Raha tai ulkonäkö ei tuo onnea

Julkaistu torstaina 24.09.2009 0 172

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy esitti taannoin, että ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta pitäisi mitata yhtä lailla kuin bruttokansantuotetta, jotta voitaisiin todella olla selvillä kansakunnan tilasta. Asia huomataan näemmä muuallakin. Olkoonkin, että tarkoitusperämme voivat olla hiukan erilaiset.

TV1 on tänä syksynä aloittanut suomalaisten Elämä pelissä -ohjelmasarjallaan onnellisuuden mittaamisen. Aihe syntyi edellisen sarjan jälkeen Jokelan traagisten tapahtumien kuohuttaessa mieliä. Mitä meille suomalaisille oikein on tapahtumassa? Olemmeko menettämässä elämän uskomme?

Yli 50 000 suomalaista on tähän mennessä tehnyt onnellisuustestin netissä. Kaikkien vastaajien onnellisuuspisteiden keskiarvo on 66. Onnellisuuspisterajan puolen välin ylittäen ainakin, vaikka toki petrata voisimme.

Köyhyys syö onnea

Testin tehneiden vastauksista voi myös päätellä, ettei ainakaan raha tuo onnea mutta sen puute kyllä kuluttaa onnellisuutta.

Tulotason mukaan lasketut onnellisuuspisteiden keskiarvot olivat varakkailla ja köyhimmillä samaa tasoa. Varakkaiden keskimääräiset pisteet olivat 69 ja köyhimpien 64. Maksimi onnellisuuspisteethän testissä on 100.

Suomalaisten onnellisuuden ykköstakaaja vastausten perusteella on terveys. Muut tärkeimmät tekijät ovat ystävät, ihmissuhteet, perhe, lapset, rakkaus, koti, parisuhde, huumorintaju ja harrastukset.

Ne jotka vastoinkäymisistä huolimatta luottavat tulevaisuuteen ovat pääsääntöisesti onnellisimpia. Kun tulevaisuususko on vähäistä, on onnellisuuskin tipotiessään.

Terveys vaikuttaa onnellisuuteen

Tyytyväisyys omaan terveydentilaan vaikuttaa merkittävästi onnellisuuteen. Tyytyväisyys terveystilaan ei näytä mittaavan sairauden vakavuutta vaan tyytyväisyys omaan terveydentilaan näyttää määrittävän keskeisesti onnellisuutta.

Ne jotka ovat tyytyväisiä omaan terveydentilaansa, saivat testissä keskimäärin 80 pistettä, ja ne jotka olivat tyytymättömiä terveydentilaansa vain 44 pistettä.

Fyysisillä ominaisuuksilla on vain vähän vaikutusta onnellisuuteen. Pituudella, painolla tai asuinläänillä ei ole juuri mitään merkitystä. Yllättävää. Säännöllistä liikuntaa harrastavat saivat keskimäärin 69 onnellisuuspistettä ja ne jotka eivät liiku saivat 59 pistettä.

Sen sijaan iällä näyttää olevan merkitystä. Elämän parhaat vuodet alkavat noin 60 -vuotiaana. Mitähän tämä merkitsee juuri esiinnousseen vanhuskeskustelun kannalta? Eivätkö tämänikäiset tyytyväisinä jaksa taistella tulevaisuutensa eteen vai onko pikemminkin niin, että tyytyväiseen olotilaan tottuneet astuvat barrikadeille eivätkä tyydy jatkossakaan huonoihin palveluihin.

Päättäjät, tässä teille julkisen palvelun tuottamaa tietoa vapaasti käytettäväksi.

Armi Kyynäräinen
Kehityspäällikkö
TV1