkija, professori Olli Kankaaseen Kelasta.).

Näissä oloissa on äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että maassa sallitaan ohuen ylimmän luokan mittaamaton rikkaus ja suunnattomat huippupalkat, huippupalkkiot ja huippubonukset.

Toisin sanoen, maassamme vallitseva kapitalistinen järjestelmä on erittäin säälimätön, epähumaani ja sosiaalisesti syvästi epäoikeudenmukainen. Yhdellä sanalla ilmaisten Suomen vallitseva järjestelmä on epälegitiimi. Sitä ei voida hyväksyä järkisyillä eikä oikeudenmukaisuusperusteilla. Jo Olaus Petrin tuomarinohje lausuu: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan."

Nykyisen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten ainoa keino paremman yhteiskunnan aikaansaamiseksi on äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kuntavaaleissa valtaan sellaiset edustajat, joilla on sydän paikallaan ja jotka ovat valmiit ottamaan perustuslaissa säädetyt perusoikeudet vakavasti. Viimeisenä vaihtoehtona on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa viitattu keino: ”pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan” (”kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan”).

Joulukuun 6. päivänä 2013 olemme kaukana omassa perustuslaissamme säädetyistä ihanteista. Sen vuoksi meidän, tavallisten kansalaisten, on pyrittävä saamaan aikaan oikeudenmukainen ja humaani muutos europarlamenttivaaleissa 2014 ja eduskuntavaaleissa 2015. Kaikki on mahdollista. Nelson Mandelan sanoin: ”It always seems impossible until it’s done.” [Se näyttää aina mahdottomalta, kunnes se on tehty.]

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä