Avara luonto: Venäjä

Julkaistu torstaina 11.11.2010 0 186

Keski-Siperiasta on talvisaikaan maailman kylmin vakituisesti asutettu paikka.

TV1 sunnuntaisin 22.7. - 19.8. klo 17.10 - 18.00 ja 26.8. klo 13.00 - 13.50

Yle Areenassa 14 päivää

Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja sen rajojen sisällä elää hyvinkin harvinaisia villieläimiä. Kuusiosainen sarjan Venäjä (Wild Russia) tutustuttaa suuren maan monipuoliseen luontoon.

22.7. Siperia

Siperia ulottuu Ural-vuorilta itään peittäen suuren osan Pohjois-Aasiaa. Seutu on täynnä äärimmäisyyksiä: lämpötila voi vaihdella jopa 80 astetta. Maan sydämessä sijaitsee maailman suurin makeanveden järvi.

Eläimet ovat sitkeitä ja tottuneet armottomiin sääolosuhteisiin. Tiineet tammat tarpovat paksussa lumessa, salamanterit viettävät suurimman osan elämäänsä jäätyneenä ja makeanveden hylkeet joutuvat kamppailemaan elintilasta.

Vaikka Siperia on maailman kylmin ihmisen vakituisesti asuttama paikka, sen asukastiheys on hyvin pieni. Eläimet ovat kuitenkin sopeutuneet karuun ympäristöön, ja niinpä seudun asukkaat elävät pääosin muun muassa kasvattamalla poroja tai jakutianponeja.

Jopa valtava Baikaljärvi jäätyy talvella. Sen vesistä löytyy yli tuhat kasvilajia ja 1500 eläinlajia. Yksi makeanveden hylkeistä on baikalinhylje, jota kuvataan nyt ensi kertaa veden alla.

Kun kesä lämmittää järveä, hylkeet taistelevat aurinkoisista paikoista kalliorannalla, ja saalista haeskelevat karhut lähestyvät järveä ruuan toivossa.

29.7. Ussuri

Tyynenmeren rannikkoalue on aitoa Aasiaa ja sen metsäiset rinteet ovat harvinaisten amurintiikerien kotiseutua. Vielä uhanalaisempi on amurinleopardi, joita arvioidaan enää olevan vain 40 yksilöä.

Japaninpeura (Cervus nippon) viihtyy paitsi Ussurin metsissä myös rannoilla. Ravinnoksi kelpaavat tällöin myös levät. Alueella elää erittäin harvinainen äyriäishuuhkaja (Bubo blakistoni), jota arvellaan esiintyvän luonnontilaisena enää noin 1000 yksilöä.

5.8. Kaukasus

Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä kohoavan Kaukasusvuoriston korkeimmat huiput kohoavat yli 5000 metrin korkeuteen. Alueen ainutlaatuinen eläimistö on suojelutoimista huolimatta pahoin vaarantunut.

Korppikotkat rakentavat pesänsä jyrkille kalliorinteille turvaan vihollisilta. Mehiläissyöjä (Merops apiaster), pistiäisravintoon erikoistunut lintu, etsii uuden puolison joka kevät ja kasvattaa tämän kanssa yhdessä uuden poikueen.

Neitokurki (Anthropoides virgo), muinaisten maharadjojen ja faaraoiden statussymboli, on nykyisellään harvinaiseksi käyvä lintulaji.

Pitkäkorvasiili liikkuu enimmäkseen öisin, mutta jahtaa hyönteisiä myös päivän viileimpinä hetkinä.

12.8. Kamtsatka

Koillis-Venäjällä sijaitsevalla Kamtsatkan niemimaalla on 29 toimivaa tulivuorta ja ruskeakarhut ovatkin oppineet ottamaan kirppukylpyjä kuumissa lähteissä. Alueella pesii myös uljas kuningasmerikotka.

19.8. Arktiset alueet

Tsuktsimeren ja Itä-Siperian väliin jäävä Wrangelin saari on jääkarhujen suosimaa pariutumisaluetta ja saarella pesii myös 150 000 lumihanhea. Hanhenmunat kiinnostavat kovin ovelia pesärosvojakin.

26.8. Ural

Ural-vuoristo on eurooppalaisen minkin viimeisiä turvapaikkoja ja alueen jokivarsilla asustaa yhä aikoinaan turkismetsästäjien arvostama piisamimaamyyrä. Karhuilla ei ole Uralin laaksoissa ruuasta pulaa.

Tuotanto: NDR, Saksa. Dokumenttisarja on esitetty TV1:llä edellisen kerran talvella 2010.