Inhimillinen tekijä: Liian varhainen alku

Julkaistu maanantaina 27.01.2014 2 40

Toimittaja Sari Valton (ylh.vas.) vieraina ovat Mimmi Kyrö sekä Tomi Takamaa ja Liisa Lehtonen.

TV1 perjantaina 31.1.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 2.2. klo 17.10

Yle Areenassa vuoden ajan.

Tomi Takamaa on nyt 10 kuukauden ikäisen tytön isä. Tytär syntyi 875 gramman painoisena, raskausviikolla 30 hätäsektiolla äidin nopeasti edenneen raskausmyrkytyksen takia.

Alkujärkytyksestä toettuaan Tomi perusti Facebookiin julkisen ryhmän 875 grammaa, jossa hän kertoi vauvansa toipumisesta ja hoidon edistymisestä.

Sivustoa seurasi ensin Tomin tuttavapiiri, mutta nopeasti ryhmä kasvoi yli 100 000 ihmisen yhteisöksi, jossa vanhemmat jakoivat kokemuksia keskoslastensa alkutaipaleista ja aikuisiksi varttuneet keskoset kertoivat omista vaiheistaan.

Tomille nämä tarinat toivat voimaa ja toivoa. Hän päätti hyödyntää ryhmän voiman ja keräsi sen avulla 130 000 euroa Suomen Lastenklinikoille. Hän on kirjoittanut kokemuksestaan myös kirjan (875 grammaa, Gummerus2013).

Hyvällä saadaan aikaan

"Koko tämä kokemus muutti minua ihmisenä. Vielä kolme vuotta sitten itse ihmettelin Facebookissa, että taasko joku hyväntekeväisyyskonsertti on tulossa. Nyt näin, mitä ihmisten hyvyydellä saadaan aikaan. Omakin lapseni sai tehohoitoa keskoskaapissa, joka on Lastenklinikoiden Kummien lahjoittama", Tomi kertoo.

Hänen tyttärensä, Facebook-nimeltään "Pirpana", voi nykyään hyvin. Toistaiseksi Pirpanalla ei ole todettu keskosuuden jättämiä kehitysviiveitä.

"Olemme olleet onnekkaita ja saaneet jo niin paljon, että enempää ei voi vaatia. Elämme päivä kerrallaan ja jos jotain myöhemmin ilmenee, katsomme sitä sitten", Tomi sanoo.

Apuna nykyaikainen tehohoito 

TYKS:n lasten ja nuorten klinikan osastonylilääkäri Liisa Lehtonen sanoo, että Pirpana syntyi turvallisella raskausviikolla, jolloin nykyaikaisella tehohoidolla voidaan hoitaa keskosuuteen usein liittyvät ongelmat.

Nykyään jopa viikolla 24 syntyneistä vauvoista suurin osa selviää normaaliin elämään. Viikolla 23 syntyneille tarjotaan tehohoitoa ja heistäkin puolet selviää, mutta viikolla 22 syntyneiden on poikkeuksellista jäädä eloon.

Pienimmät henkiin jääneet ja normaalisti kehittyneet vauvat ovat painaneet syntyessään alle 400 grammaa.

Mimmille jäi CP-vamma

Graafikko-opiskelija Mimmi Kyrö syntyi 21 vuotta sitten 1500-grammaisena keskosena. Hän sai synnyttyään aivoverenvuodon, joka aiheutti hänelle CP-vamman.

CP-vamma näkyy jäykkinä alaraajoina, mikä vaikuttaa lievästi kävelyyn. Virheasennot ovat aiheuttaneet paljon kipuja, samoin kuin keskosuuteen liittymätön reuma. Keskosuudesta on jäänyt erilaisia hahmotus- ja oppimisongelmia.

"Minulle annettiin lapsena pyörätuolituomio loppuiäkseni, mutta aloin kävellä 2,5-vuotiaana. Koulussa oli vaikeuksia, koska matematiikka ja kielet olivat todella vaikeita. Kävelyni takia minua kiusattiin, mutta kiusaaminen ei jättänyt minuun mitään vakavia traumoja. Ystäviäkin oli, mutta ystävyyssuhteiden ylläpitäminen oli katkonaista, koska olin paljon sairaalahoidossa ja poissa koulusta", Mimmi kertoo.

Mimmi käy lopun elämäänsä CP-vamman takia fysioterapiassa, missä yritetään hoitaa virheasentoja.

Hoitajille enmmän kiintymystä

Liisa Lehtonen kertoo, että hoito on Mimmin syntymän ajoista mennyt huimasti eteenpäin ja CP-vammoja aiheutuu nykykeskosille huomattavasti vähemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten.

Kun Mimmi syntyi, hän pääsi vasta viikon päästä äitinsä syliin. Sairaalassa hän vietti kaksi ensimmäistä kuukauttaan. Sittemmin hän on viettänyt paljon yksinäisiä öitä sairaalassa, kun on jouduttu tutkimaan CP-vammaa sekä hoitamaan reumaa.

Mimmi epäilee, että nämä varhaiset erot äidistä ovat aiheuttaneet hänelle ahdistusta ja vielä nykyäänkin liiallista kiintymistä hoitohenkilökuntaan.

"Osoitan hoitajille enemmän kiintymystä kuin äidille, jolle kuitenkin haluaisin sitä osoittaa", Mimmi kertoo.

Eteenpäin perheen ehdoilla

Liisa Lehtonen toivoo, että Suomessa mentäisiin eteenpäin perhekeskeisyyden korostamisessa, jotta kiintymyssuhde vanhemman ja lapsen välillä ei häiriintyisi.

Nykyään keskosvauvat pyritään antamaan äidille tai isälle sylihoitoon niin pian kuin mahdollista, mutta muutoin sairaaloissa ei Liisa Lehtosen mielestä ole huomioitu vanhempia tarpeeksi.

Tarvittaisiin perhehuoneita, jossa vanhemmat voisivat yöpyä yhdessä lastensa kanssa. Niitä ollaan vasta suunnittelemassa tuleviin uusiin sairaalarakennuksiin.

Aina yöksi kotiin

Tomi on tyytyväinen siihen, miten paljon hän ja hänen vaimonsa saivat osallistua pienokaisensa hoitamiseen heti alusta asti, vaikka he menivätkin aina yöksi kotiin.

"Kun vihdoin kahden kuukauden sairaalajakson jälkeen pääsimme kotiin, olimme jo vauvanhoidon ammattilaisia. Yleensähän vanhemmat vasta aloittavat hoidon opettelun, kun tulevat sairaalasta kotiin. Olemme kiitollisia teho-osastolle lapsemme hengen pelastamisesta ja Kätilöopiston henkilökunnalle siitä, että he opettivat meitä hoitamaan Pirpanaa."

Ohjelman toimittaa Sari Valto. Ohjelmaan on saatavilla suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys.

Muualla verkossa

Inhimillinen tekijä