You can't request more than 20 challenges without solving them. Your previous challenges were flushed.

Seitsemäs taivas: Helppo elämä vienyt puhdin

Julkaistu keskiviikkona 02.01.2013 10 91

Professori Bengt Holmströmiä haastattelee toimittaja Maarit Tastula.

TV1 perjantaina 4.1. klo 22.00 - 22.50

Yle Areenassa vuoden ajan

Miksi Aasia jyrää talouden markkinoilla tai huippu-urheilussa?

Siksi, että sen kansalaiset ovat nälkäisiä, he ovat valmiita uhrautumaan tavoitteidensa puolesta.

Suomenkin menestys on perustunut paljolti siihen, että olemme kansakunta, joka on aina ollut parhaimmillaan kriiseissä.

 

Työttömyys syö ihmistä

Onko liian helppo elämä vienyt meiltä puhdin pois?

”Kyllä on”, väittää amerikkalaisen huippuyliopiston MIT:in taloustieteen professori Bengt Holmström.

Holmström tarjoaa lääkkeeksi sitä, että yksilön vastuu nostetaan taas uuteen kunniaan.

”Toimeentulotuki ei kannusta työhön vaan työttömyyteen ja aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Kun ihmisillä on työtä, elämällä on merkitystä. Työttömyydestä ollaan paljon vähemmän huolestuneita kuin kuuluisi olla.”

 

Älykäs ja kyky ajatella toisin

Holmström tietää kokemuksesta, että huipulle on pitkä matka.

Amerikkalaiseen huippuyliopistoon päästäkseen on oltava paitsi huippuälykäs myös jääräpäinen ja uskallettava joutua vaikeuksiin ja otettava riskejä.

Kaikki huippuyliopiston opiskelijat ovat älykkäitä, mutta nerot erottuvat muista. He ovat usein outoja, kummallisia ja usein neuroottisiakin.

Myytti hajamielisestä professorista ei ole harhaa: Bostonin kampuksellakin moni kulkee kengät väärissä jaloissa tai eriparisissa sukissa. Se, mikä erottaa heidät muista, on kyky kulkea omia polkujaan, ajatella toisin.

 

Armottomat paineet

Huippuyliopistot taistelevat verissä päin lahjakkaista opiskelijoista. Siksi opiskelijoihin uhrataan paljon aikaa.

Suuret yliopistot eivät ole tehokkaampia kuin pienet – usein voi olla jopa päinvastoin, koska suuri koko voi haitata intensiivistä ja ihmislähtöistä opetustyötä.

Silti opiskelijoiden itsemurhatilastot ovat korkeat. Paineet ja odotukset ovat armottomat eivätkä kaikki kestä niitä.

 

Umpikujasta pääsee ulos

Oikeus ja uskallus epäonnistua ovat tärkeitä, myös huippuyliopistoissa. Jos epäonnistumista ei opi sietämään, ei uskalla myöskään yrittää uudelleen eikä mitään uutta voi syntyä.

Yhdysvalloissa kulttuuri sallii epäonnistumisia paremmin kuin esimerkiksi Kiinassa. Moni menestyvä amerikkalaisyritys on syntynyt konkurssin raunioille.

Yli puolet elämästään Yhdysvalloissa asunut Holmström uskoo lujasti ihmisen kykyyn selviytyä. Sellaista umpikujaa ei ole, josta ei voisi kääntyä ympäri ja kävellä pois.

Taloustieteen professori Bengt Holmströmiä haastattelee toimittaja Maarit Tastula.

Seitsemännen taivaan ohjelmapaikalla alkaa perjantaina 11.1. Inhimillinen tekijä.

 

Muualla netissä:

Seitsemäs taivas

 

Suosittele91 Suosittelee

Kommentit

keskiviikkona 02.01.2013

Päinvastoin olen ollut ehkä liiankin huolestunut työttömyydestä, sekä pilkkahintaan työllistetyistä, koska tulot ovat heillä alle köyhyysrajan monia vuosia, mikä stressaa jopa työkyvyttömäksi. Ei mitään tukia saanut, vaikka joskus oli toimeentultava vajaalla 1000,00€:lla/kk:ssa kolmihenkinen perhe. Ei taida Professorikaan tietää millaisessa kurimuksessa on monia perheitä, joten ei ihme jos rapakuntoon menee, vaikka kuntoaan hoitaisi ja on raitiskin. Professorin tytär vuodelta 1950.

perjantaina 04.01.2013

"He ovat usein outoja, kummallisia ja usein neuroottisiakin." Tämänlaiset koululaiset passitetaan Suomessa oitis terapiaan ja lastenpsykiatrien juttusille. Meillä terveydenhuolto pitää huolen siitä, että yksilöstä oikohoidetaan luonteet ja hampaat.
Koska professori itse on ollut toimeentulotuella? Ja koska professori hoksaa sen, että hänellä on ehkä vain käynyt hyvä tuuri elämän arpapelissä. Menestyjät haluavat laskea kaiken aina omaksi ansiokseen ja siksi he ovat samasta syystä laittamassa esimerkiksi työttömyyden yksilön syyksi, vaikka kyse on ehkä enemmän rakenteiden muutoksista. Ajatellaanpa vaikka niitä nälkäisiä aasialaisia. Kun siellä esimerkiksi automaation aste on sama kuin täällä, niin kas kummaa, syntyy sinnekin työttömien armeija.

perjantaina 04.01.2013

Ei ole mikään ihme, että Suomi ajautuu kansalliseen koomaan. Täällä ei poikkeavuuksia sallita, ne oikohoidetaan kuten Anonyymi tuossa osuvasti ilmaisi. Homman nimi on vaan niin, että mitään uutta ei synny, jos joku ei kulje vastavirtaan ja kehitä uutta. Nyt on nähty kaikenlaisten tiimihössötysten ja samanmielisyyden lopputulos: maa on ajautunut surkeaan tilaan.
Vihapuheesta kailotetaan, mutta aloitettaisiinko ensin siitä, että siedämme ihan kaikenlaisia ihmisiä, kaikenlaisia ominaisuuksia, kaikenlaista elämää.

perjantaina 04.01.2013

Hieno puheenvuoro Holmstömiltä. Niin on kuin hän kertoo. Ihme, että professori osaa puhua kansankieltä ymmärrettävästi, lyhyesti ja ytimekkäästi - toisin kuin poliitikot. Yhtään vastaväitettä ei syntynyt mielessäni- Mainiota Bengt Holmström!

lauantaina 05.01.2013

Mikä on ihmisen idiotismin huipentuma ? Sota.
Mitä eroa on sodalla ja kilpailulla ? Ei oikeastaan mitään.
Nuoret työttömät/toimettomat ottavat elannon sieltä mistä saavat, aivan kuin on opetettu.
No mitä on opettu ? Tärkeintä on minä.
Ei tämäkään proffa saanut suutansa auki mikä on ongelmien ydin, ei työttömät, ei työnantajat
ei työntekijät, ei kilpailijat, ei asiakkaat....... vaan raha; paperi, ykköset ja nollat.

lauantaina 05.01.2013

Jep.
Tietyistä ajatusten valopilkuista huolimatta (mm.oikeus epäonnistua) Bengt Holmströmin näkemykset ovat masentava esimerkki aikamme taloustieteilijöiden ajatuspinttymistä. Holmströmkö toisinajattelija? Minusta aivan mainstreamiä.

Ei ajatustakaan, ei edes vihjausta siihen suuntaan, että yletön varallisuuden kahmiminen tapahtuisi joidenkin muiden kustannuksella. Yletön rikkaus on kuulemma vain rikkaiden "ongelma". Todellako?

Ei vihjaustakaan että jatkuvalla talouskasvulla ja ilmastomuutoksella, ts. etenevällä globaalilla ekokatastrofilla olisi jotain yhteyttä. Holmströn on kenties huippuälykäs, mutta mitä tällaisesta älykkyydestä pitäisi ajatella? Itse saan siitä kylmiä väreitä.

lauantaina 05.01.2013

Proffalla oli tiukkaa asiaa ja myös kykyä puhua ymmärrettävästi. Ihailin suuresti hänen kykyään nähdä asioiden kääntöpuoli eli hänellä oli kykyä katsoa asioita monesta eri perspektiivistä. Haastattelijan omat asenteet paistoivat liikaa läpi ja haastattelijan elekieli, pienet hymähdykset ja äänenpainot olivat ala-arvoisia. Haastattelija ei osoittanut minkäänlaista kunnioitusta haastateltavaa kohtaan, "näinkö sä ajattelet..", kommenteillaan. Hävetti hänen puolestaan.

sunnuntaina 06.01.2013

Kiinnitin huomiota samaan asiaan, haastattelija Tastulan arvostelevaan ja epäpätevän oloiseen haastattelutaitoon. Proffalla oli näkemystä ja perehtyneisyyttä talouden kansainvälisiin kuvioihin, näin syvällistä analyysiä harvoin kuulee suomalaisilta asiantuntijoilta. Asiat ja näkökulmat näyttivät olevan haastattelija Tastulalle niin vaikeita ja vieraita, että hänellä oli vaikea ymmärtää ja hyväksyä vastauksia. Odotukset haastattelijalle olivat korkeammat, hävetti ihan yleveronkin takia.

maanantaina 07.01.2013

Bengt Holmströmin realistisita ja selkeistä ajatuksista pitäisi Suomen hallituksen ym päättäjien ottaa opikseen. Näillä opeilla pelastetaan Suomi ja ennen kaikkea suomalaiset!!

maanantaina 07.01.2013

Holmström osuu asian ytimeen: yksilön vastuuseen. Suomessa sosiaalidemokratia opettaa, että ihmisellä ei ole mitään vastuuta itsestään, vaan yhteiskunta hoitaa kaiken hänen puolestaan. Ihmisen tarvitsee vain odotella, että yhteiskunta järjestää hänelle asunnon, työpaikan ja toimeentulon. Sosiaaliturvajärjestelmää on rakennettu vuosikymmeniä, ja sen kirkkain kruunu on tilanne, jossa perheen tulot pienenevät, jos toinen vanhemmista saa työpaikan. Skitsofreenista hommaa valtiolta: yritetään työllistää ihmisiä, ja samaan aikaan rakennetaan sosiaaliturvaviidakkoa, jolla ehkäistään työllistyminen.

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä