Inhimillinen tekijä: Kiusaaminen on väkivaltaa

Julkaistu maanantaina 16.09.2013 4 69

Timo Westman, Katri Manninen, Sari Valto ja Serena Back puhuvat koulukiusaamisesta.

TV1 perjantaina 20.9.2013 klo 22.50 - 23.40, uusinta sunnuntaina 22.9. klo 17.10

Yle Areenassa vuoden ajan

Noin kymmenen prosenttia koululaisista pelkää mennä kouluun, koska heitä kiusataan. Koulukiusaaminen on väkivaltaa, joka vääristää uhrin minäkuvaa ja jonka jättämistä jäljistä ei pääse välttämättä koskaan eroon.

Inhimillisessä tekijässä kolme aikuista kertoo omista koulukokemuksistaan.

Yliopisto-opiskelija Serena Backia kiusattiin rajusti ala-asteella, ja hän joutui lopulta vaihtamaan koulua. Kirjailija-käsikirjoittaja Katri Manninen oli koko kouluikänsä kiusattu, mutta yhdessä vaiheessa oli itsekin kiusaaja. Työvalmentaja Timo Westman purki yläastevaiheessa pahaa oloaan kiusaamalla sekä oppilaita että opettajia.

Koulun vaihto auttoi

Nyt 22-vuotias Serena Back joutui käymään terapiassa viidenneltä luokalta täysi-ikäiseksi asti. Häntä oli kiusannut ala-asteella koko luokka. Seitsemännellä luokalla hän oli jo vakavasti masentunut.

Kadulla oli vaikea kävellä, kun hän tunsi itsensä niin ällöttäväksi. Paniikkihäiriökohtaukset ahdistivat. Paha olo muuttui turtuneeksi välinpitämättömyydeksi. Hän vain istui pimeässä huoneessa, eivätkä vanhemmatkaan saaneet häntä autettua valoisampiin ajatuksiin.

Nuorisopsykiatri katsoi, että koulunvaihto oli paikallaan.

”Siirryin kylältä isompaan kaupunkiin kouluun. Siellä rehtori ei kertonut edes muille opettajille, miksi siirryin sinne. Se oli fiksu ratkaisu. Kiusaaminen loppui siihen”, Serena sanoo.

”Usein ajatellaan, että no sittenhän kaikki on hyvin, kun kiusaaminen loppuu. Silloin kiusatun ja hänen perheensä elämässä vasta alkaakin se rankin työ eli toipuminen.”

Serenan kohdalla toipuminen jatkuu edelleen. Minäkuvan vaurioiden korjaamiseen menee vuosia.

Tiukkoja rehtoreita kouluihin

Kouluihin Serena toivoisi tiukkoja rehtoreita, jotka puuttuisivat kiusaamiseen ankaralla kädellä. Systeeminä voisi olla esimerkiksi kolme varoitusta ja sen jälkeen määräaikainen erottaminen.

”Samalla lailla kuin lapset vaistoavat ryhmässä johtajan ja jollain tavalla ryhmästä ”poikkeavan”, samalla tavalla he aistivat, millainen auktoriteetti opettajilla on. Mikäli lapset tietävät, että tässä koulussa kiusaamiseen puututaan tosissaan, kiusaaminen ei välttämättä lähde muutamaa nimittelykertaa pidemmälle”, Serena sanoo.

Serenan omalla kohdalla ei koulun henkilökunnassa ollut kuin yksi opettaja, joka jollain lailla yritti puuttua kiusaamiseen, mutta tuloksetta.

Kiltit uhrit

Kirjailija-käsikirjoittaja Katri Manninen jätettiin koulussa aina porukasta pois. Muille oppilaille hän oli ”lehmä”, ”hevonen”, ”läski” ja ”ruma”. Tyttöjen keskenään pelaama ”ei olla ton kaa” -peli oli jotain, mitä Katri ei ymmärtänyt.

Hän mietti vain, miksi juuri hän joutui silmätikuksi. Katri kiusasi itsekin muutamaa arempaa tyttöä, mikä hävettää häntä yhä.

Katrin mielestä kiusaamisen syynä on kiusaajan paha olo ja kyvyttömyys purkaa sitä tavalla, joka ei vahingoittaisi muita. Hän uskoo, että kiusaaja valitsee uhrikseen aina sellaisen oppilaan, josta hän tietää, ettei tämä aiheuta ongelmia.

”Kiusaaja tietää, ettei kiusattu nolaa häntä takaisin, eikä mene kertomaan siitä opettajille. Tai jos meneekin, niin opettajat eivät reagoi tarpeeksi voimakkaasti”, Katri sanoo.

Mielialat vaihtelevat

Vielä kaksi vuotta sitten Katri oli sitä mieltä, että koulukiusatuksi tuleminen on jättänyt häneen monenlaisia jälkiä kuten huonoa itsetuntoa ja ulkonäkökomplekseja. Nykyään Katri ei enää mieti menneitä.

Transformatiivinen valmennuskurssi, jonka hän kävi Yhdysvalloissa, on tuonut hänen elämäänsä tasapainoa.

”Nykyään ajattelen, ettei henkisiä ongelmia ole olemassa. Ahdistus, pelot, masennus ovat kaikki tunteita, jotka tietyt ajatukset ovat luoneet. Ja ajatukset puolestaan ovat vain ajatuksia. Ne tulevat ja menevät, emmekä pysty hallitsemaan niitä. Jos ajatus luo sinulle huonon fiiliksen, ei tarvitse tehdä mitään. Ei analysoida, ei miettiä mennyttä. Pitää vain odottaa ja kohta mieli tyyntyy ja on kirkas olo. Kirkkaan mielenrauhan hetkellä ongelma, jota juuri hetki sitten on ahdistuneena miettinyt, onkin hävinnyt”, Katri sanoo.

”Kouluissakin pitäisi opettaa lapsia ymmärtämään, että mielialat vaihtelevat. Silloin kun meillä on sisäinen myrsky tai vähän epämukava olo, silloin olemme kuin villipetoja, joiden ajattelu ei toimi normaalisti ja silloin sanomme rumasti tai käyttäydymme tyhmästi. Pitäisi opettaa, että tämä tunne on ok, mutta sitä ei saa purkaa toiseen ihmiseen vaan mieluummin vaikka huutaa, polkea jalkaa, kirjoittaa paperille rumia sanoja tai mitä tahansa, mutta ei kohdistaa sitä toisiin. Huono fiilis menee itsekseen ohi”, Katri vakuuttaa.

Kuka ottaa vallan?

”Katri on oikeassa siinä, että tosiaan olisi pitänyt malttaa odottaa hetki, kunnes pahan olon piikki menee ohi. Kiusaamisessa on kysymys myös valta-asetelmista. Kiusaaja hakee teoillaan statusta ja asemaa ryhmässä, sanoo työvalmentaja Timo Westman.

Timo oli yläasteella häirikkö, joka kiusasi ja uhmasi opettajia ja ”talloi muita oppilaita mennessään”.

”Olen aikuisena tavannut yhden niistä oppilaista, joita koulussa kiusasin ja olen vasta hänen kauttaan todella ymmärtänyt, että henkinen kiusaaminenkin on väkivaltaa. Yläasteella ajattelin, että kiusaaminen on sitä, että annetaan jollekin pataan”, Timo kuvailee.

Timo itse kokee tulleensa ala-asteella opettajansa kiusaamaksi. Ainaista jälki-istuntoa ja syntipukkina olemista.

”Se oli epäoikeudenmukaista ja aiheutti uhmaa auktoriteetteja kohtaan. Lisäksi kotona oli vaikeuksia, mikä aiheutti myös pahaa oloa. Kiusaamisesta ei voi näin aikuisena olla muuta kuin pahoillaan”, Timo sanoo.

Pitää puuttua – aina

Timo on kiertänyt kouluissa puhumassa yhdessä kiusattunsa kanssa siitä, että kiusaamiseen pitää puuttua aina. Timo toivoo, että kouluissa olisi tarpeeksi vahvoja aikuisia, jotka eivät sallisi kiusaamista.

”Ettei tapahtuisi niin kuin meidän koulussa, että kun joku sai selkäänsä, niin opettaja kääntyi nurkalta takaisin.”

Toimittajana on Sari Valto, tuotanto Yle Asia.

Ohjelmaan on saatavilla suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys.

Muualla verkossa

Inhimillinen tekijä