Pienten historia

Julkaistu torstaina 01.07.2010 0 201

Suomalaisten lasten historiaan mahtuu niin sodan kauhuja kuin iloisia leikkejä.

TV1 maanantaista torstaihin 5. – 8.7. klo 18.30

Historian kirjat kertovat valtioiden ja suurmiesten historiaa, mutta eivät lasten elämästä. Minkälaisia ovat tarinat, jotka ovat olleet niin arkipäiväisiä, että aikalaiset eivät ole nähneet tarvetta merkitä niitä muistiin? On aika antaa lapsen kertoa oma historiansa.

Neliosaisessa Pienten historiassa jäljitetään lähinnä suomalaisen lasten kokemuksia arjen iloisista leikeistä, työstä ja sodan kauhuista, opintiestä ja orpolapsen osasta, vitsanväännöstä ja lapsen pyyteettömästä kiintymyksestä kasvattajaansa kohtaan.

5.7. Lapsuus löytyy

Milloin lapsuus on oikeastaan löydetty, ja miten sen löytyminen on muuttanut pienten historiaa? Ajatellaan, että lapsuus on ollut sitä hirveämpää, mitä kauemmas mennään ajassa taaksepäin ja vastaavasti sitä parempaa ja rakkaudellisempaa, mitä lähemmäs tätä päivää tullaan. Mutta onko tämä historian tulkinta totta?

Vasta 1800-luvulla lapsesta tuli perheen keskipiste ja yhteiskunnan tulevaisuuden toivo. Mitä mahdollisuuksia lapsilla oli sitä ennen selvitä? Jos siskoja ei ollut hoivaamassa kaikista pienimpiä, äiti saattoi sitoa lapsen pöydänjalkaan lähtiessään ulkotöihin. Kehtolauluissa Tuonelaa kuvattiin lempeäksi ja kotoisaksi paikaksi, jossa lapsen on parempi olla kuin elävien luona.

1800-luvulla Euroopan väestö kasvoi ennennäkemätöntä vauhtia ja lapsikuolleisuus väheni. Suhtautuminen vauvoihin kehittyi läheiseksi. Lastenhoidosta ja kasvatuksesta tuli kodin ja vanhempien keskeisin tehtävä.

6.7. Leikki on lapsen työtä

”Neljän vanhana sain ruveta ajamaan karjaa laitumelle kahden tädin kanssa. Heillä oli esiliinat ja kudin kädessä, kun he ajoivat lehmiä. Minäkin halusin opetella kutomaan, mutta pahaksi onneksi minulla ei ollut taskua, mihin olisin pannut lankakerän.”

Leikki on lapsen työtä, tunnustetaan nyt. Mikä sija leikeillä oli suomalaislapsen elämässä ennen vanhaan? Pienillä lapsilla oli pienet askareet, kun taas isommille sälytettiin usein suurempi vastuu kuin oli kohtuullista kantaa.

Lapset ovat pyrkineet jäljittelemään aikuisten toimia. Leikeissä käytettiin oikeita työkaluja, tai lapsille saatettiin valmistaa pienoiskokoisia aseita tai työkaluja. Entisajan maatalousyhteisössä lapset oppivat jo varhain kulkemaan vanhempiensa jalanjälkiä tekemällä samoja töitä kuin hekin.

Teollistumisen alkaessa lapset lähetettiin töihin, joista heille maksettiin minimaalista palkkaa. 12-tuntiset työpäivät tehtaassa olivat joskus jo alle kymmenvuotiaan lapsen arkea. Mutta työ saattoi olla lapselle myös ilon ja ylpeyden aihe.

7.7. Lapsen sota ja rauha

Melkein miljoona suomalaislasta eli lapsuutta sodan keskellä vuosina 1939-44. Sota-ajan vanhempien lapsuutta varjosti puolestaan sisällissota. Miten lapsi koki ja käsitteli sotaa?

8.7. Oikeutta lapsille!

Vielä 1930-luvun Suomessa lapsi saatettiin myydä huutolaisena, jonka ihmisarvo laskettiin muutamissa kolikoissa. Oikeus koulunkäyntiin vahvisti osaltaan lapsen asemaa.

Toimittajat: Lea Froloff ja Tiia Väre, Tuottaja: Marja Paavilainen, YLE 2008.