Kansankodin kuokkavieraat

Julkaistu torstaina 18.10.2012 3 89

Vejanderin perhe lähti Ruotsiin. Kuvassa Teemu (vas.), Erkki (sylissä Minna), Leila, Juha, Keijo ja Aimo.

TV1 tiistaisin 23.10. - 11.12. klo 19.00 - 19.55

Areenassa 7 päivää

Suomalaisetko elintasopakolaisia, maahanmuuttajia ja sosiaalipummeja?

Kahdeksanosainen Kansankodin kuokkavieraat -dokumenttisarja tutustuttaa katsojat suomalaisten elämään Ruotsissa 1960-luvulta tähän päivään.

Suomalaiset maahanmuuttajina

Vuonna 2012 Suomi puntaroi samoja maahanmuuttajakysymyksiä kuin Ruotsi 1960-luvulla. Miten suhtautua vierastyövoimaan, maahanmuuttajiin, pakolaisiin, siirtolaisiin ja elintasopakolaisiin?

Suomella kansakuntana pitäisi olla käytännössä edellytykset ymmärtää muita kansallisuuksia, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan jonkin asian pakottamina tai köyhyyttä ja työttömyyttä pakoon parempaa elintasoa etsien.

Vaiettu osa lähihistoriaa

Ruotsinsuomalaisia lasketaan olevan lähes 500 000, mutta avointa, vapaata keskustelua aiheesta ei vieläkään ole.

Olemmeko oppineet mitään omasta lähihistoriastamme, vai onko maan tapana vaieta kaikesta epämiellyttävästä?

23.10. osa 1. Sauna vaatekomerossa

Miksi Suomesta piti lähteä? Dokumenttisarja alkaa Sauna vaatekomerossa -jaksolla, joka kertoo siirtolaisuuden syistä ja muuton alkuvaiheista. Muutto Ruotsiin merkitsi valtavaa elämänmuutosta. Pieni mökki, lehmä ja ankara elämä vaihtuivat kerrostalokolmioon ja tehdastyöhön.

30.10. osa 2 . Valkoiset neekerit

Suomalaiset tunnettiin Ruotsissa kovina työntekijöinä jo 70-luvulla. Rankka työtahti, ”työhulluus”, oli asia jolla haettiin työnantajan ja koko ruotsalaisyhteisön hyväksyntää.

6.11. osa 3. Klassresa - Luokkaretki

Ylettyikö Ruotsin poliittinen käsite ja metafora kansankoti (folkhem) myös suomalaisiin? Ruotsalaiset pyrkivät luomaan yhteisyyden tunnetta yli luokkarajojen ja säilyttämään yhteiskuntarauhan.

Suomalaiset olivat rakentamassa tätä unelmaa, mutta hyvin harva pääsi siitä nauttimaan.

13.11. osa 4. Kesäloma puukengissä

Kesälomalla suomalaiset palasivat kotikyliin esittelemään uutta elämisen ja kuluttamisen mallia. Muutama ruotsinkielen lausekin oli jo opittu, ja lomalaiset vetivät kertomuksillaan mukaansa uusia lähtijöitä kurjistuvista kylistä.

Alkuvuosien innostuksen jälkeen monella heräsi kuitenkin kaipuu koti-Suomeen. Oliko lähtijöille enää paluuta?

20.11. osa 5. Mora taskussa

Ruotsinsuomalaiset ja viina ei ole myytti, vaan usein surullinen tositarina. Sotasukupolven vanhempien kasvattamat kollit ja kimmat etsivät Ruotsista töiden ohella myös vapautta ja säpinää.

27.11. osa 6. Kaihoa kotimaasta

Kaihoa kotimaasta -jakso kuvaa suomalaisten siirtolaisten halua kokoontua yhteen tuttujen ja turvallisten tapojen ja ihmisten keskelle.

4.12. osa 7. Oma kieli, oma mieli

Miten sujui ruotsin kieli suomalaisilta? Vieraasta kielestä tuli monille suomalaisille vanhemmille maahanmuuttajille ylittämätön este.

Siirtolaislapset oppivat kuitenkin Ruotsia koulussa ja heistä tuli arkielämän tulkkeja vanhemmille, jotka seurustelivat usein vain maamiestensä kanssa.

11.12. osa 8. Supiruotsalaisia

Suomalaisuutta ei enää tarvitse hävetä, vaan se on voimavara ja osa identiteettiä. Ruotsalaiset ovat myös aidosti kiinnostuneita suomalaisesta elämäntavasta ja kulttuurista. Se on jotenkin niin cool!

Esimerkiksi tangolaulaja Darya Pakarinen on iranilais-suomalaisen perheen lapsi, joka varttui monikulttuurisessa ympäristössä. Vesannon mummola on Daryalle edelleen rakas paikka.

Sarja on esitetty aikaisemmin Yle Teemalla helmi-huhtikuussa 2011.

Jaksot uusitaan perjantaisin klo 16.00 ja lauantaisin klo 8.05. Osa 3 uusitaan vain perjantaina klo 15.55.

Muualla netissä:

Elävä arkisto

Volvolla ja muilla tehtailla suomalaisten työhulluus hyödynnettiin sumeilematta. Työtahti oli kova, eikä työsuojelusta 1970-luvulla ollut tietoakaan.