Muisti: Huutolaiset

Julkaistu perjantaina 16.09.2011 5 182

Lempi Gröndahl oli Risto Bergin vanhempien talossa huutolaisena 1930-luvulla. Lempi vierailee entisessä huutolaispaikassaan ja kertoo Ristolle ankarasta kohtelustaan ja hellyyden puutteesta.

TV1 sunnuntaina 1.9.2013 klo 18.45 - 19.15, uusinta tiistaina 3.9. klo 15.50 - 16.20 ja keskiviikkona 4.9. klo 9.30 - 10.00

Yle Areenassa 7 päivää

Vanhuksia, vaivaisia, köyhiä ja sairaita myytiin Suomessa huutokaupalla vielä alle sata vuotta sitten. Huutokauppoja pidettiin kirkoissa, kunnantaloilla ja ulkona.

Näissä tilaisuuksissa myytyjä ihmisiä kutsuttiin huutolaisiksi. Huutolaisen sai se, joka vaati pienimmän korvauksen kunnalta.

 

Arvo myytiin kuin hevonen

Valvonta oli puutteellista, ja monet huutolaisista joutui lähes orjan asemaan.

Ranualainen Arvo Kuukasjärvi muistaa, kun vieras mies tuli huutolaistaloon ja kertoi talon väelle, että hän aikoo ostaa Arvon huutokaupassa itselleen.

"Juoksin tuvasta ulos. En voinut ymmärtää, että minut voitaisiin myydä huutokaupalla vähiten tarjoavalle. Tiesin, että hevosia myydään huutokaupalla, mutta että minutkin. Olin vain kauppatavaraa".

 

Ankaraa, häpeää

1920-luvulla huutokaupat ja huutolaiseksi nimittäminen kiellettiin, mutta monissa kunnissa ihmisten myyminen jatkui entiseen malliin.

Kaikkia kunnan elättejä kutsuttiin huutolaisiksi vielä vuosikymmenien ajan.

Lempi Gröndahl oli huutolaisena 1930-luvulla. Häntä ei myyty huutokaupassa, vaan kunnan luottohenkilöt eli kaitsijamiehet kauppasivat häntä talollisille.

Pienen huutolaistytön elämään mahtui sekä iloa että surua.

"Ankara kohtelu, hellyyden puute ja häpeä", listaa Gröndahl muistojaan huutolaisvuosista.

 

Huutolaisuus unohdettu

Jouko Halmekoski on tutkinut huutolaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan.

Hänen mukaansa huutolaisuus on painunut Suomessa unohduksiin, sillä useat sen kokeneet ovat hävenneet puhua huutolaisuudesta.

"On korkea aika,että huutolaisuudesta puhutaan, jotta entisiä virheitä ei enää toisteta ja muistetaan, että halvin tarjous ei ole aina paras vaihtoehto", toteaa Halmekoski.

Dokumentin on tehnyt Ari Lehikoinen ja se on esitetty TV1:llä edellisen kerran syyskuussa 2011.

 

Yhteinen muisti

Muisti-dokumenttisarjassa käsitellään tunnettuja hetkiä Suomen historiasta, yllättävästä ja henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Sarjan tuottaja Erkko Lyytinen toteaa, että historiastamme löytyy muitakin dramaattisia hetkiä kuin sotavuodet.

"Sarja pyrkii löytämään tarinoita enimmäkseen muista historian käännekohdista. Dokumenteissa on yleensä "todistaja", jonka autenttinen muisto tai kokemus kulkee tarinassa mukana." 

 

Suosittele182 Suosittelee

Kommentit

maanantaina 19.09.2011

Vierailimme lapsuudessa Viljakkalassa eräällä maatilalla säännöllisesti. Siellä oli ottopoika ja
"piika"= ostettu huutolainen. Ottopoika oli osaava ja työteliäs; hän käytännössä pyöritti koko maatilaa. Sitten oli " Liisa ", joka oli orja. Hän lypsi lehmät, ruokki, teki kaiken muunkin yötä päivää. Kädet hänellä olivat maitokannujen kannossa venyneet alle polvirajan. Ollessamme kylässä hän annosteli " meille "herasväelle" ruokaa, mutta tiputti sitä lattialle .Emäntä käski syömään sen lattialta. Sadatteli ja haukkui. Oma tytär lueskeli kijaa. Emme olleet kohdanneet sellaista, mutta minun vanhempanikaan eivät ottaneet kantaa, vaan auttoivat tätä ytävällistä " orjaa " aina kuin kykenvät. Nuo ketomukset ovat todella totta, mutta kertovat 50-60- luvun maalaishierakiasta paljon. Siellä oli todella rasisteja sanan varsinaisesa mekitykessä. Ja on edelleen.

maanantaina 19.09.2011

Minun ukkini oli huutolaispoika. Hänen äitinsä oli niin köyhä, ettei voinut elättää omaa poikaansa.
Ukki kertoi vielä eläessään, että joutui olemaan huutolaisena monessa paikassa. Halvin tarjous aina voitti. Pahimmissa paikoissa ei saanut syödä pöydässä vaan joutui syömään nurkassa lattialla kuin koira. Ukille jäi ikuiset arvet huutolaislapsuudestaan

tiistaina 20.09.2011

Anoppini kertoi appeni isästä joka myytiin huutolaiseksi. Hän kertoi usein miten syvän haavan tähän pappaan jätti se kun talossa leivottiin pullaa ja perheen omat lapset, jonossa seisten, saivat paksun siivun tuoreesta tuoksuvasta pitkosta ja hänet jätettiin ilman. Tietää sen, lapsen mielen, kun itse ei ymmärtänyt olevansa huonompi muita. Olisiko se ollut suuri menetys emännälle, leikata pienelle pojallekin viipale. Minulle jäi tämä asia mieleen, se tuntuu todella pahalta. Nyt uskossa olevana tulee mieleen se kun Jeesus sanoo olevansa heikossa ihmisessä, se emäntä oli näin ollen kieltänyt, Jumalan antamasta viljasta tehdystä, leivonnaisen Jeesukselta.

tiistaina 20.09.2011

Isoisäni syntyi 1881 ja samana päivänä äiti kuoli synnytykseen. Isä ei pitänyt lasta vaan hänet annettiin ensin imettäjä naiselle Oikaraisen kylään. Sen jälkeen hän kiersi huutolais lapsena useissa taloissa Rovaniemen lähellä. Lopuksi hänet myytiin huutolaislapseksi Simojokivarteen .Siellä hän koki julmaa huutolaislapsen elämää kunnes karkasi noin 13-14 vuotiaana ja tuli kävellen Oikaraisen kylään ja eräs vanha lapseton pari otti kotiinsa asumaan. Pappani autteli heitä kotitöissä ja sai leivän ja asunnon kunnes sitten omat siivet alkoi kantaa. Oma isä asui samalla kylällä mutta papalleni ei uusio perheessä ollut sijaa.Olin 2vuotias kun isoisäni kuoli en koskaan häntä oppinut tuntemaan mutta hänen julma elämä on virittänyt minut tutkimaan hänen äitinsä sukua enkä ihmettele ollenkaan miksi hän sitten 1910vaihtoi myös sukunimensä. Katkeruutta varmmaan isää ja sukua kohtaan.

tiistaina 03.09.2013

1920-luvulla syntynyt mummoni ja hänen sisaruksensa olivat huutolaisia. Isä kuoli ja äiti ei pystynyt elättämään lapsia. Mummollani kävi hyvä tuuri ja pääsi lapsettoman pariskunnan perheeseen, jotka pitivät häntä kuin omana lapsenaan. Muilla sisaruksilla ei tainnut käydä yhtä hyvin. Mummoni kuoli jo 20 vuotta sitten, kun olin itse vielä lapsi. Harmi, etten saanut tuntea häntä näin aikuisiällä. Suvun historia on alkanut entistä enemmän kiinnostaa nyt, kun odotan esikoistani.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä