Prisma: Kun ihminen oppi ruoanlaiton

Julkaistu tiistaina 27.03.2012 1 142

Ruoanlaitto on saattanut vaikuttaa merkittävästi ihmisen evoluutioon.

TV1 maanantaina 2.4. klo 19.00 - 19.55

Yle Areenassa 7 päivää

Ihmiset poikkeavat toisistaan kokkaustaidoissa. Huonommallekin kokille lienee lohdullista, että ihminen on ainoa laji, joka ylipäänsä ruokaansa osaa kypsentää tai muuten jalostaa.

Tutkijat ovat nostaneet uuden hypoteesin, jonka mukaan evoluutiomme suurena vaikuttajana on ollut nimenomaan ruoanlaitto.

Paradoksaalisesti voidaan kysyä, laitammeko ruokaa, koska olemme ihmisiä vai tekikö ruoanlaitto meistä ihmisiä?

Prisma-dokumentti Kun ihminen oppi ruoanlaiton (Did Cooking Make Us Human) tutkii asiaa.

Leuan rakenne muuttui

Ensimmäisenä matka käy Etelä-Afrikkaan, jossa arkeologit ovat löytäneet luurankojen ja työkalujen avulla vihjeitä, koska alkuihminen on alkanut metsästää tai tullut sinuiksi tulen kanssa.

Yhdysvalloissa Arkansasin yliopistossa professori Peter Ungar on tutkinut hampaiden ja leukaluiden evoluutiota neljän miljoonan vuoden ajalta.

Kehitys on edennyt kasvissyöjille ominaisista suurista poskihampaista, raa´an lihan pureskeluun sopivien terävien hampaiden kautta nykyiseen pienempään leukaan, joka soveltuu kypsennetyn ruoan pureskeluun.

Kun aivot kasvoivat

Matka vie Lontooseen ja metsästysretkelle Namibiaan. Liverpoolissa paleantropologi Peter Wheeler on tutkinut ruoansulatuksen suhdetta ihmisen eri kehitysvaiheiden ruokavalioon.

Hän epäilee, että esi-isiemme kehot pystyivät käyttämään ravintonsa ylimääräisen energian isompien aivojen rakentamiseen.

Todisteita näiden muutosten ja evoluution välillä on olemassa. Voisiko sama logiikka toimia myös toisinpäin? Voivatko nämä tekijät olla selitys sille, miten lihavuudesta on tulossa yhä kasvava ongelma kansanterveydelle?

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia 2010.