Tosi tarina: Kirurginen safari

Julkaistu torstaina 21.03.2013 0 65

Kirurgi Tapio Hakala tutkii Keniassa Jason-pojan käsivammaa.

TV1 sunnuntaina 31.3. klo 18.45 - 19.12, uusinta tiistaina 2.4. klo 15.55 ja perjantaina 5.4. klo 9.30.

Yle Areenassa 30 päivää

Joensuulainen kirurgi Tapio Hakala on käynyt yhdeksän vuoden ajan leikkaamassa vammaisia lapsia Keniassa. Alkuun hän hankki rahat leikkauksiin ystäviensä kanssa, mutta nyt kolmen vuoden projektia rahoittaa Suomen ulkoministeriö.

Suomessa lasten vaivat hoidetaan heti

Keniassa lapsilla esiintyy vielä vaivoja, jotka Suomessa hoidetaan jo vauvana. Keniassa näkee paljon vaikkapa vaikeita kampurajalkavammoja, jotka Suomessa voidaan hoitaa kipsaamalla heti syntymän jälkeen.

Myös vakavat palovammat ovat yleisiä maassa, jossa ruoka valmistetaan ainakin maaseudulla avotulella. Leikkauksella voidaan auttaa lasta, jonka raajan palovamma-arpi kuroo väärään asentoon.

Yksi merkittävä hoitoa vaativa vaiva on luumätä, jossa verenkiertoon päässyt bakteeri pesiytyy ajan myötä luuhun, mädättää sen ja lopulta tuhoaa koko raajan.

Kun bakteeri on pesiytynyt luuhun, se ei enää parane lääkehoidolla, vaan luu täytyy puhdistaa leikkauksessa. Suomessakin esiintyy luumätää, mutta se hoidetaan heti alkuvaiheessa vahvalla antibioottilääkityksellä.

Terveydenhoito on vielä alkutekijöissään

Köyhyys ja tietämättömyys ovat syitä siihen, miksi lasten vaivat pääsevät kehittymään niin vakaviksi. Keniassa ei ole yleistä terveydenhoitoa, eikä lasten terveyttä seurata.

Lapset myös syntyvät usein kotona, eivätkä vanhemmat aina huomaa synnynnäistä epämuodostumaa tai eivät ymmärrä hakeutua sen vuoksi hoitoon.

Keniassa on huutava pula ammattitaitoisista kirurgeista: 30 miljoonan asukkaan maassa on arviolta sata kirurgia.

Sairaalat ovat varustukseltaan 50-luvun tasoa

Kirurgi Tapio Hakala on aina ollut kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja auttamisesta. Kenia ja Kendu valikoituivat kohteiksi sattumalta.

Hänen lapsuudenystävänsä olivat olleet mukana ADRAn eli Suomen Adventtikirkon avustussäätiön toiminnassa. ADRAn paikalliset työntekijät valikoivat leikkausta vaativat lapset valmiiksi niin, että Suomesta tulevat kirurgit pääsevät heti maahan saavuttuaan leikkaamaan.

Työ ei ole aina helppoa. Paikallisella mittapuulla mitattuna Kendun sairaala on melko hyvätasoinen, mutta varustukseltaan se vastaa 1950-luvun suomalaista sairaalaa. Kuitenkin lasten vammat ovat usein vaativampia kuin Suomessa.

Lapset kärsivät maassa eniten

Tapio Hakala on värvännyt kirurgiystäviään ja plastiikkakirurgivaimonsa Hilve Turusen mukaan avustustoimintaan. Nuoruudenystävänsä yrittäjä Eila Niskasen Hakala puhui mukaan rahoittajaksi.

"Lapset kärsivät tässä maassa kaikista eniten. Kuitenkin he ovat kaikkein viattomimpia näihin ongelmiin, korruptioon ja AIDSiin. On täysin sattumanvaraista, ovatko nämä lapset syntyneet Kendu Bayhin vai Espooseen, mutta aika erilaiset kortit he ovat saaneet. Se tuntuu oikealta, palkitsevalta ja reilulta hoitaa näitä vammaisia lapsia täällä”, Hakala kertoo.

Vammaiset kerjäävät kadulla

Vammaisten lasten auttaminen on senkin vuoksi tärkeää, että Keniassa vammaisten on vaikea löytää työtä ja päästä mukaan yhteiskunnan toimintaan. Usein heidän ainoaksi toimeentulokseen jää kadulla kerjääminen.

Suomen ulkoministeriön tukemaan projektiin kuuluu, että Hakala leikkaa ystävineen aina 100 vammaista lasta vuodessa eli yhteensä 300 lasta.

Projektiin kuuluu myös uuden leikkausyksikön rakentaminen Kendun sairaalaan. Myös suomalaiset sairaalat ovat lahjoittaneet sairaalatarvikkeita Kendun sairaalalle.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Maija Kaipainen. Tuotanto: Yle 2013.

Muualla netissä:

Tosi tarina