Käsittämätöntä kuinka rettelöinti rososvoja paapotaan

– Anonyymi (ei varmistettu)

Millä perusteella ja kokemuksella Riikka Yrttiaho haluaa ohjeistaa vastapuolta mellakanhallinnasta? Itse kriisinhallintatehtävissä olleena väkivaltainen siviileistä koostuva ihmismassa edustaa lähes pahinta painajaista. Väkijoukon käyttäytymistä on mahdoton ennustaa paikanpäällä ja tilanteen hallinta on yksinkertaisesti pakko hoitaa ennakoivasti riittävällä liikkuvuudella ja tarvittaessa voimakeinoilla. Jälkikäteen on äärettömän helppo osoittaa ne yksittäiset kohdat tai ihmiset minkä kohdalle tarpeettoman voimakkaat voimakeinot ovat osuneet. Niiden välttäminen tilanteen aikana on yksinkertaisesti mahdotonta.

Tästä väiteltäessä unohdetaan se tosiasia, että mellakasta voi sivullinen aina väistyä tai pyrkiä väistymään ja voimakeinojen on tarkoituskin hajoittaa laiton väkivalta ja kohdistua mellakoitsijoihin. Ja sivumennen sanoen esimerkiksi hevosten käyttö on tässä erinomainen työkalu.

Ja ehkä yhtenä mielenkiintoisena heittona vielä tähän keskusteluun: montako mellakanhallinnan puolella koskaan ollutta poliisia tai muuta viranomaista Riikka Yrttiaho tuntee henkilökohtaisesti?

– eero (ei varmistettu)

Kyllä kokoomuksen mies on erkaantunut arjesta. Sais mennä leipäjonoja kattoon.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Talk voisi - luontevana jatkona tänään nähdylle - seuraavaksi virittää keskustelun suhteellisesta köyhyydestä, joka kalvaa yhä useampaa suomalaista ja pitkään jatkuessaan turhauttaa, masentaa, vie elämänhalun ja voi joidenkin kohdalla johtaa arvaamattomiin vihanpurkauksiin. Mieluusti näkisin studiossa muiden muassa Mathias Rosenlundin, joka on kirjoittanut aiheesta erinomaisen, omaelämäkerrallisen, Runeberg-kirjallisuuspalkinnon saajaehdokkaaksikin valitun teoksen Kopparbergsvägen 20 (Vaskivuorentie 20).

– Anonyymi (ei varmistettu)

Sen sijaan, että yritetään selvittää, kuka oli järjestämässä kiakkojuhlia, olisi korkea aika puhua asiasta. Suomi on luokkayhteiskunta. Kataisen hallitus on turvannut rikkaiden asemia ja niistänyt köyhimmiltä ja työttömiltä. Leikataan tukia, heikennetään hammashuoltoa, sekoillaan terveydenhuollon uudistusten kanssa. Suomessa on jo monen polven työttömiä, pitenevät leipäjonot, mielenterveyspotilaat heitteillä. Eikö tämä ole luokkayhteiskunta? Toimittajat haloo, tarttukaa asioihin älkääkö kiertäkö sitä.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Verkkofoorumin blogi

Pressiklubi: luokkataistelua ja isänmurhaa
Kirjoitti: Chezor - Joulukuu 14, 2013

”Minä soitan sinulle illalla / tästä kylmästä maailmasta,
jossa odotan lyhyttä kesää / lumi katoilla on harmaata jo.

Minä odotan sinua silmät auki / saat viisumin keväästä syksyyn
Minä odotan sinua odotan / lumi katoilla on harmaata jo

Sinä lasket hiuksesi hartioille, / että minun on lämmin.”
(Pentti Saarikoski: Minä soitan sinulle illalla)

[”Minusta ainoastaan kesällä voi elää. Sitä me odotetaan koko pitkä talvi ja sitten kun se tulee, niin se onkin jo ohi." (Pentti Saarikoski)]

Valottaren (Lucia) päivän (2013) Pressiklubi oli silmiä avaava näytelmä: kaksi etuoikeutettua ’laiskanpulskeeta jallii’ (1. jatkuvaa isänmurhaa tekevä pohjoismaiden suurilevikkisimmän sanomalehden toimittaja ja 2.Suomen Kuvalehti- ja Yle-taustainen ’vapaa’ toimittaja) jahtasi verenhimoisella innolla ja moraalisesta närkästyksestään tuskin tuoleilla pysyen (ja A-studio: Talkissa edellisiltana esiintyneen kokoomuslaisen kansanedustajan retoriikkaa muistuttaneella paatoksella) yhtä urheasti puolustautunutta nuorta naista (= vasemmistoliittolainen kansanedustaja ja sosiologi). Aulista tulitukea kahdelle etuoikeutetulle tarjosi ohjelman tannerilaiseksi sosialidemokraatiksi tunnustautuva ohjelmaisäntä (mieshenkilö hänkin totta maar).

Lopputulos oli miestroikalle tuhoisa. Sosiologinainen pesi porukan mennen tullen ylivoimaisen argumentointinsa vuoksi. Herää kysymys ohjelmantekijän moraalista ja tuottajan vastuusta. Miksi Yle on antanut Pressiklubin epädemokraattiselle ja kokoomuslaiselle ideologialle vallat? Onko kysymyksessä kunnianteko Ylen kokoomuslaista toimitusjohtajaa kohtaan? Muistattehan hänet? Miehen (sala)nimeltä ’Ilari Vinkuen’, vai mikä se oli?
¤
Mainittu Ylen toimitusjohtaja on se miekkonen, joka Åttopojat-lauluyhtyeessä esitti julkisesti Olof Palme –pilkkalaulua ja suututti ruotsalaiset. Kappaleessa lauletaan, kuinka Olof Palme menee elokuviin ja saa poistuessaan surmansa tappajan luodeista. Juomalaulu löytyy Åttopoikien snapsilaulu-levyltä. Yhtyeen perustaja ja johtaja on Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle I**kallio. Vuonna 1986 murhatun Olof Palmen hyvä ystävä, kirjailija Harry Schein on todennut I**kallion olevan "mitätön henkilö", koska yhtye oli levyttänyt sellaisen kappaleen.
(”On herran tähden itsestään selvää, että tällaista ei pidä mennä tekemään. Toivottavasti julkinen mielipide tuomitsee I**kallion tekemiset” [Schein].) Mainitusta skandaalista huolimatta (vai senkö vuoksi) ’Ilari Vinkuen’ poimittiin Ylen toimitusjohtajaksi.

Palmevisan
”Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Klockan var strax efter tio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la/Skottet brann, blodet rann, Olof Palme han försvann / Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la.

Lisbeth såg revolvern blänka, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Strax därefter blev hon änka, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Skottet brann, Christer sprang, Tunnelgatan bytte namn / Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la.”
¤
’Laiskanpulskeet jallit’ ja ’tannerilainen sosialidemokraatti’ näyttivät olevan autuaan tietämättömiä yhteiskuntaluokan käsitteestä, yhteiskuntaluokista ja luokkataistelusta sekä niin kotimaassa kuin suuressa maailmassa käydystä keskustelusta.

Mutta ei se mitään. Minä voin selittää:

Sosioekonominen ryhmä ( yhteiskuntaluokka ; ranskaksi: classe sociale ; englanniksi: social class) on yhteiskunnan sosiaalisen jaottelun keskeinen mittari. Väestön katsotaan jakautuvan taloudellisen aseman, koulutuksen ja ammatin perusteella erillisiin yhteiskunnallisiin luokkiin. Yhteiskuntaluokat ovat keskenään epätasa-arvoisia, koska niillä on erilaiset toimintamahdollisuudet yhteiskunnan taloudellisella, sosiaalisella ja poliittisella sektorilla.

2010-luvulla suomalainen yhteiskunta on jaettavissa karkeasti ottaen viiteen luokkaan: (1) alempi keskiluokka, (2) työväenluokka, (3) ylempi keskiluokka, (4) yläluokka ja (5) muut (erikseen määrittelemättömät).

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (noin 31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (noin 29 %) ja ylempi keskiluokka (noin 24 %). Prosentti (1 %) suomalaisista mieltää kuuluvansa yläluokkaan ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista.

Tilastokeskus jakaa väestön sosioekonomisiin ryhmiin, jotka muodostuvat alemmista ja ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä, työntekijöistä, opiskelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä.
¤
Taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mielestä on selvää, että republikaanit haluavat käydä luokkasotaa. He asettuvat rikkaiden puolelle keskiluokkaa vastaan. ”Rikkaiden verohelpotusten puolustaminen samalla kuin tavallisten työssäkävijöiden verotaakkaa kasvatetaan merkitsee rahojen uusjakoa niin, että kärsijöinä ovat ne, jotka kuluttavat ja hyötyjinä ne, jotka istuvat rikkauksiensa päällä”, Krugman väittää. (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/krugman++republikaanien+uhittelusta+kova+hinta+jenkkitaloudelle/a939559)
¤
“Actually, there’s been class warfare going on for the last 20 years, and my class has won. We’re the ones that have gotten our tax rates reduced dramatically” (USA:n toiseksi rikkain mies, suursijoittaja Warren Buffett).

Buffettin mielestä varakkaat maksavat liian vähän veroja. Buffett on ihmetellyt että hänen veroprosenttinsa on vain 17, pienempi kuin hänen sihteerillään.
¤
Maahamme on poliittisin päätöksin luotu (poliittisista päätöksistä johtuen syntynyt) kokonaan uusi yhteiskuntaluokka: KURJALISTO (http://yle.fi/uutiset/huonotuloisten_keskuuteen_on_kasvanut_lahes_tuloton_kurjalisto/5304014)

(”Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.” – Kankaalla viitataan köyhyystutkija, professori Olli Kankaaseen Kelasta.).
¤
”Suomeen syntynyt yrittäjien köyhälistö”
”Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla. Köyhien yrittäjien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 2000-luvulla. Lama lisäsi yrittäjien määrää myös sosiaalitoimistoissa.”
(Yle Uutiset, Talous 23.1.2011)
¤
Summa summarum:

Valtaeliitti väittää että meidän valtiomme on ’demokraattinen oikeusvaltio’ ja että me, Suomen kansalaiset, elämme hyvinvointivaltiossa. Meille kuuluvat perusoikeudet määritellään perustuslaissa.
Mikäli vertaamme vallitsevaa todellisuutta perustuslaissa säädettyihin perusoikeuksiin, havaitsemme, etteivät kaikki kansalaiset de facto nauti kaikkia perusoikeuksia.

Ainoastaan kaksi perustelua:

(1) maassamme elää kituuttaa yhä edelleen tuhansia asunnottomia (ARAn selvityksen mukaan vuoden 2012 lopussa oli ”7 852 yksinäistä asunnotonta”);

(2) maahamme on poliittisin päätöksin luotu (poliittisista päätöksistä johtuen syntynyt) kokonaan uusi yhteiskuntaluokka: KURJALISTO (http://yle.fi/uutiset/huonotuloisten_keskuuteen_on_kasvanut_lahes_tuloton_kurjalisto/5304014)

(”Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.” – Kankaalla viitataan köyhyystutkija, professori Olli Kankaaseen Kelasta.).

Näissä oloissa on äärimmäisen epäoikeudenmukaista, että maassa sallitaan ohuen ylimmän luokan mittaamaton rikkaus ja suunnattomat huippupalkat, huippupalkkiot ja huippubonukset.

Toisin sanoen, maassamme vallitseva kapitalistinen järjestelmä on erittäin säälimätön, epähumaani ja sosiaalisesti syvästi epäoikeudenmukainen. Yhdellä sanalla ilmaisten Suomen vallitseva järjestelmä on epälegitiimi. Sitä ei voida hyväksyä järkisyillä eikä oikeudenmukaisuusperusteilla. Jo Olaus Petrin tuomarinohje lausuu: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan."

Nykyisen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten ainoa keino paremman yhteiskunnan aikaansaamiseksi on äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kuntavaaleissa valtaan sellaiset edustajat, joilla on sydän paikallaan ja jotka ovat valmiit ottamaan perustuslaissa säädetyt perusoikeudet vakavasti. Viimeisenä vaihtoehtona on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa viitattu keino: ”pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan” (”kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan”).

Joulukuun 6. päivänä 2013 olemme kaukana omassa perustuslaissamme säädetyistä ihanteista. Sen vuoksi meidän, tavallisten kansalaisten, on pyrittävä saamaan aikaan oikeudenmukainen ja humaani muutos europarlamenttivaaleissa 2014 ja eduskuntavaaleissa 2015. Kaikki on mahdollista. Nelson Mandelan sanoin: ”It always seems impossible until it’s done.” [Se näyttää aina mahdottomalta, kunnes se on tehty.]

– Anonyymi (ei varmistettu)