Raatteen tieltä suurlähettilääksi

Julkaistu maanantaina 12.05.2014 0 3

Björn Alholm teki pitkän ja merkittävän uran ulkoministeriössä.

TV1 sunnuntaina 18.5.2014 klo 15.55 - 16.50

Yle Areenassa 30 päivää

Björn Alholm teki pitkän ja merkittävän uran ulkoministeriössä muun muassa Moskovan ja Tukholman suurlähettiläänä. Millainen mies oli tämä 14-vuotiaana sotaan lähtenyt Kekkosen kriitikoksi päätynyt diplomaatti?

Alholm halusi 14-vuotiaana isänsä, jääkärieverstiluutnantti Georg Alholmin mukana talvisotaan, Raatteen tielle, jossa toimi lähettinä. Jatkosodassa hän haavoittui vuonna 1941, mutta toipui ja osallistui vielä Kannaksen suurtaisteluihin, myös Tali-Ihantalassa.

Pitkä ura diplomaattina

Kun Alholm valmistui sotien jälkeen valtiotieteenmaisteriksi, hän aloitti 40 vuotta kestäneen diplomaattiuransa. Alholm oli lähetystösihteeri jo presidentti J.K.Paasikiven aikana ja mukana muun muassa Porkkalan palautusneuvotteluissa Moskovassa.

Urho Kekkosen kaudella hän toimi Bukarestin, Moskovan, Bonnin,Kairon ja Wienin suurlähettiläänä. Mauno Koivisto nimitti hänet Tukholman suurlähettilääksi, josta virasta hän jäi eläkkeelle.

Suomettumisen ”pimeä aika”

Alholm oli toisinajattelija presidentti Urho Kekkosen YYA-tasavallassa. Moskovan suurlähettiläänä 1970-luvun alussa hän koki mielestään "suomettumisen pimeimmän ajan".

Alholm ei hyväksynyt suomalaisten liiallista "tykötekeytymistä" Neuvostoliittoa kohtaan. Sen hän sanoo alkaneen jo autonomian aikana 1800-luvun alussa.

Hän kertoo haastattelussa Anita Hallaman ja Kekkosen rakkaussuhteesta, Hallaman lähettiläsparin merkillisestä paluusta Moskovaan, Eino S. Revon toiminnasta presidentin "viestinviejänä" Moskovassa sekä poliittisesta "ylhäisyyksien päiden pudottelusta" lähetystöissä.

Alholm paljastaa, miten Nokia ja Otto Ville Kuusisen veljenpoika liittyivät toisiinsa. Hän lausuu lempirunonsa, jossa "ajan johtajaa ei näy".

Toimittaja: Jarmo Viljakainen.