Ulkolinja: En halunnut lähteä

Julkaistu keskiviikkona 16.04.2014 0 4

Shari Jan tuli äitinsä kanssa Alepposta Syyriaan. Hän haluaisi jatkaa Saksaan, mutta EU:n pakolaissäännösten vuoksi matka tyssäsi bulgarialaiselle pakolaisleirille.

TV1 torstaina 24.4.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta keskiviikkona 30.4. klo 23.05

Yle Areenassa 30 päivää

Bulgarian ja Turkin rajaseudulla oleva Harmanlin pakolaisleiri on täynnä ihmisiä. Leiri on mitoitettu hieman yli tuhannelle ihmiselle, mutta hylätyissä armeijan parakeissa ja pikapikaa pystytetyissä majoitustiloissa asuu lähes 2000 ihmistä.

Pakolaisleiri on täynnä tarinoita, joissa kaikissa yhdistyy yksi, hiljainen toteamus: En olisi halunnut lähteä.

Veljen ruumis löytyi

Jamil Naif Barui oli musiikin opettaja, 45-vuotiaana hän ei ollut koskaan hankkinut edes passia. Syyrian sota tuli liian lähelle. Islamilaiset kurkunleikkaajat levittivät pelkoa, ja hallituksen ja kapinallisten sala-ampujien tulitus tekivät jokaisen ulkona käynnin hengenvaaralliseksi.

Toinen mies kuljeskelee leirillä puhumattomana sylissään muutaman vuoden ikäinen tyttölapsi. Lapsen isä on hänen veljensä, joka ei onnistunut pakenemaan Alepposta. Mies oli juuri kuullut, että hänen veljensä ruumis oli juuri löytynyt. Ilman päätä.

Pakolaiset yllättivät Bulgarian

Tarinoita sodasta ja pelosta kuulee kaikkialla, missä on Syyriasta tulleita ihmisiä.

”Syyrian pakolaisongelma yllätti Bulgarian”, sanoo Valentina Nilsen, pakolaisten oikeuksia valvovan Bulgarian Helsinki-komitean asianajaja.

Helsinki-komitea yritti varoittaa viranomaisia, kun pakolaisten tulva suuntautui ensin naapurimaihin Libanoniin, Turkkiin ja Jordaniaan.

"Ennemmin tai myöhemmin ihmiset haluavat Eurooppaan, ja Bulgaria on reitillä."

Poikkeuksetta kukaan Bulgarian vastaanottokeskuksissa oleva ei halua jäädä Bulgariaan. Työtä ei ole, toimeentuloavustukset ovat minimaalisia, ja jos ihmiset saavat luvan, jolla he pääsevät ulos leireiltä, niin vähätkin avustukset loppuvat.

Siirtolaiselle 30 euroa kuussa

Leireillä ja vastaanottokeskuksissa olevat siirtolaiset saavat Bulgarian valtiolta noin 30 euroa kuussa.

"Voit kuvitella, mihin se riittää”, sanoo Latifa Ali, joka keittelee riisiä vastaanottokeskuksessa. Riisiä viisihenkinen perhe söi myös edellispäivänä. Ja sitä edellisenä.

Latifa on asunut kolme kuukautta ylikansoitetussa, entisessä parakkirakennuksessa. Hänen perheensä pakeni Syyriasta, kun kotikortteli joutui kemiallisilla aseilla tehdyn iskun kohteeksi.

Latifa pelastui, mutta monet hänen tuttavistaan eivät.

Rikkaat maat piiloutuvat pykäliin

Valentina Nilsen toivoo, että muut EU-maat tulisivat enemmän jakamaan Bulgarian taakkaa. Bulgaria on EU:n köyhin jäsenmaa.

Nilsenin mielestä ei ole oikein, että se joutuu kantamaan kantokykyynsä nähden liian suuren taakan Syyrian pakolaisten auttamisessa.

Taustalla on ns. Dublinin sopimus, jonka mukaan EU:hun tuleva voi anoa turvapaikkaa ainoastaan siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Siinä annettu päätös koskee koko EU-aluetta.

Nilsenin mielestä rikkaammat EU-maat piiloutuvat sopimuksen pykälien taakse ja jättävät Bulgarian oman onnensa nojaan.

Tulijoiden määrä kasvaa

EU-maista Suomi ja Ranska ovat luvanneet ottaa vuonna 2014 molemmat 500 Syyrian pakolaista, Saksa 5000. Ruotsiin tuli viime vuonna noin 15 000 pakolaista Syyriasta.

Pelkästään Bulgariaan saapui viime vuonna noin 9000 Syyrian pakolaista. Tälle vuodelle odotetaan kaksinkertaista määrää tulijoita.

Syyrian naapurimaissa Jordaniassa, Irakissa, Turkissa ja Libanonissa pakolaisia on yli kaksi miljoonaa.

YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että Syyrian sisäiset pakolaiset mukaan lukien jo noin seitsemän miljoonaa syyrialaista on joutunut lähtemään kodeistaan sodan vuoksi.

Toimittaja: Pertti Pesonen. Tuotanto: Yle, 2014.