You can't request more than 20 challenges without solving them. Your previous challenges were flushed.

Dokumenttiprojekti: Kaivos ja kunta

Julkaistu torstaina 10.10.2013 1 73

Viiankiaavan Natura-alueelle rakennettujen pitkospuiden sanottiin aikoinaan vaarantavan koko suojelualueen. - Ne saatiin aapasuolle vasta pitkän väännön jälkeen. Nyt tänne ollaan jo suunnittelemassa yhtä Euroopan suurimmista kaivoksista. Kyllä tämä ihmetyttää, toteaa Riikka Karppinen, jonka isä oli aikoinaan pitkospuita rakentamassa.

TV1 maanantaina 14.10.2013 klo 21.30 - 22.20, uusinta lauantaina 19.10. klo 12.30

Yle Areenassa 30 päivää

Sodankylä elää kaivoshuumaa. Ovatko uudet kaivokset kunnalle mahdollisuus vai uhka? Kunta velkaantuu rakentaessaan palveluita kaivosyhtiöille, mutta jäävätkö kaivostulot saamatta?

 

Kaivos suojelualueelle

Brittiläinen kaivosjätti Anglo Americans ilmoitti muutama vuosi sitten maailmanluokan malmilöydöstä Sodankylässä sijaitsevalta Natura-alueelta. Yhtiö haluaa perustaa suojelualueelle Sakatin kaivoksen.

"Kyllä se paikallisesta tuntuu pahalta. Kaivosyhtiön asenne on sellainen, että he ajattelevat että me olemme ostettavissa ja siirrettävissä, ja me ollaan huijattavissa ja huiputettavissa. Tämä on ihan selvää siirtomaaherra ajattelua”, toteaa Riikka Karppinen, joka on yksi äänekkäimmistä kaivoshankkeen vastustajista.

 

Perintömaat kaivosyhtiölle?

Riikan isä Juha Karppinen toimii Pahtavaaran kaivoksen pääluottamusmiehenä, mutta myös hän arvostelee Sakatin kaivosta.

"En vastusta kaivoksia, mutta on väärin tulla rakentamaan kaivosta lähes kylään. Kersilön kylä tuhotaan muutaman kymmenen vuoden aikana”, pelkää Karppinen.

Hän harmittelee, että valtio lunasti perintömaat Natura-alueeksi, mutta on nyt antamassa maat ulkomaiselle kaivosyhtiölle.

"Valtio lunasti maat pilkkahinnalla, ja nyt on selvinnyt, että perintömaidemme alla onkin miljardiomaisuus. Onko meidät petetty?" kysyy Karppinen.

 

Sodankylän noidankehä

Tällä hetkellä Sodankylässä toimii kaksi kaivosta: Pahtavaaran kultakaivos ja kesällä 2012 toimintansa aloittanut Kevitsan kaivos.

Erilaisia kaivos- ja malminetsintävarauksia on tehty kunnan alueella 400 000 hehtaarille. Lisää kaivoksia on luvassa.

Kunnan kannalta kaiken pitäisi olla hyvin, mutta Sodankylä on joutunut erikoiseen noidankehään. Se joutuu parantamaan palvelujaan saadakseen kaivoksille tulevat työntekijät muuttamaan kuntaan ja maksamaan sinne tuloveronsa.

Investointeja joudutaan tekemään nyt, vaikka verotulojen kasvu tulee vasta vuosien päästä – jos tulee.

 

Kaivostulojen toivossa

Kuinka suuren riskin kunta on valmis ottamaan kaivostulojen toivossa?

"Se on vain pakko. Kunta saa kaivoksista tuloa lähinnä kunnallisveron kautta. Meidän on saatava työntekijät muuttamaan kuntaan. Asuntojen puute on ollut yksi tulppatekijä. Kunta on joutunut aloittamaan jopa asuntojen rakentamisen", kertoo kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Kunnanjohtajan mukaan kunta velkaantuu rajusti seuraavien vuosien aikana.

 

Kunta neuvottelee rahastosta

Kunnanjohto on pettynyt uuteen kaivoslakiin.

"Kunnalla on maan alla miljardiomaisuus, mutta paikkakunta ei juuri rikkauksistaan hyödy. Ei tämä näin voi jatkua. Koska valtio ei saa mitään aikaiseksi, niin kunta yrittää nyt itse hakea uudenlaista ratkaisua ongelmaan. Jos se onnistuu niin teemme suomalaista kaivoshistoriaa", suunnittelee pitkän linjan kunnallispoliitikko Veikko Virtanen.

Virtanen on neuvotellut ulkomaisen kaivosyhtiön kanssa uudenlaisesta kaivosrahastosta, jonka toivotaan tuovan kuntaan miljoonatulot.

Ohjaus: Ari Lehikoinen, Yle 2013.

 

Muualla verkossa

Dokumenttiprojekti

Elävässä arkisto: MOT: Kaivosyhtiöiden villi Pohjola (2006)

 

”Kaivosteollisuudesta voi tulla Suomellle uusi Nokia”, uskoo Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen johtaja Andrew Reid.

 

Suosittele73 Suosittelee

Kommentit

tiistaina 15.10.2013

Kaivosvaltaukset ovat julkista tietoa. Asutko malmion päällä? http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/positio_4__2012_kaivosvaltaukset_ovat_julkista_tietoa

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä