Viekää minut kotiseudun multiin

Julkaistu tiistaina 01.12.2009 2 166

Kaatuneet pyrittiin riisumaan ja pesemään kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa rintamalla. Aina siihen ei ollut kuitenkaan mahdollisuuksia, sillä vihollisen liikkeet määräsivät työtahdin kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa.

TV1 sunnuntaina 6.12. klo 18.20

Suomen sankarihaudat syntyivät poikkeuksellisen tapahtumasarjan tuloksena vasten sodan johdon tahtoa.

Suomalaiset olivat toisessa maailmansodassa ainoa kansa, joka hautasi sodan uhrit kotiseudun multiin. Jokaisella paikkakunnalla olevat sankarihaudat ovat sinnikkyyden, kekseliäisyyden ja kotiseuturakkauden tuloksena syntynyt ihme.

Talvisodan alkaessa kaatuneiden huoltoa ohjasivat jalkaväen ohjeet, jotka määrittelivät hautaamispaikoiksi rintaman takana olevat hautausmaat tai lähistölle hautausmaiksi vihittävät alueet.

Kuka vastaa kaatuneista?

Luhankalaisen 22-vuotiaan vänrikin Toivo Rantamäen kaatuessa 9.12.1939 ei ollut lainkaan selvää, saisivatko omaiset vainajan kotipitäjään haudattavaksi. Toivon sisar Anna Salokoski ilmoitti sotilaspiiriin maksavansa ruumiin kuljetuksen, mutta kuka lähettäisi veljen maalliset jäännökset rintamalta kotiin?

Sodan alussa oli epäselvää, mitkä armeijan osat ottaisivat vastuun ruumishuollosta. Lääkintähenkilöstö ja sotilaspapitkin hangoittelivat vastaan.

Sotilaiden ja kotirintaman mielipide oli kuitenkin täysin selvä: kaatuneet oli saatava kotiseudun multiin. Näin ajatteli myös toisen armeijakunnan esikunnan pastori Johannes Sillanpää, joka määräsi alaisensa papit vastamaan kaatuneiden huollosta. Hän perusti Viipurin lähelle sodan ensimmäisen kaatuneiden evakuoimiskeskuksen, joka toimitti armeijakunnan kaatuneet kotiin.

Arkkujen virta rintamalta

Tolvajärven voitokkaiden taistelujen jälkeen kenraali Paavo Talvela määräsi, että kaatuneet on lähetettävä kotiseuduilleen.

Kenttähautauksia edellyttänyt päämaja havaitsi, että arkkuja virtasi rintamalta kotiin ja kotirintama järjesti vaikuttavia sankarihautajaisia. Lopulta päämaja taipui ja antoi ohjeet kaatuneiden huollosta ja kotiseudulle lähettämisestä Sillanpään luoman mallin mukaisesti.

Tätä ennen Toivo Rantamäen ruumis oli jo päässyt Luhangan multiin. Hänen kolmas armeijakuntansa oli alkanut lähettää kaatuneita kotiin toisen armeijakunnan mallin mukaisesti. Rantamäki haudattiin loppiaisena 1940 Luhangan kirkkomaahan dramaattisten olosuhteiden vallitessa.

Ohjelman on toimittanut ja ohjannut Mikko Määttälä / YLE Asiaohjelmat.