MOT: Särjetyt rauhanturvaajat

Julkaistu perjantaina 15.02.2013 2 74

Porin Prikaatissa Säkylässä koulutettiin Afganistaniin piakkoin lähtevää täydennyserää.

TV1 maanantaina 18.2. klo 20.00 - 20.30

Yle Areenassa 30 päivää

Suomalaiset ovat toimineet rauhanturvaamistehtävissä jo yli 50 vuoden ajan. Ensimmäiset suomalaiset sinibaretit matkasivat Lähi-itään Suezille vuonna 1956.

Vuosien varrella kaikkiaan noin 35 000 suomalaista on palvellut rauhanturvaajina ympäri maailmaa, yhteensä 36:ssa rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa.

Tällä hetkellä suomalaiset ovat mukana Afganistanissa, Libanonissa sekä Somalian rannikolla.

 

Riskejä on

Sotilaallinen kriisinhallinta ja siihen osallistuminen on riskialtista. Esimerkiksi rauhanturvaajaveteraani, vääpeli evp. Pekka Puolakka koki kovia Libanonissa 80-luvun puolivälissä.

Vuosien saatossa suomalaisia sotilaita on eri operaatioissa menehtynyt yhteensä viitisenkymmentä – heistä noin kolmasosa varsinaisissa palvelustehtävissä. Loput ovat saaneet surmansa tapaturmissa tai liikenneonnettomuuksissa.

 

Mielikin voi vaurioitua

Paitsi kehoa rauhanturvaajan työ voi vaurioittaa myös mieltä. Maanpuolustuskorkeakoulu arvioi, että 1,2 - 3,6 prosenttia kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneista suomalaisista on sairastunut posttraumaattiseen stressireaktioon eli PTSD:hen.

Tämä vakava psyykkinen sairaus on koskettanut varovaisen arvion mukaan yli 400 suomalaista rauhanturvaajaa.

PTSD diagnosoitiin alkujaan 1980-luvun alussa yhdysvaltalaisilla Vietnamin sodan veteraaneilla. Se on oireyhtymä, jossa yhtäkkiset shokit ja kuolemanpelko kasaantuvat pään sisällä tavalla, joka edellyttää yleensä sekä lääke- että terapiahoitoa.

 

Poliittisesti arka aihe

Mieleltään rikki menneet rauhanturvaajat ovat Suomelle poliittisesti arka aihe, jota vähätellään ja josta ei mielellään julkisesti puhuta.

Ongelmien lakaisu maton alle helposti pahentaa sairastuneiden oireilua. Oleellisesti heidän ahdinkoaan lisää se, että palveluksen jälkeinen psyykkinen kuntoutus ja hoito ovat hunningolla. Monesti rauhanturvaajien psyykkiset ongelmat kaatuvat perheiden niskaan.

Suomi jättää maailmalta palaavat rauhanturvaajansa yksin kamppailemaan ahdistuksensa kanssa. Vaikka apua olisikin tarjolla, sitä ei leimaantumisen pelossa uskalleta hakea.

Ohjelman toimittaa Kai Byman.

 

Muualla netissä:

MOT

 

Suosittele74 Suosittelee

Kommentit

maanantaina 18.02.2013

Tietääkseni Suomi ei ole sodassa ketään vastaan. Joten jokainen joka menee rauhanturvaajaksi tekee oman valinnan. Rauhanturvaajan työssä joutuu näkemään tappamista yms. ja turha jälkeenpäin on rutista, että olipa kova kokemus. Se ei ole yhteiskunnan ongelma.

tiistaina 19.02.2013

Siteraan komentajaa YKSL-operaatiosta vuodelta 1994.
Rauhanturvaoperaatio on lähintä sotaan rinnastettavaa toimintaa, mitä voi Suomen rauhan aikana kokea. Suomi on edelläkävijämaa rauhanturvatehtävissä. Oma kokemukseni Libanonissa oli hieno, mutta siitä jäi arpia, jotka kannan mukanani loppuun asti.
Anonyymi kommentoi, että on turha rutista jälkeenpäin ja olemme yhteiskunnan ongelma. Rauhanturvaajat eivät rutise, eivät valita eivätkä syytä yhteiskuntaa. Rauhanturvaajat kantavat barettiaan ylpeinä
operaation jälkeen ja huolehtivat "faitteriveljistäään" aina viimeiselle matkalle asti.Olet oikeassa, kun mainitsit osallistumisen olevan oma valinta. Se on todellakin valinta. Rauhantuvaajiksi haetaan ja sinne valitaan parhaat, ei valittajat.
Kanta Hämeen rauhanturvaajat ovat olleet hautaamassa myös monia sotiemme veteraaneja arvokkaiden perinteiden mukaisesti. Rauhanturvaveljeys on katkeamaton side, jota ymmärtää vain toinen veli.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä