Prisma: Väkivalta ja aggressio

Julkaistu maanantaina 15.02.2010 0 157

Ohjelman juontaja Michael Portillo kokeilee Milgramin tottelevaisuuskokeessa käytettävää laitteistoa. Kokeessa mitataan osallistujan halukkuutta totella auktoriteettiasemassa olevan henkilön antamia koehenkilön omantunnon vastaisia käskyjä.

TV1 maanantaina 22.2. klo 19.00

Pidämme itseämme rauhallisina, lakia noudattavina kansalaisina, mutta voisimmeko tappaa toisen ihmisen?

Väkivalta ja aggressio -dokumentti selvittää mielemme uumenissa piilevän vihan voiman. Väkivalta on osa jokapäiväistä elämäämme – katuväkivallasta sotiin. Onko tavallisesta ihmisestä murhaajaksi? Miten aivojen välittäjäaineet säätelevät aggressiivisuuttamme?

Alhainen serotoniinitaso ajaa ihmiset herkemmin väkivallantekoihin. Unettomuus vähentää aivojen serotoniinipitoisuuksia ja heikentää ylipäätänsä niiden normaalia toimintakykyä; ja tämä voi johtaa odottamattomaan aggressiivisuuteen.

Aivovaurion rooli

Testitilanteessa selviää, käykö koehenkilö itkevään vauvaan käsiksi? Kamppailu- ja kontaktilajit aiheuttavat herkästi lieviä aivovaurioita, joiden on todettu lisäävän aggressiivisuutta. Tämä ei suinkaan koske vain ammattilaisurheilijoita vaan lukuisia rajujen lajien harrastajia.

Floridalaisessa Nova Southeastern Universitystä työskentelevä Dr. Gloria Goldenin tutkimusten mukaan 60 prosentilla kotiväkivaltaan syyllistyneistä on todettu aivovaurio. Hyvin usein väkivaltaiset ihmiset eivät ole itse huomanneet saaneensa aivovauriota.

Serotoniini kontrolloi aggressiivisuuttamme, kun taas dopamiini kiihottaa meitä väkivaltaisuuteen. Hormoni, jota kehomme alkaa erittää ollessamme väkivaltaisia on samaa kuin minkä vaikutuksista nautimme seksuaalisten ilojen äärellä.

Totuus on, että me oikeastaan rakastamme väkivaltaa. On kuitenkin eri asia silloin tällöin menettää malttinsa kuin harkitusti murhata ihminen. Tuskin monikaan meistä kykenisi tietoisesti viiltämään jonkun kurkkua auki?

Ryhmän nimissä

Sosiaaliset normit ja käyttäytymismallit sekä eettiset arvot määrittelevät käytöstämme. Mihin tekomme ja moraalimme loppujen lopuksi pohjautuu? Kuinka suuri merkitys on niillä joihin samaistumme?

Armeijassa taitelutahtoa ylläpidetään vahvistamalla yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tappaminen tehdään ryhmän ja taistelutovereiden nimissä. Miksi näin? Armeijassa tiedetään, ettei yksin persoonaton isänmaa riitä herättämään ihmisten aggressioita vaan siihen tarvitaan ryhmä.

Ovatko ihmiset todellisuudessa paljon väkivaltaisempi kuin haluaisimme uskoa? Olemmeko me kaikki pohjimmiltaan murhaajia?

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia, 2008 (The Truth About Violence)

Dokumentti uusitaan tiistaina 23.2. ja lauantaina 27.2.

 

Suosittele157 Suosittelee

Lisää kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Selaa juttuja asiasanojen mukaan




Muualla Yle.fi:ssä