Se päivä muutti Suomen

Julkaistu perjantaina 06.08.2010 2 208

Eduskuntatalon eteen marssi 15 000 työtöntä marraskuussa 1993.

TV1 keskiviikosta torstaihin 11. – 19.8. klo 18.30

Se päivä muutti Suomen on sarja lähihistorian ilmiöistä. Jälkensä ovat jättäneet niin topless, murrostorstai, huoltamot, Pohjois-Karjala -projekti, öljykriisi ja kehonrakennus.

11.8. Topless

Sarjan ensimmäisessä osassa keskiviikkona 11.8. muistellaan, miten Suomi muuttui kun baareihin ja ravintoloihin ilmestyivät yläosattomat tarjoilijat.

Vuonna 1991 oululainen ravintola kohauttaa: yläosattomat karaoke-emännät laulattavat asiakkaita ja tarjoilevat viinaksia ilman paitaa. Myös mikkeliläinen ravintoloitsija Pertti Oksa ja hänen savonlinnalainen ravintoloitsijaystävänsä käyvät topless-ilmiön syntymaassa Saksassa tutustumassa tähän uuteen keksintöön.

”Saksassa oli silloin kaksi hittiartikkelia: olut ja topless. Topless kokeiltiin ensin, koska suomalaiset eivät näyttäneet vielä olevan 90-luvun alussa valmiita olutkulttuuriin, mutta topless-kulttuuriin kyllä”, Pertti Oksa muistelee.

Potin räjäyttivät iltapäivälehtien lööpit rikosilmoituksesta, joka tehtiin Oksan baarin siveettömistä topless-tarjoilijoista. ”Ei sitä suosiota olisi uskonut kukaan. Asiakkaita riitti ja bisnes kukoisti.”

Topless-ilmiö levisi nopeasti maaseudun pikkubaareista Etelä-Suomeen. ”Oli pahin lama-aika ja jotain työtä oli tehtävä. Mä olin silloin 18-vuotias ujo tyttö. Eihän se ollut helppoa näyttää ensimmäistä kertaa tissejänsä julkisella paikalla, mutta pian siihen tottui. Ja kun asiakkaat olivat mukavia, niin sitähän teki vielä uudestaankin”, kertoo topless-tarjoilijana toiminut Salla.

Pian yläosatonta palvelua sai niin helsinkiläisen työmaaravintolan aamiaisella kuin autojen varaosaliikkeessäkin.

”Meillä kävi aamupalalla tavallisesti viisi asiakasta. Kun otimme topless-tytön aamupuuroa tarjoilemaan, täällä kävi joka aamu 300 asiakasta”, muistelee ravintolan entinen omistaja Jari Puustinen.

”Kerrankin minulle soitti erään firman esimies, että voitaisiinko aamuiset työmaakokoukset pitää ravintolassani. Työmiehet eivät kuulemma ehtineet aamukokouksiin, koska olivat juuri siihen aikaan täällä aamupalalla.”

Topless-ilmiö aiheutti hämmennystä viranomaisissa. Ensimmäiset topless-tarjoilijat haettiin työvoimatoimiston kautta. Osassa ravintoloita vanhoja työntekijöitä vaadittiin riisumaan paidat. Jos tarjoilija ei suostunut, uhkasi irtisanominen ja karenssi. Hotelli- ja ravintola-alan liitto alkoi vastustaa ilmiötä. Tasa-arvovaltuutettu ja naisasialiikkeet alkoivat toimia topless-ilmiön kitkemiseksi.

Toplessin uutuudenviehätystä ei kestänyt kauan. Yläosaton tarjoilija oli nopeasti nähty ja ilmiö siirtyi nopeasti ravintolasta toiseen. Mutta onko topless tulossa vielä takaisin?

”Minulta on viime aikoina paljon kyselty, että voisinko leikata hiuksia yläosattomissa. Aion perustaa lähiaikoina parturin, jossa parturoidaan yläosattomissa”, suunnittelee vaasalainen Jenna.

Toimittaja: Tommi Hakko

12.8. Murrostorstai

Marraskuussa 1993 työttömät järjestivät suurmielenosoituksen. Katkeruus päättäjiä kohtaan purkautui ja tilanne oli riistäytyä käsistä. Mihin massaliike lopulta hiipui? Murrostorstai keräsi Eduskuntatalon eteen noin 15 000 mielenosoittajaa.

16.8. Huoltamot

Mihin ovat kadonneet huoltoasemat, joissa osataan vielä korjata autoja? Tien varrella huolletaan nykyään ihmisiä.

17.8. Pohjois-Karjala projekti

Itä-Suomessa raavaat miehet menehtyivät sydäntauteihin 1970-luvulla. Syntyi Pohjois-Karjala projekti. Miten siitä tuli kansanterveystyön menestystarina?

Pohjois-Karjalan maakunnassa ollaan vuoden 1960-luvun lopulla erittäin huolestuneita. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on hälyttävän korkealla, varsinkin työikäisillä miehillä.

Martti Karvonen on tutkinut maakunnassa jo vuosia rasva-aineenvaihdunnan ja sydän- ja verisuonitautien yhteyksiä. Se ei yksin riitä, vaan tarvitaan uusia voimia ja paikallisten ihmisten tuki, jotta kansa saadaan terveemmäksi.

Perustetaan työryhmä miettimään projektia, joka toimisi alueella viiden vuoden ajan valistamassa terveellisistä elintavoista ja ennaltaehkäisemässä sairastumista ja kuolemia.

Projektiin kutsutaan nuoria, vasta valmistuneita lääkäreitä, mutta myös paikallisia sydänyhdistyksiä. Hanke nimetään Pohjois-Karjala -projektiksi ja sen alkusanat lausutaan Joensuun teatterin lavalla Maailman terveyspäivänä 7.4.1972.

Siitä alkaa pitkä 25-vuoden rupeama, jonka aikana valistustyöhön valjastetaan niin terveydenhuoltohenkilökunnan jäseniä uusista terveyskeskuksista, Martta-yhdistysten toimeliaita naisia kylistä ja aktiivisia sydänyhdistysten ihmisiä. Pidetään tupailtoja, koulutetaan maallikkoavustajia ja otetaan vastaan suuren maailman herroja konferensseissa, joita järjestetään Kolilla ja pienien kyläyhdistysten taloilla. Sana kulkee ruohonjuuritasolla, ja pikku hiljaa voi vaihtuu pöydissä margariiniksi.

Ohjelmassa tavataan mm. ilomantsilainen pariskunta Helka ja Raimo Varis, terveydenhoitaja Leila Eronen ja kyläaktiivi Pentti Seutu sekä useita projektiin tavalla tai toisella osallistuneita. He edustavat suurta joukkoa pohjoiskarjalaisia, jotka mahdollistivat projektin onnistumisen ja sen kansainvälisestikin tunnustetut tutkimustulokset.

Toimittaja Leena Häkkinen

18.8. Öljykriisi

Vuoden 1973 syksyllä arabimaat väänsivät öljyhanoja kiinni. Se sai läntisen maailman polvilleen. Suomenkin hallitus käynnisti mittavan energiansäästökampanjan, jonka vaikutukset näkyvät vieläkin.

19.8. Kehonrakennus

Kun Kike Elomaa valittiin 1981 maailman parhaaksi ammattilaiskehonrakentajaksi, aika oli kypsä narsistiseen elämänasenteeseen. Sittemmin bodaussalit ovat muuttuneet koko kansan kuntosaleiksi.