MOT: Vaaralliset lapset

Julkaistu maanantaina 17.05.2010 0 182

Erityisongelmaiset ja väkivaltaiset lapset eivät pääse hoitoon ajoissa. Osa lapsista ei koskaan saa tarvitsemaansa hoitoa.

TV1 maanantaina 17.5. klo 20.00

Suomen peruskoulut ovat saavuttaneet hyviä oppimistuloksia, mutta viime vuosina koulurauhaa ja opettajien työturvallisuutta on koeteltu.

Erityisongelmaisia ja väkivaltaisia lapsia on sijoitettu tavallisiin kouluihin, jotka eivät kuitenkaan ole pystyneet palkkaamaan välttämätöntä lisähenkilökuntaa ongelmalasten kasvattamseen ja hoitamiseen. Eri ammattiryhmät syyttelevät väkivallan ja häiriöiden lisääntymisestä toisiaan.

Lapsesta 36 ilmoitusta

MOT kertoo espoolaisen Auroran koulun erityisopettajan Sari Karjalaisen tarinan. Hänet pahoinpideltiin kesken koulupäivän helmikuussa 2009, kun 11-vuotias erityisluokan oppilas kävi hänen kimppuunsa.

”Tää kaveri vaan ilmotti mulle, et hän aikoo tappaa mut”, Karjalainen kertoo. Hän loukkasi oppilaan hyökkäyksessä kätensä ja jalkansa niin pahasti, että on ollut yli vuoden sairauslomalla.

Sari Karjalaisen pahoinpidellyt oppilas oli ns. sope-luokalla, eli pienryhmässä, joiden oppilailla on sopeutumisen ja tunne-elämän vaikeuksia.

Kyseisestä 11-vuotiaasta oli ennen helmikuun tapahtumaa tehty jo 36 aikaisempaa uhka- tai väkivaltailmoitusta. Ilmoitukset oli lähetetty kaupungin työsuojelupäällikölle, mutta työsuojelu ei ollut puuttunut asiaan millään tavalla

Virkkunen: "Järkyttävä tilanne!"

Opetusministeri Henna Virkkunen kuvaa MOT:n haastattelussa tilannetta järkyttäväksi.

Koulujen väkivaltatapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi 2000-luvulla. Erityisesti tämä näkyy alakoulun puolella, 7 - 12 -vuotiaiden joukossa.

Opettajiin ja kouluavustajiin kohdistuva väkivalta on suhteellisen uusi ilmiö, josta ei ole kunnon tilastoja.

Pääkaupunkiseudun kouluista ilmoitettiin työsuojeluun viime vuonna yli 1 200 opettajaan tai avustajaan kohdistunutta uhka- tai väkivaltatilannetta, joista valtaosa tapahtui alakouluissa. Läheskään kaikista kunnista ja kaupungeista ei näitä ilmoituksia systemaattisesti edes kerätä.

Oireilevat eivät pääse hoitoon

Koulujen, terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen yhteistyö on puutteellista.

”Tässä maassa on laki, joka velvoittaa kunnat pitämään vuosittain lasten mielenterveyspalveluiden yhteistyökokouksia, joissa palveluita yritetään saada toimiviksi kokonaisuuksiksi. Mä olen törmännyt yhteen kuntaan, joka tällaista toimintaa on harrastanut”, kertoo useiden kuntien kouluissa työskennellyt lastenpsykiatri Mika Soininen.

Oireilevat lapset eivät pääse hoitoon riittävän aikaisin. Osa lapsista ei koskaan saa tarvitsemaansa hoitoa.

”Meillä ei ole yhtään sellaista lasta, joka olisi saanut riittävästi apua. Kyl nää niin surullisia on nää vanhempien kanssa käytävät keskustelut, joissa selviää, kuinka vanhemmat ovat ponnistelleet saadakseen lapselleen apua päiväkodista alkaen, ja sitä apua ei ole saatu”, kertoo Auroran koulun rehtori Martti Hellström.

Toimittajana Tiina Lundell.

MOT