Inhimillinen tekijä: Virhe tekee vahvemmaksi

Julkaistu maanantaina 07.01.2013 4 83

Kevätkauden ensimmäisessä lähetyksessä Anne Flinkkilän (vas.) vieraina ovat Jesse Kaikuranta, Sirkka Santapukki ja Manuela Bosco.

TV1 perjantaina 11.1. klo 22.00 - 22.50

Yle Areenassa vuoden ajan.

Mikä yhdistää laulaja Jesse Kaikurantaa, terveysvalmentaja Sirkka Santapukkia ja näytttelijä Manuela Boscoa? Kaikki kolme ovat etsineet omaa polkuaan, ja sen myös löytäneet.

Vieraat kertovat Inhimillisen tekijän kevätkauden ensimmäisessä lähetyksessä elämänsä käännekohdista ja kipupisteista, etsimisestä ja löytämisestä. Vaikka polut ovat erilaisia, löytyy yllättävän paljon yhteistä.

Jesse oli vielä jokin aika sitten pidetty laulunopettaja Kokkolasta, mutta nyt häntä kutsutaan huippuartistiksi, joka saa miehetkin itkemään. Sirkka ”Sipen äiti” on sairaanhoitaja, josta tuli terveysvalmentaja. Manuela on entinen huippuluokan aitajuoksija, joka jätti urheilun ja kouluttautui näyttelijäksi.

Sirkka ja Jesse – koulukiusattuja

Sirkka oli arka ja vieraita pelkäävä lapsi, Jesse puolestaan erikoisen näköinen nuori mies pienellä paikkakunnalla. Molemmat joutuivat koulukiusatuiksi, Sirkka yritti lahjoa kavereita itselleen, Jesse taas vetäytyi omiin oloihinsa.

Vaikka Jesse kotona aina hyväksyttiin, hän arvelee, että kiusaamisen peruja ovat erilaiset riittämättömyyden tunteet. Sirkka puolestaan on kamppaillut arvottomuuden tunteiden kanssa koko elämänsä.

Isän kuolema romahdutti Manuelan

Manuelalle riittämättömyyden tunne on tuttu, sillä kilpaurheilussa tulokset määräävät ihmisarvon. Urheilusta tuli pikkuhiljaa suorittamista, ilo katosi ja samalla myös tulokset.

Manuelan isä oli tunnettu liikuntafysiologi. Isä oli tärkeä vaikuttaja, mutta isän luomus hän ei urheilijana kuitenkaan sano olevansa.

Isän vaiheet ovat kuitenkin määrittäneet Manuelan polkua vahvasti. Kun isä kuoli vakavaan sairauteen, Manuela romahti henkisesti, kävi pohjalla, mutta alkoi rämpiä sieltä ylös. Viha ja pettymys isää kohtaan vaihtuivat lopulta parantavaksi suruksi.

Pojassa soi äidin ääni?

Vanhempien kuolema yhdistää Manuelaa ja Jesseä, sillä Jesse menetti äitinsä neljä vuotta sitten.

Molemmat puhuvat siitä, miten raskasta oli nähdä rakkaan ihmisen riutuvan pikkuhiljaa. Kun toivoi, että tuska loppuisi ja pelkäsi, että kuolema tulee.

Jesse näkee unia äidistään, mutta hänen sanoo, että äidin ääntä ei koskaan kuulu. Sirkka pohtii sitä, miksi äidin ääntä ei kuulu. Onkohan siitä osa nyt pojan lauluäänessä?

Virhe tekee vahvemmaksi

Vieraat pohtivat ohjelmassa myös sitä, että täydellisyyttä ei taida kannattaa elämässä edes tavoitella. Särö on kiinnostavampaa.

Sirkka muistuttaa nimittäin, että itämaisiin mattoihinkin kudotaan virhe, siksi, että pyhä pääsisi sisään ja paha ulos. Virhe tekee matosta vahvemman, ja samoin voisi ajatella ihmisistä. Säröstä valokin pääsee sisään.

Muualla netissä:

Inhimillinen tekijä