Ulkolinja: Sadan tuhannen vuoden ongelma

Julkaistu tiistaina 08.11.2011 3 207

Ydinjätettä varastoidaan erilaisissa väliaikaisvarastoissa tai voimaloiden vesialtaissa.

TV1 torstaina 10.11. klo 21.50 – 22.50

YLE Areenassa 30 päivää

Maailma on täynnä ongelmia, suuria ja pieniä. Vain yhteen tarvitaan ratkaisu sadaksi tuhanneksi vuodeksi.

Mihin sijoitetaan 250 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta?

Voisivatko Suomi tai Ruotsi ottaa vastaan Euroopan ydinjätteet?

Ulkolinja "Sadan tuhannen vuoden ongelma" kertoo, mitä Euroopassa on ydinjäteille yritetty tehdä.

Niitä on upotettu mereen, viety Venäjälle ja varastoitu mitä omituisimpiin paikkoihin, mutta usein huonolla menestyksellä.

Lopullista ratkaisua ei ole vielä kenelläkään.

Saksa tarjoaa suolakaivoksia

Viime keväänä Saksa päätti luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös ei poistanut ongelmaa. Mihin sijoittaa ydinjätteet?

Saksalaiset ovat suunnitelleet ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi jo 1970-luvulta lähtien Gorlebenin suolakaivoksia, mutta poliitikkojen kinastelu, ristiriitaiset tutkimustulokset ja asukkaiden vastarinta ovat lykänneet loppusijoituksen aloittamista.

Liettuassa, Ignalinan ydinvoimalaitos suljettiin vuonna 2009. Ydinjätteille rakennetaan parhaillaan miljoonien eurojen välivarastointia eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla, mutta loppusijoitus on ratkaisematta.

Voisivatko Suomi ja Ruotsi…

Dainius Janënas, Liettuan radioaktiivisten jätteiden huoltoviraston johtaja toivoo että pienet maat voisivat ratkaista ydinjäteongelmansa yhdessä.

Hänen mukaansa koko Eurooppa tarkkailee Suomea ja Ruotsia, jotka ovat pisimmällä loppusijoitussuunnitelmissaan.

"Tässä on ehkä koko Euroopan toivo, Suomi voisi esitellä tarjouksen siitä, että on valmis ottamaan vastaan tiettyjen maiden ydinjätteet, ja se olisi todella loistava viesti", ehdottaa Janënas.

Uutta jätettä tonneittain

IAEA:n apulaispääjohtajan paikalta viime vuonna eronnut Olli Heinonen uskoo, että ydinjätteiden loppusijoitus olisi järkevintä ratkaista yhdessä.

"Ydinjäte-ongelmaa ei pitäisi jättää vain yksittäisten maiden ratkaistavaksi. Asian ratkaiseminen yhdessä olisi taloudellisesti järkevää, mutta sen lisäksi se lisäisi myös turvallisuutta", toteaa Heinonen.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö on laskenut, että parhaillaan suunnitellaan jopa noin 300 uutta ydinvoimalaa. Se tietää tonneittain lisää ydinjätettä.

Pyhäjoki harkitsee jätebisnestä

Samaan aikaan, kun Saksa päätti luopua ydinvoimasta, se on rakentamassa sitä lisää Suomeen.

Lokakuussa energiayhtiö Fennovoima päätti rakentaa uuden ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Kolmanneksen yhtiöstä omistaa saksalainen energiajätti E.ON:n.

Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtajan Matti Pahkalan mukaan myös ydinjäte voisi olla liiketoimintana harkitsemisen arvoista.

"Se on takulla hyvä bisnes, mutta halutaanko me tehdä sitä bisnestä, niin se on iso poliittinen kysymys."

Suomen ydinenergialaki kieltää ulkomailla tuotetun ydinjätteen tuomisen - mutta lakeja voidaan aina muuttaa.

"Euro on näissä asioissa se paras konsultti", toteaa uuden ydinvoimalan sijoituspaikasta kilpailun hävinneen Simon kunnanjohtaja Esko Tavia.