Viekää minut kotiseudun multiin

Julkaistu tiistaina 15.05.2012 0 162

Kaatuneet pyrittiin riisumaan ja pesemään kaatuneiden evakuoimiskeskuksissa rintamalla. Aina siihen ei ollut kuitenkaan mahdollisuuksia esimerkiksi kiireen vuoksi. Vihollisen liikkeet määräsivät työtahdin.

TV1 sunnuntaina 20.5. klo 10.00 - 10.30

Yle Areenassa 30 päivää

Suomen sankarihaudat syntyivät poikkeuksellisen tapahtumasarjan tuloksena vasten sodan johdon tahtoa.

Suomalaiset olivat toisessa maailmansodassa ainoa kansa, joka hautasi sodan uhrit kotiseudun multiin.

Jokaisella paikkakunnalla olevat sankarihaudat ovat sinnikkyyden, kekseliäisyyden ja kotiseuturakkauden tuloksena syntynyt ihme.

Kuka lähettää veljen kotiin?

Talvisodan alkaessa kaatuneiden huoltoa ohjasivat jalkaväen ohjeet, jotka määrittelivät hautaamispaikoiksi rintaman takana olevat hautausmaat tai lähistölle hautausmaiksi vihittävät alueet.

Luhankalaisen 22-vuotiaan vänrikin Toivo Rantamäen kaatuessa 9.12.1939 ei ollut lainkaan selvää, saisivatko omaiset vainajan kotipitäjään haudattavaksi.

Toivon sisar Anna Salokoski ilmoitti sotilaspiiriin maksavansa ruumiin kuljetuksen, mutta kuka lähettäisi veljen maalliset jäännökset rintamalta kotiin?

Kaatuneille evakuoimiskeskus

Sodan alussa oli epäselvää, mitkä armeijan osat ottaisivat vastuun ruumishuollosta. Lääkintähenkilöstö ja sotilaspapitkin hangoittelivat vastaan.

Sotilaiden ja kotirintaman mielipide oli kuitenkin täysin selvä: kaatuneet oli saatava kotiseudun multiin.

Näin ajatteli myös toisen armeijakunnan esikunnan pastori Johannes Sillanpää, joka määräsi alaisensa papit vastamaan kaatuneiden huollosta. Hän perusti Viipurin lähelle sodan ensimmäisen kaatuneiden evakuoimiskeskuksen, joka toimitti armeijakunnan kaatuneet kotiin.

Päämaja taipui

Tolvajärven voitokkaiden taistelujen jälkeen kenraali Paavo Talvela määräsi, että kaatuneet on lähetettävä kotiseuduilleen.

Kenttähautauksia edellyttänyt päämaja havaitsi, että arkkuja virtasi rintamalta kotiin ja kotirintama järjesti vaikuttavia sankarihautajaisia.

Lopulta päämaja taipui ja antoi ohjeet kaatuneiden huollosta ja kotiseudulle lähettämisestä Sillanpään luoman mallin mukaisesti.

Tätä ennen Toivo Rantamäen ruumis oli jo päässyt Luhangan multiin. Hänen kolmas armeijakuntansa oli alkanut lähettää kaatuneita kotiin toisen armeijakunnan mallin mukaisesti.

Rantamäki haudattiin loppiaisena 1940 Luhangan kirkkomaahan dramaattisten olosuhteiden vallitessa.

Ohjelman on toimittanut ja ohjannut Mikko Määttälä / YLE.

Dokumentti on esitetty edellisen kerran TV1:llä toukokuussa 2010.

Tosi tarina: Juoksuhaudan seurakunta

TV1 sunnuntaina 20.5. klo 10.30 - 11.00

Yle Areenassa 7 päivää

Sota-ajan seurakunta rintamalla koostui nuorista miehistä.

Heidän pastorinsa olivat joskus heitä nuorempia, lukion juuri päättäneitä tai kahden viikon raamattukoulun käyneitä, jotka heitettiin keskelle julmuutta ja epäuskoa.

Ohjelman on toimittanut Raimo Salo ja ohjannut Esa Sironen.